Muokattu: 14.10.2016 - 12:34

Avainsanat: Matkailuala, Työehdot

Kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset huvi-, teema- ja elämyspuistojen työehtosopimukseen

Huvi-, teema – ja elämyspuistoja koskeva työehtosopimus on uudistettu ajanjaksolle 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuskausi ei sisällä palkankorotuksia. Sen sijaan työaikaa ja AP-vapaita koskeviin määräyksiin tulee muutoksia.

Lisäksi työehtosopimukseen lisätään määräys, jonka mukaan tietyin edellytyksin työsuhteen alussa voi olla yksi enintään 7,6 tunnin pituinen palkaton perehdytyspäivä.

Työaikaa ja AP-päiväjärjestelmää sekä perehdytyspäivää koskevat muutokset tulevat voimaan jo 1.1.2017 eli heti kalenterivuoden alusta. Muilta osin muutokset tulevat voimaan uuden työehtosopimuskauden alkaessa 1.2.2017.

Säännöllinen enimmäistyöaika

Kolmiviikkoisjärjestelmässä säännöllinen työaika nousee 1.1.2017 alkaen 112,5 tunnista 114 tuntiin. Kaksiviikkoisjärjestelmässä työaika nousee 75 tunnista 76 tuntiin. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän palkka säilyy työajan lisääntymisestä huolimatta ennallaan.

Muutos ei edellytä työntekijöiden kanssa käytäviä neuvotteluita eikä uusien työsopimusten tekemistä, vaan työajan lisäys toteutetaan laatimalla ensimmäisen 1.1.2017 jälkeen alkavan kaksi- tai kolmiviikkoisjakson alusta lukien työvuorolistat uutta työajan säännöllistä enimmäismäärää vastaavasti. Suositeltavaa on kuitenkin ennen muutoksen voimaan tuloa ilmoittaa työntekijöille säännöllisen työajan lisääntyvän uusien työehtosopimusmääräysten mukaisesti.

Vajaaksi jäävän työaikajakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enintään keskimäärin 7,6 tuntia (aikaisemmin 7,5 tuntia).

Työajan tasoittumisjärjestelmä

Työajan lisäys aiheuttaa muutoksia työajan tasoittumisjärjestelmään siten, että tavoitetuntimääränä on 6 x 114 tuntia eli 684 tuntia. Lisäksi yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllisen työajan raja nousee tässä työaikajärjestelmässä 129 tunnista 130 tuntiin.

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä työaika järjestetään keskimäärin 76 tunniksi enintään 9 peräkkäisen kaksiviikkoisjakson aikana ja yksittäisen kaksiviikkoisjakson työaika saa olla enintään 87 tuntia (aikaisemmin 86 t).

Työaikajärjestelmissä poissaolojen vaikutuksen osalta luetaan järjestelmään jatkossa tehdyksi työajaksi 7,6 tuntia päivää kohti (aikaisemmin 7,5 tuntia) ja 38 tuntia työviikkoa kohti (aikaisemmin 37,5 tuntia) silloin, kun työvuorolistaa ei ole laadittu.

Tasoittumisjärjestelmässä yksittäisen kolmiviikkoisjakson enimmäismäärän ylittävän lisä- ylityön korvaaminen muuttuu siten, että ns. 18-viiikon järjestelmässä korvataan 130 tunnin (aikaisemmin 129 tuntia) jälkeen tehty työ seuraavasti:

  • 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla (aikaisemmin 7,5 t)
  • 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
  • seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan jaksolla 87 tunnin (aikaisemmin 86 tunnin) jälkeen tehty työ seuraavasti:

  • 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla (aikaisemmin 5 t)
  • 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
  • seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla

Vastaavasti tasoittumiskauden päättyessä (TES 5 a § 5.kohta) tapahtuvan ylityksen osalta korvaukset ovat seuraavat:

  • 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla (aikaisemmin 7,5 tuntia)
  • 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
  • seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla

Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvaukset ovat seuraavat:

  • 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla (aikaisemmin 5 tuntia)
  • 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
  • seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla

Kokoaikatyöntekijän vuosityöaikajärjestelmä

Vastaavat laskennalliset muutokset koskevat myös paikallisesti sovittavaa kokoaikatyöntekijän vuosityöaikajärjestelmää.

Työaika tasoitetaan enintään vuoden pituisena ajanjaksona keskimäärin 114 tuntiin kolmessa viikossa. Kolmiviikkoisjaksoa käytettäessä säännöllinen työaika saa olla enintään 136 tuntia (aikaisemmin 135 t).

Kaksiviikkoisjaksoa käytettäessä työaika tasoitetaan enintään 76 tuntiin kahdessa viikossa ja yksittäisen kaksiviikkoisjakson työaika saa olla enintään 91 tuntia (aikaisemmin 90 t).

Poissaolojen vaikutus kuten myös lisä- ja ylityönkorvaussäännökset muuttuvat kuten edellä on todettu 5 a § mukaisen tasoittumisjärjestelmän osalta.

Lisä- ja ylityötä koskevat määräykset sekä vuosiloman lyhentävä vaikutus

Ylityön raja 120 tuntia kolmessa viikossa säilyy ennallaan samoin kuin ylityöstä maksettavat korvaukset.

Koska säännöllisen työajan enimmäismäärä nousee ylityörajan säilyessä ennallaan, voi kuukausipalkkaisella työntekijällä jatkossa olla enintään 6 tuntia lisätyötä yhdessä kolmiviikkoisjaksossa (aikaisemmin 7,5 tuntia).

TES 9 § 3. kohdan mukaisena vajaan työaikajakson lisätyönä korvataan jatkossa keskimäärin 7,6 tuntia ylittävät tunnit (aikaisemmin 7,5 tuntia) 8 tuntiin saakka.

TES 11 § 4. kohdan mukainen vuosiloman jaksotyöaikaa lyhentävä vaikutus muuttuu niin ikään 7,6 tuntiin vuosilomapäivää ja vuosiloman sisälle maanantai – perjantai- päiville sijoittuvaa arkipyhää kohti (aikaisemmin 7,5 tuntia).

E. Työaikamuutosta koskevat siirtymäsäännökset

Lähtökohtaisesti työaikaa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2017. Muutosta ei kuitenkaan toteuteta kesken vuoden vaihteessa meneillään olevaa kaksi- tai kolmiviikkoisjaksoa, vaan se vasta sen kaksi- tai kolmiviikkoisjakson alusta, joka lähinnä alkaa 1.1.2017 jälkeen.

Työajan tasoittumisjärjestelmän tavoite- ja enimmäistunteja laskettaessa laskentaperusteena käytetään 114 (76) tuntia jaksoa kohden siitä kaksi- tai kolmiviikkoisjaksosta eteenpäin, kun muutos on edellä mainituin tavoin voitu ottaa voimaan.

Näin ollen esimerkiksi vuoden vaihteessa kesken olevan 6 x 3 viikon (18-viikon) tasoittumisjärjestelmän osalta tavoitetunneiksi voi muodostua 4 x 112,5 tuntia + 2 x 114 tuntia eli 678 tuntia. Tasoittumiskauden päättyessä mahdollisesti oleva työtuntien ylijäämä korvataan päättymishetkellä voimassa olevien määräysten mukaisesti.

Arkipyhistä johtuvat ylimääräiset lisävapaapäivät (AP-vapaat)

TES 6 § 9. kohdan mukaista AP-järjestelmän laskentakaavaa muutetaan siten, että tuntipalkkaisen työntekijän AP-vapaan jaksotyöaikaa vähentävä vaikutus lyhenee.

Kokoaikatyöntekijälle AP-vapaa annetaan entiseen tapaan kokonaisena vapaapäivänä ja sen osalta luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi uutta säännöllistä enimmäistyöaikaa vastaava 7,6 tuntia (aikaisemmin 7,5 t).

Uuden laskentakaavan mukaan niille tuntipalkkaisille työntekijöille, jotka ovat oikeutettuja AP-vapaisiin, korvauksen määrä lasketaan suhteellisesti siten, että ansaittavaa AP-vapaata edeltävien kahden kalenterikuukauden työaika jaetaan luvulla 58 (aikaisemmin 42).

Kuten aikaisemminkin, tuntipalkkaiselle työntekijälle lyhennys maksetaan rahakorvauksena AP-vapaan ansaintakuukautta lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä tai se annetaan palkallisena vapaana. Vapaana annettu tuntimäärä luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi.

Muilta osin AP-vapaita koskevat määräykset säilyvät ennallaan. AP-järjestelmää koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2017.

Jos työntekijä pitää vuoden 2017 puolella 31.12.2016 mennessä ansaittuja AP-vapaita, määräytyy näiden vapaiden työaikaa lyhentävä vaikutus niiden säännösten mukaisesti, jotka olivat voimassa kutakin AP-vapaata ansaittaessa.

Palkaton perehdytyspäivä

Työsuhteen alussa voi olla yksi enintään 7,6 tunnin palkaton perehdytyspäivä, mikäli työsuhteen on tarkoitus kestää vähintään yksi kuukausi. Jos kyse on lyhyestä, alle kuukauden pituiseksi tarkoitetusta työsuhteesta, ei siihen voida sisällyttää palkatonta perehdytyspäivää. Määräys tulee voimaan 1.1.2017.

Sairauspoissaoloista ilmoittaminen

Sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

  • sopimuksen tavoitteet
  • keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoimenpiteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia
  • miten ja kenelle ilmoitus tehdään
  • kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan
  • menettelyn voimassaolo koeaikana
  • menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen
  • väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn piiristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa
  • kuinka toimitaan sairauden jatkuessa
  • kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä
  • lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä
  • miten sopimuksen toteutumista seurataan

Mikäli yrityksessä on jo kyseinen menettely käytössä, ei siitä tarvitse uudelleen sopia vaan käytäntöä voi jatkaa kuten aikaisemminkin.

Määräys tulee voimaan uuden työehtosopimuskauden alussa 1.2.2017.

Selviytymislauseke

Tietyin edellytyksin vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa olevassa yrityksessä voidaan paikallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi (selviytymissopimus). Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muutos. Syynä ei kuitenkaan saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheutuva kysynnän heikkeneminen.

Määräystä voidaan soveltaa vasta sen jälkeen, kun kilpailukykysopimuksessa sovitut, selviytymislausekkeen käyttöön liittyvät työttömyysturvaa ja palkkaturvalainsäädäntöä koskevat lainsäädäntömuutokset ovat tulleet voimaan, kuitenkin aikaisintaan sopimuskauden alusta eli 1.2.2017 lukien. Tätä ohjeistusta laadittaessa lainsäädäntömuutokset ovat vielä kesken.

Selviytymissopimus tehdään osana laajempaa selviytymissuunnitelmaa. Suunnitelmassa tulee yksilöidä työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeutustoimet. Suunnitelmassa yksilöidään lisäksi aikataulu ja menettelytavat, joilla sopeuttamistoimenpiteiden vaikutusten toteutumista arvioidaan.

Selviytymissopimuksella ei voida leikata työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai palkan lisiä, sairausajan tai perhevapaa-ajan palkkaa tai muita palkan luonteisia eriä. Sopimuksella voidaan kuitenkin siirtää lomarahan, sunnuntaityökorvauksen sekä lisä- ja ylityökorvauksien maksamisajankohtaa enintään 12 kuukauden ajalta. Osapuolet voivat sopia kuitenkin toisin tarkemmasta maksuaikataulusta selviytymissuunnitelmassa. Sopimuksella voidaan myös sopia lomautusilmoitusajan lyhentämisestä 14 päivästä 7 päivään. Myös työvuoroluettelon julkaisuaikataulusta ja muuttamisen perusteista voidaan sopia toisin osana selviytymissopimusta.

Selviytymissopimus voidaan tehdä siksi määräajaksi, jonka kuluessa yhteisesti arvioidaan edellytysten selviytymissopimuksen käyttämiseksi olevan voimassa, kuitenkin enintään vuoden määräajaksi. Sopimus tehdään kirjallisesti. Paikallisen sopimuksen osapuolet tarkastelevat ja seuraavat sopimuksen toteutumista ja vaikutuksia selviytymissuunnitelmassa sovittavalla tavalla. Sopimus tulee päättää ennenaikaisesti, mikäli edellä kuvattuja perusteita sen voimassaolon jatkamiselle ei enää ole olemassa. Sopimus voidaan tehdä myös ehdolliseksi, yrityksen taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvaiseksi. Sopimus purkautuu voimaantulosta lukien, mikäli osapuoli syyllistyy olennaiseen sopimusrikkomukseen tai sopimus on saatu aikaan olennaisesti väärin perustein.

Muut kilpailukykysopimuksen vaikutukset

Edellä mainittujen muutosten lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työnantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Aiheeseen liittyvät