Muokattu: 19.06.2019 - 10:20

Eläkkeiden muodostuminen, kertyminen ja rahoittaminen


Työeläkejärjestelmä on pakollinen ja se perustuu lakiin. Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnasta kertyvästä eläkkeestä, vähimmäisturvan takaavasta kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Työnteosta kertyy työeläkettä, ja kansaneläke sekä takuueläke on tarkoitettu Suomessa vakituisesti asuville vanhuksille, joilla ei ole kertynyt työeläkettä lyhyen työhistorian vuoksi.

Sisältö

Miten eläkkeet muodostuvat?
Miten eläkevarat kertyvät?
Mitä tarkoittaa osittainen rahastoiva järjestelmä?
Mitä tarkoittaa etuusperusteisuus?
Miten väestörakenne ja -kehitys vaikuttaa eläkejärjestelmän rahoitukseen?

Miten eläkkeet muodostuvat?

Työeläkettä karttuu työnteosta. Jokainen ansaittu euro kasvattaa työeläkkeen suuruutta. Lyhyet poissaolot työelämästä eivät katkaise työeläkkeen kertymistä kokonaan, koska eläkettä kertyy myös sosiaalietuuksista, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, työttömän ansiopäivärahan, kuntoutusrahan, sairauspäivärahan sekä työtapaturma- ja liikennevakuutuslain ansionmenetyskorvauksen aikana. Myös tutkintoon johtavasta opiskeluajasta karttuu eläkettä. Sosiaalietuuksista karttuvan eläkkeen prosenttiosuudet vaihtelevat, eli jotkin etuudet kerryttävät enemmän, kun taas toiset vähemmän.

Työeläkkeen taso määräytyy yksilöllisesti elämänkaaren aikana ansaituista työansioista. Mitä enemmän henkilö on osallistunut kokoaikaisesti työelämään, sitä suurempi on myös hänen työeläkkeensä. Tästä johtuen erilaiset työsuhteen muodot, kuten osa-aikaisuus ja määräaikaisuus, sekä pitkät poissaolot työelämästä, esim. opiskelun, sairastumisen tai lasten hoidon vuoksi, vaikuttavat suoraan työeläkkeen kertymiseen ja sen tasoon. Työuran perusteella pieneksi jäävää eläkettä paikataan kansaneläkkeellä tai takuueläkkeellä.

Miten eläkevarat kertyvät?

Työeläkkeitä rahoitetaan työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla sekä sijoituksilla. Vastaavasti kansaneläkkeet ja takuueläke rahoitetaan kokonaan verovaroin.

On olemassa erilaisia tapoja rahoittaa eläkkeet ja määrittää eläke-etuudet. Suomessa eläkkeet rahoitetaan osittain rahastoivalla järjestelmällä ja eläke-etuus määräytyy etuusperusteisesti.

Mitä tarkoittaa osittainen rahastoiva järjestelmä?

Osittaisessa rahastoivassa järjestelmässä on sekä jako- tai tasausjärjestelmän että rahastoivan järjestelmän rahoitustapojen elementtejä. Tämä tarkoittaa sitä, että jakojärjestelmän tavoin kunakin vuotena maksussa olevat eläkkeet rahoitetaan suurimmaksi osaksi reaalisilla työeläkevakuutusmaksuilla. Toisaalta rahastoivan järjestelmän tavoin osa työeläkevakuutusmaksuista rahastoidaan ja sijoitusten tuotoilla katetaan osa kunkin vuoden eläkemenoista.

Mitä tarkoittaa etuusperusteisuus?

Suomen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen, mikä tarkoittaa sitä, että eläke maksetaan luvatun suuruisena ja eläkkeiden maksamiseen tarvittavat varat kerätään työnantajilta ja työntekijöiltä työeläkevakuutusmaksuina. Tästä johtuen eläkkeiden rahoittaminen on erityisen tärkeää ja tarvittaessa työeläkemaksut joustavat eli nousevat.

Miten väestörakenne ja -kehitys vaikuttaa eläkejärjestelmän rahoitukseen?

Eläkkeellä olevien etuudet maksetaan pääasiassa nyt työssä käyvien työeläkemaksuilla. Näin nuoremmat ikäluokat kustantavat edellisten sukupolvien eläkkeet. Tämä tarkoittaa sitä, että työssäkäyvien määrän on oltava riittävän suuri, jotta eläkkeellä olevien eläkkeet saadaan maksettua. Näin väestön ikärakenteella ja väestönkehityksellä on ratkaiseva merkitys eläkejärjestelmän toimivuuden kannalta.

Suomen ikärakenteen perusteella on ennustettu, että tulevaisuudessa lasten ja työikäisten määrä vähenee samalla kuin eläkeläisten määrä lisääntyy elinajanodotteen kasvaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhuuseläkkeellä ollaan aiempaa pidempään, kun ihmiset elävät pidempään. Väestön elinajanodote on huomioitu viime eläkeuudistuksessa, jossa nuorempien sukupolvien eläkeikä sidottiin elinajanodotteen muuttumiseen eli elinaikakerroin sidottiin elinaikaodotteeseen. Tarkoituksena on, että elinajanodotteen noustessa elinaikakerroin pienentää eläkettä. Tällä halutaan vaikuttaa ihmisten työelämässä pysymiseen nykyistä pidempään.

Osittaisella rahastointijärjestelmällä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuudessa, jotta annetut eläkelupaukset saadaan turvatuksi pitkällä aikavälillä. Rahastoituja varoja ja niille saatavia sijoitustuottoja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa eläkkeiden maksamisessa ja koko järjestelmän ylläpitämisessä.

Uusimmat

Suosituimmat