Muokattu: 14.10.2016 - 12:34

Avainsanat: Matkailuala, Työehdot

Kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset hiihtokeskusalan työehtosopimukseen

Hiihtokeskusalan työehtosopimus on uudistettu ajanjaksolle 1.11.2016–31.10.2017. Sopimuskausi ei sisällä palkankorotuksia. Sen sijaan säännöllistä työaikaa pidennetään ansiotason muuttumatta.

Työaikaa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2017. Muilta osin muutokset tulevat voimaan uuden työehtosopimuskauden alkaessa 1.11.2016.

Säännöllisen enimmäistyöajan pidennys

Säännöllistä enimmäistyöaikaa pidennetään ansiotason muuttumatta.

Työajan pidennys toteutetaan ensisijaisesti sopimalla paikallisesti luottamusmiehen kanssa menettelytavasta, jolla 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys toteutetaan.

Mikäli yrityksessä ei ole luottamusmiestä, sovitaan asia paikallisesti koko henkilöstön kanssa. Sopimuksen voimaantulo edellyttää muun kuin luottamusmiehen kanssa sovittaessa koko henkilöstön keskuudessaan tekemää yhteistä päätöstä.

Työaika voi kokoaikatyöntekijällä pidentyä enintään 24 tunnilla kalenterivuodessa ja osa-aikaisella työntekijällä työaikansa suhteessa ansiotason muuttumatta.

Mikäli osapuolet eivät pääse asiassa paikalliseen sopimukseen, työajan pidennys toteutetaan siten, että kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa nostetaan 114 tuntiin kolmessa viikossa ansiotasoa muuttamatta. Jos kuukausipalkkaiseen työntekijään sovelletaan työehtosopimuksen mukaista työajan tasoittumisjärjestelmää, lisääntyy myös tasoittumiskauden kokonaistuntien tavoitemäärä uutta enimmäistyöaikaa vastaavasti.

Tuntipalkkaisen työntekijän kohdalla pidennys toteutetaan siten, että työntekijä on työnantajan määrättävissä työajan ulkopuoliseen palkattomaan koulutukseen, osaamisen kehittämiseen, infotilaisuuksiin, työhyvinvoinnin kehittämiseen tai vastaavaan tilaisuuteen yhdessä tai useammassa osassa. Tilaisuudet tulee järjestää ennen varsinaisen työvuoron alkua tai välittömästä sen päättymisen jälkeen. Vaihtoehtoisesti ne voidaan järjestää kokonaisena työpäivänä. Tilaisuuden ajankohdan ilmoittamisessa tulee noudattaa työvuorolistan laadintaa koskevia määräyksiä. Näin pidentyvän työajan enimmäismäärä kalenterivuodessa saadaan kertomalla 24 tuntia työntekijän työajan ja hänen työsopimuksessa sovitun työajan ja kokoaikatyön työajan suhteella. Työajan pidennys määritetään työntekijään tammikuun 1. päivänä noudatettavassa työsopimuksessa sovitun työajan perusteella.

Sairauspoissaoloista ilmoittaminen

Sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

  • sopimuksen tavoitteet
  • keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoimenpiteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia
  • miten ja kenelle ilmoitus tehdään
  • kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan
  • menettelyn voimassaolo koeaikana
  • menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen
  • väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn piiristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa
  • kuinka toimitaan sairauden jatkuessa
  • kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä
  • lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä
  • miten sopimuksen toteutumista seurataan

Mikäli yrityksessä on jo kyseinen menettely käytössä, ei siitä tarvitse uudelleen sopia vaan käytäntöä voi jatkaa kuten aikaisemminkin.

Määräys tulee voimaan uuden työehtosopimuskauden alussa 1.11.2016.

Selviytymislauseke

Tietyin edellytyksin vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa olevassa yrityksessä voidaan paikallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi (selviytymissopimus). Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muutos. Syynä ei kuitenkaan saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheutuva kysynnän heikkeneminen.

Määräystä voidaan soveltaa vasta sen jälkeen, kun kilpailukykysopimuksessa sovitut, selviytymislausekkeen käyttöön liittyvät työttömyysturvaa ja palkkaturvalainsäädäntöä koskevat lainsäädäntömuutokset ovat tulleet voimaan, kuitenkin aikaisintaan sopimuskauden alusta eli 1.11.2016lukien. Tätä ohjeistusta laadittaessa lainsäädäntömuutokset ovat vielä kesken.

Selviytymissopimus tehdään osana laajempaa selviytymissuunnitelmaa. Suunnitelmassa tulee yksilöidä työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeutustoimet. Suunnitelmassa yksilöidään lisäksi aikataulu ja menettelytavat, joilla sopeuttamistoimenpiteiden vaikutusten toteutumista arvioidaan.

Selviytymissopimuksella ei voida leikata työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai palkan lisiä, sairausajan tai perhevapaa-ajan palkkaa tai muita palkan luonteisia eriä.Sopimuksella voidaan kuitenkin siirtää lomarahan, sunnuntaityökorvauksen sekä lisä- ja ylityökorvauksien maksamisajankohtaa enintään 12 kuukauden ajalta. Osapuolet voivat sopia kuitenkin toisin tarkemmasta maksuaikataulusta selviytymissuunnitelmassa. Sopimuksella voidaan myös sopia lomautusilmoitusajan lyhentämisestä 14 päivästä 7 päivään. Myös työvuoroluettelon julkaisuaikataulusta ja muuttamisen perusteista voidaan sopia toisin osana selviytymissopimusta.

Selviytymissopimus voidaan tehdä siksi määräajaksi, jonka kuluessa yhteisesti arvioidaan edellytysten selviytymissopimuksen käyttämiseksi olevan voimassa, kuitenkin enintään vuoden määräajaksi. Sopimus tehdään kirjallisesti. Paikallisen sopimuksen osapuolet tarkastelevat ja seuraavat sopimuksen toteutumista ja vaikutuksia selviytymissuunnitelmassa sovittavalla tavalla. Sopimus tulee päättää ennenaikaisesti, mikäli edellä kuvattuja perusteita sen voimassaolon jatkamiselle ei enää ole olemassa. Sopimus voidaan tehdä myös ehdolliseksi, yrityksen taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvaiseksi. Sopimus purkautuu voimaantulosta lukien, mikäli osapuoli syyllistyy olennaiseen sopimusrikkomukseen tai sopimus on saatu aikaan olennaisesti väärin perustein.

Muut kilpailukykysopimuksen vaikutukset

Edellä mainittujen muutosten lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työnantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Aiheeseen liittyvät