Muokattu: 14.10.2016 - 12:23

Avainsanat: Työehdot

Kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset Avevran työehtosopimukseen

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja on voimassa 31.1.2018 saakka.Sopimuskausi ei sisällä palkankorotuksia. Sen sijaan säännöllistä työaikaa pidennetään ansiotason muuttumatta.Työaikaa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2017.                                                                                                                                                

Työajan pidentäminen

Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Vuosittaisen työajan pidentäminen toteutetaan 1.2.017 lukien alla mainitulla tavalla ja kaikkia työehtosopimuksen työaikamuotoja koskien.

Työehtosopimuksen säännöllistä enimmäistyöaika nostetaan 112,5 tunnista 113,5 tuntiin ansiotason muuttumatta. Z-päiväjärjestelmää muutetaan siten, että vuoden aikana voidaan ansaita enintään 10 Z-vapaata. Lisäksi Z-vapaiden ansaintaan tulee uusien työsuhteiden alkuun neljän kuukauden ansaintakynnys. Työaikamääräyksiä koskevat muutokset tulevat voimaan 1.2.2017 alkaen tarkemmin sovittavien siirtymäsäännösten mukaisesti.

Paikallinen sopiminen

Uusi määräyksiä asioista, joista voidaan sopia paikallisesti

- Voidaan sopia paikallisesti siitä, että junapalveluhenkilökunnan työehtosopimuksessa oleva työntekijä työskentelee tarvittaessa myös  Avecra Oy:n asemaravintoloissa (ristiintyöskentely). Tästä ei voida sopia työsopimuksella eikä koeaikana.

- Työajan tasoittumisjärjestelmään mahdollisuus sopia paikallisesti siitä, että enimmäistyöaika yhdessä kolmiviikkoisjaksossa voi olla enintään 129 tuntia. Tästä ei voida sopia työsopimuksella eikä koeaikana.

- Työajan tasoittumisjärjestelmään mahdollisuus sopia paikallisesti siitä, että järjestelmän V-vapaiden ilmoittamista koskevista määräyksistä sovitaan toisin tietyn työntekijäryhmän osalta

- Työajan tasoittumisjärjestelmään mahdollisuus sopia paikallisesti siitä, että tasoittumiskauden päättyessä työtuntien yli-/alijäämä siirretään seuraavalle tasoittumiskaudelle. Samojen osapuolten välillä näin voidaan sopia kuitenkin vain yhden kerran vuodessa.

Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamusta synnyttävää vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä. Ensisijaiseksi toimintamalliksi tulee omaksua valmius aloitteellisuuteen etsiä parhaat mahdolliset ratkaisut, joilla edistetään sekä yrityksen, että henkilöstön etuja ja niiden yhteensovitusta paikalliset tarpeet huomioonottavalla tavalla. Osapuolten odotetaan ottavan vastuun oman työpaikkansa menestyksestä.

Yhteistoiminnalla ja paikallisella sopimisella sen osana vaikutetaan yrityksen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Samalla luodaan edellytykset myös työhyvinvoinnin parantamiselle. Paikallinen sopiminen tulee ymmärtää erityisesti toiminnan kehittämisen välineeksi.

Luottamusmiehen asema

Junapuolen luottamusmiehellä ja varaston luottamusmiehellä on oikeus kahteen koulutuspäivään vuodessa työajalla. Koulutuspäivien sisältö ja ajankohta sovitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä.

Työnantaja järjestää junapuolen luottamusmiehelle ja varaston luottamusmiehelle käyttöön älypuhelimen mm. sähköpostin käyttöä varten.

Selviytymislauseke

Selviytymislausekkeen perusteella tehtyä sopimusta kutsutaan selviytymissopimukseksi.

Jos sopimuskauden aikana paikallisesti yhdessä todetaan, että yritys on vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa, joiden perusteella työnantajalla on työsopimuslain mukainen taloudellinen irtisanomisperuste, voidaan paikallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Ennen neuvottelujen aloittamista on mahdollisuuksien mukaan tarkistettava muut työehtosopimukseen sisältyvät paikallisen sopimisen mahdollisuudet ja vaikutukset yrityksen tilanteelle.

Selviytymissopimuksesta neuvotellaan ja sovitaan pääluottamusmiehen kanssa.

Sopimuksen voimassa ollessa työnantaja ei saa taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanoa tai osa-aikaistaa työntekijöitä eikä lisätä vuokratyövoiman käyttöä. Jos kuitenkin työnantajan edellytykset tarjota työtä vähentyvät olennaisesti ja äkillisesti ennalta arvaamattomasta, työnantajasta riippumattomasta syystä, lomauttaminen on sallittu sopimuksen voimassa ollessa.

Työnantajan on osoitettava edellä tarkoitettujen taloudellisten vaikeuksien olemassaolo ja esitettävä pääluottamusmiehelle hyvissä ajoin ennen neuvottelun alkua kaikki tarvittavat tiedot kirjallisesti taloudellisen tilanteen toteamiseksi ja sopimuksen tekemiseksi sekä selviytymissuunnitelmassa tarkoitettujen toimenpiteiden ja niiden vaikutusten arvioimiseksi.

Kaikki sellaiset tiedot, jotka sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia, ei-julkista tietoa yrityksen taloudellisesta asemasta tai jotka yritys on muutoin ilmoittanut luottamuksellisiksi, ovat salassa pidettäviä. Sama koskee lain tai sopimuksen nojalla salassa pidettäviä tietoja.

Pääluottamusmiehellä on salassapitosäännösten estämättä oikeus konsultoida asiantuntijaa ja pyytää neuvoja asiassa liitolta ja käsitellä siinä yhteydessä asiakirjoja liiton edustajan kanssa. Liitolla on velvollisuus käsitellä tietoja luottamuksellisesti ja hävittää tiedot käytön jälkeen.

Sopimuksen osaksi tehdään selviytymissuunnitelma. Suunnitelmassa tulee yksilöidä työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeutustoimet. Suunnitelmassa yksilöidään lisäksi aikataulu ja menettelytavat, joilla sopeuttamistoimenpiteiden vaikutusten toteutumista arvioidaan.

Selviytymissuunnitelmaa laadittaessa tulee käsitellä toimenpiteiden kohdistumista mahdollisimman tasapuolisesti koko henkilöstöön.

Paikallisella sopimuksella ei voida leikata (työehtosopimuksen mukaista) palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisia palkan lisiä, sairausajan tai perhevapaa-ajan palkkaa tai muita palkan luonteisia eriä lukuun ottamatta lomaltapaluurahaa.

Sopimuksella voidaan poiketa työehtosopimuksen työaikaa ja lomaltapaluurahaa koskevista määräyksistä.

Muut kilpailukykysopimuksen vaikutukset

Edellä mainittujen muutosten lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Aiheeseen liittyvät