Muokattu: 12.10.2016 - 10:54

Avainsanat: Kiinteistönhuolto, Siivous, Työehdot

Kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseen

Työehtosopimus on uudistettu ajanjaksolle 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuskausi ei sisällä palkankorotuksia. Ansiokehitysohjelman mukaisesti työehtosopimuksen vähimmäispalkkoja korotetaan 1.4.2017 taulukkokorotuksella, jonka suuruus on 1,25 % tunnilta. Työaikaa koskevat muutokset tulevat voimaan jo 1.1.2017.

Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 alkaen keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Täysi 24 tunnin pidennys toteutetaan niillä, joiden säännöllinen työaika on vähintään 37,5 tuntia. Alle 37,5 tuntia työskenteleville työaikaa lisätään sopimuksen mukaisen työajan suhteessa. Työajan pidennys suhteutetaan työaikaan myös silloin kun työaikaa on lyhennetty osa-aikaisen lomautuksen, osittaisen perhevapaan, osa-sairausloman ja osa-aikaeläkkeen vuoksi.

Määräaikaisessa työsuhteessa tai kun työntekijä on osan vuodesta lomautettuna, perhevapaalla, sairauslomalla tai eläkkeellä, tai kun työsopimus alkaa tai loppuu kesken vuoden pidennys toteutetaan sovitun työsuhteen keston ja työajan suhteessa.

Mikäli työntekijän työaika on sovittu vaihtelevaksi, työajan pidennys määräytyy sovitun minimityöajan perusteella. Jos toteutunut työaika ylittää sovitun minimityöajan, voidaan työaikaa lisätä vakiintuneen työajan perusteella. Tämä edellyttää kuitenkin että ennen pidennyksen toteuttamista työsopimuksen työaika sovitaan toteutunutta viikkotyöaikaa vastaavaksi.

Pidennyksen ajankohdasta on ilmoitettava työvuoroluettelossa.

Pidennyksestä suhteellisesti suurempi osa voidaan kohdentaa kokoaikatyöntekijöihin.

Työajan pidennyksen toteuttamistavasta ja -periaatteista sovitaan paikallisesti työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten mukaisesti. Sopijapuolina ovat ensisijaisesti luottamusmies ja työnantaja. Työnantaja ja luottamusmies voivat kuitenkin yhdessä sopia, että työajan pidennyksestä sopiminen siirretään yrityksen, alueen, yksikön tai työkohteen työntekijöiden kanssa yhteisesti sovittavaksi tai yksittäisen työntekijän ja hänen esimiehensä välillä sovittavaksi.

Jos työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä, sovitaan työajan pidentämisestä työnantajan ja yrityksen, alueen, yksikön tai työkohteen työntekijöiden kanssa yhteisesti. Työnantaja ja työntekijät yhteisesti voivat sopia, että työajan pidennyksestä sovitaan työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä.

Mikäli työajan pidennyksen toteuttamistapaa ei pystytä paikallisesti sopimaan, työnantaja määrää pidennyksen toteuttamistavan sopimuksen tarjoamasta 3 vaihtoehdosta.

1) Säännöllisen työajan ollessa 40 tuntia viikossa, työajan lyhentämisvapaiden määrää vähennetään 24 tunnilla.

2) Säännöllisen työajan ollessa 37,5 tuntia viikossa pidennetään viikoittaista säännöllistä työaikaa 38 tuntiin viikossa. Tällöin mm. oikeus lisätyökorvauksiin alkaa 38 tuntia ylittävästä työstä. Toisena vaihtoehtona on
pidentää säännöllinen työaika tilapäisesti 40 tuntiin viikossa. Pidennys toteutetaan täysinä kalenteriviikkoina työnantajan ilmoittamana ajankohtana. Pidennyksen toteuttamisaikana noudatetaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä mm. korotettua palkkaa laskettaessa. Työajan lyhentämistä koskevaa pöytäkirjaa ei sovelleta. Vuosilomapalkan laskennassa noudatetaan 37,5 tunnin viikkotyöaikaa koskevaa kerrointaulukkoa.

3) Säännöllisen työajan ollessa alle 37,5 tuntia viikossa, työajan pidennys toteutetaan työajan suhteessa viikoittaista säännöllistä työaikaa pidentämällä.

Sairauspoissaolo

Sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia menettelystä lyhytkestoisissa sairauspoissaoloissa. Menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentamaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta.

Sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti, todettu migreeni). Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä työehtosopimuksen mukaisesti.

Työaikapankki

Osana kilpailukykysopimusta sovittiin, että työehtosopimuksiin laaditaan määräykset työaikapankin käyttöönotosta toimialalle. Neuvotteluprosessin tiukasta aikataulusta johtuen osapuolet sopivat, että työaikapankkia koskevista periaatteista neuvotellaan 31.12.2016 mennessä.

Luottamusmiesten liiketoimintaosaamisen lisääminen

Luottamusmiesten liiketoimintaosaamisen lisäämiseksi sitä kehittävää koulutusta lisätään työnantajatuen piiriin kuuluvaan ammattiyhdistyskoulutukseen. Jatkossa työnantaja toimittaa pyynnöstä luottamusmiehelle toimialueensa työntekijöiden yhteystiedot, jotka ovat työnantajan käytössä.

Jatkuva neuvottelu ja liittojen väliset työryhmätyöt

Sopimusosapuolet perustavat työryhmän, joka selvittää sopimuskauden aikana paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä ja luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittämistä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä vastaavasti. Lisäksi sopijaosapuolet jatkavat palkkausjärjestelmätyöryhmän työtä.

Muut kilpailukykysopimuksen vaikutukset

Edellä mainittujen muutosten lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työnantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Aiheeseen liittyvät