Muokattu: 01.12.2016 - 11:27

Avainsanat: Myymälätyö, Työehdot, Kaupan konttorit

Kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset kaupan työehtosopimukseen

Viime keväänä neuvoteltu kaupan työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työajan pidentämistä koskevat määräykset tulevat kuitenkin voimaan jo 1.1.2017.

Työajan pidennys toteutetaan uuden vuosivapaajärjestelmän kautta. Vuosivapaajärjestelmä korvaa kaupan työehtosopimuksen nykyisen arkipyhäjärjestelmän jonka mukaan työaikaa lyhentäviä päiviä kertyi keskimäärin noin 8,4 päivää vuositasolla.

Linkki vuosivapaajärjestelmän sopimustekstiin

Linkki vuosivapaajärjestelmän soveltamisohjeeseen.

Huom! Työehtosopimustekstit ja soveltamisohjeet ovat työryhmän versio. Muutoksia voi vielä tulla. Lopulliset tekstit ja soveltamisohjeet tulevat painettuihin työehtosopimuksiin sekä päivitetään verkkoon.

Työajan pidennys ja vuosivapaajärjestelmä

Vuosivapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehtyjen työtuntien sekä esimerkiksi työnantajan määräämään koulutuksen ajalta siten, että kutakin toteutunutta täyttä 220 työtuntia kohti työntekijä ansaitsee yhden vuosivapaan. Kalenterivuoden aikana työntekijä voi enimmillään ansaita 6,5 vuosivapaata. Huomioon otetaan siis kaikki tosiasiallisesti tehdyt työtunnit mukaan lukien lisä- ja ylityötunnit. Vuodenvaihteessa tilanne nollautuu ja ansainta alkaa alusta.

Ansaintaraja on sama sekä kokoaikaiselle että osa-aikaiselle työntekijälle. Vuosivapaan ansainta alkaa työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.

Vuosivapaat annetaan kokonaisina päivinä ensisijaisesti ansaintavuonna, kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työnantajan on kuultava työntekijää vuosivapaiden antamisessa ja ne on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yhteydessä. Yhden vuosivapaan tuntiarvo on 7,5 tuntia ja tältä ajalta maksetaan työntekijän henkilökohtainen palkka kiinteine lisineen, ilman työaika- ja tuntikohtaisia olosuhdelisiä.

Vuosivapaa voidaan antaa yksittäisenä päivänä, kuten esimerkiksi arkipyhänä. Kolmen päivän mittaisesta tai sitä pidemmistä yhdenjaksoisesta vuosivapaasta on sovittava työntekijän kanssa. Vapaita ei voi sijoittaa muiden vapaiden ajalle. 

Työntekijän aloitteesta voidaan sopia, että vuosivapaa korvataan rahassa joko tapauskohtaisesti tai pysyvämmin työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti.

Jos työaikapankkiin tai epäviralliseen ”plussavihkoon” on kertynyt paljon saldotunteja, näitä tunteja kannattanee pitää vapaana vuoden 2016 aikana, koska vuoden 2017 alusta nämä saldovapaat eivät kerrytä vuosivapaata.

Vaihtoehtona viikkotyöajan pidentäminen 38 tuntiin viikossa

Vanha arkipyhäjärjestelmä siirretään kaupan työehtosopimuksen erilliseksi pöytäkirjaksi. Jos työpaikalla todetaan yhteisesti vuosivapaajärjestelmän olevan liian hankala toteuttaa, voidaan siellä yhteisesti sopia niin, että noudatetaan vanhaa arkipyhäjärjestelmää. Tällöin sovitaan työehtosopimuksen 23 §:n mukaan työntekijän säännöllisen viikkotyöajan nostamisesta 37,5 tunnista 38 tuntiin ja että yhden arkipyhän työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 tunnin sijaan 7,6 tuntia. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan.

Viikkotyöajan pidentäminen sopii yrityksiin, joissa työskentelee pääasiassa kokoaikaisia työntekijöitä. 

Muut työehtosopimusmuutokset 1.2.2017

Työaika

Varastotyössä on mahdollista työpaikkakohtaisesti sopien ottaa käyttöön 12 tunnin säännöllinen työaika. Asiasta on sovittava luottamusmiehen kanssa, mikäli luottamusmies on valittu. Sopimuksen johdosta vuorokautisen korotetun palkan raja nousee 12 tuntiin, mutta säännöllinen viikkotyöaika on edelleen enintään 37,5 tuntia.

Lomautus

Työpaikkakohtaisesti sopien voidaan ottaa käyttöön lyhyempi 7 päivän mittainen lomautusilmoitusaika. Asiasta on sovittava luottamusmiehen kanssa, mikäli luottamusmies on valittu. Lyhyempi lomautusilmoitusaika ei vaikuta työntekijän työttömyysturvaan.

Poissaolot, lyhytkestoinen sairauspoissaolo

Sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi yrityksessä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti oma ilmoitus -menettelyn käyttöönotosta. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta.

Sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti). Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Luottamusmiessopimus

Luottamusmiessopimukseen lisätään määräykset, joiden tarkoituksena on muun muassa lisätä luottamusmiesten liiketoimintaosaamista sekä parantaa luottamusmiesten tiedonsaantia. Tehtävästä luopuva luottamusmies ja työnantaja perehdyttävät uuden luottamusmiehen yrityksen paikallisiin sopimuksiin ja käytäntöihin. Perehdytyksen menettelytavoista ja aikataulusta sovitaan työnantajan kanssa. Luottamusmiehet osallistuvat perehdytykseen ilman ansionmenetystä.

Luottamusmiehille annettaviin tietoihin lisätään työpaikkakohtaisesti työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti toisin sovitut asiakokonaisuudet ilman yksilöitäviä henkilötietoja.

Selviytymislauseke

Selviytymislauseke on käytettävissä paikallisesti sopimalla poikkeuksellisissa taloudellisissa kriisitilanteissa. Selviytymislausekkeen avulla on tarkoitus turvata työnantajan toiminta ja työpaikat väliaikaisen työehtojen sopeuttamisen kautta. Selviytymislausekkeen käyttö edellyttää neuvotteluja ja sopimista luottamusmiehen kanssa tai jollei luottamusmiestä ole valittu, työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden ryhmän kanssa. Selviytymislauseketta ei voi käyttää ns. tavanomaiseen kilpailutilanteeseen reagoimiseksi.

Selviytymislauseke on voimassa tulevan sopimuskauden, jonka jälkeen liitot tarkastelevat sen vaikutuksia kaupan alan työllisyyteen ja kriisivalmiuteen sekä sopivat lausekkeen mahdollisesta jatkosta.

Muut kilpailukykysopimuksen vaikutukset

Edellä mainittujen muutosten lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työnantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Koulutusvideot

Koulutusvideo vuosivapaajärjestelmästä

Koulutusvideo paikallisesta sopimisesta

Katso myös pdf-materiaali vuosivapaajärjestelmän koulutuksesta

Aiheeseen liittyvät

  Kansio

Materiaalit

Otsikko   Sopimusala   Tiedoston koko  
Kaupan vuosivapaan sopimusteksti - KB
Kaupan vuosivapaajärjestelmän soveltamisohje - KB
Kaupan alan vuosivapaakoulutus (koulutusmateriaali) Kaupan työehtosopimukseen tulevat muutokset kilpailukykysopimuksesta johtuen KB