Muokattu: 28.11.2016 - 12:12

Avainsanat: Matkailuala, Ravintola-ala, Työehdot, Vapaa-ajanpalveluala

Kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset matkailu-, ravitsemis- ja vapaa-ajanpalvelun työehtosopimukseen

Työehtosopimukset (työntekijät ja esimiehet) on uudistettu ajanjaksolle 1.2.2017–31.1.2018. Sopimuskausi ei sisällä palkankorotuksia. Sen sijaan työaikamääräyksiä on uudistettu merkittävästi. Työaikaa ja JP-päiväjärjestelmää koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2017 ja muut työehtosopimuskauden alkaessa 1.2.2017.

Säännöllinen enimmäistyöaika lisääntyy kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Jaksotyöaika nousee nykyisestä 111 tunnista 112,5 tuntiin kolmessa viikossa ja JP-päiväjärjestelmä korvataan kokonaan uudella vuosivapaajärjestelmällä. Kuukausipalkan jakajat säilyvät ennallaan.

Säännöllinen enimmäistyöaika

Työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika nousee 1.1.2017 alkaen 111 tunnista 112,5 tuntiin kolmessa viikossa. Kokoaikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän palkka säilyy työajan lisääntymisestä huolimatta ennallaan.

Osa-aikatyöntekijän määritelmä muuttuu työajan lisääntymistä vastaavasti, eli työntekijä on osa-aikatyöntekijä, jos hänen työaikansa on vähemmän kuin keskimäärin 112,5 tuntia kolmessa viikossa.

Työaikaa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2017, mutta muutosta ei kuitenkaan toteuteta kesken meneillään olevaa kolmiviikkoisjaksoa, vaan vasta sen kolmiviikkoisjakson alusta, joka lähinnä alkaa 1.1.2017 jälkeen.

Työpaikan työvuorolistojen laadintajaksotus huomioiden muutos voi siten käytännössä tulla voimaan aikaisintaan 2.1.2017, 9.1.2017 tai 16.1.2017 alkaen.

Uusi vuosivapaajärjestelmä

Nykyinen JP-päiväjärjestelmä lakkaa olemasta voimassa 31.12.2016. Järjestelmä korvataan kokonaan uudella vuosivapaajärjestelmällä, jossa palkallisten vuosivapaapäivien (VV) ansainta perustuu yksinomaan kalenterivuoden aikana tehtyihin työtunteihin. Merkitystä ei enää ole arkipyhäviikolla työskentelyllä. Vuosivapaajärjestelmä tulee voimaan 1.1.2017.
Vuosivapaiden ansainta normaalityöaikamuodossa

Vuosivapaajärjestelmä perustuu kalenterivuoden aikana tehtyihin työtunteihin ja yhden kalenterivuoden aikana työntekijä voi ansaita enintään seitsemän (7) palkallista vuosivapaapäivää.

Vuosivapaita ansaitaan siten, että kutakin toteutunutta täyttä 220 työtuntia kohti työntekijä ansaitsee yhden vuosivapaapäivän. Huomioon otetaan kaikki toteutuneet työtunnit mukaan lukien lisä- ja ylityötunnit. Ansaintaraja on sama sekä kokoaikaiselle että osa-aikaiselle työntekijälle.

Järjestelmä ei sisällä työssäolon veroiseksi luettavia poissaoloja. Vuosivapaata eivät siten kerrytä esimerkiksi sairauspoissaolon alle jäävät työtunnit, vuosiloma-aika tai muu palkallinen tai palkaton poissaoloaika. Poikkeuksen muodostaa ainoastaan työstä vapautetun luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vapautusaika, joka luetaan tehdyiksi työtunneiksi vapaata ansaittaessa.

Vapaat ansaitaan kokonaisina päivinä eikä mahdollinen viimeisen täyden vapaapäivän ansaintaan oikeuttavien työtuntien ylittävä määrä siirry seuraavalle kalenterivuodelle eikä ylijäämää korvata myöskään työsuhteen päättyessä.

Kalenterivuoden vaihtuessa vuosivapaan ansainta alkaa aina nollatilanteesta.
Vuosivapaiden ansainta työehtosopimuksen mukaisessa jatkuvassa yötyössä (90h/3vko)

Jatkuvan yötyön työaikajärjestelmässä (ns. 90-tunnin järjestelmä) vapaan ansaintaraja on kuitenkin lyhyemmästä enimmäistyöajasta johtuen alempi eli 210 tuntia ja vapaita voidaan ansainta vuoden aikana enintään kuusi (6) kappaletta. Muilta osin ansainnassa noudatetaan edellä mainittua.

Vuosivapaapäivän (VV) antaminen

Vuosivapaan antamisessa ja korvaamisessa noudatetaan lähtökohtaisesti samoja säännöksiä, kuin on noudatettu tällä hetkellä voimassa olevassa JP-päiväjärjestelmässä. Vastaavasti menetellään työskenneltäessä työvuorolistalle merkittynä vuosivapaapäivänä.

Vapaita voidaan antaa sitä mukaa, kun kunkin vapaan ansaintaraja (normaalityöaikamuodossa 220 tuntia) on täyttynyt. Vapaat on kuitenkin annettava viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä työnantajan määräämänä ajankohtana. Vuosivapaita annettaessa on kuultava työntekijää. Työvuorolistalle vapaa merkitään lyhenteellä VV.

Kokoaikaiselle (kuukausipalkkaiselle) työntekijälle vuosivapaa annetaan lähtökohtaisesti palkallisena vapaapäivänä. Työntekijän aloitteesta voidaan myös sopia vapaan antamisesta lyhennettynä työaikana tai vapaan korvaamisesta 7,5 tunnin peruspalkkaa vastaavalla rahasuorituksella. Tällainen työntekijän aloitteesta tapahtuva sopimus tulee tehdä jokaisen ansaitun vuosivapaan osalta erikseen.

Osa-aikatyöntekijälle vuosivapaa voidaan joko antaa palkallisena vapaapäivänä tai se voidaan korvata rahakorvauksena 7,5 tunnin peruspalkkaa vastaavalla määrällä vuosivapaan ansaintaa seuraavana palkanmaksupäivänä.

Työvuorolistalle merkityt vuosivapaapäivät eivät vähennä muita ansaittuja tai ansaittavaksi tulevia vapaapäiviä eli ne ovat työssäolon veroisia päiviä V- ja X- päiviä ansaittaessa.

Sairauspoissaoloista ilmoittaminen

Sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään 3 kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

• sopimuksen tavoitteet
• keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoimenpiteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia
• miten ja kenelle ilmoitus tehdään
• kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan
• menettelyn voimassaolo koeaikana
• menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen
• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn piiristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa
• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa
• kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä
• lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä
• miten sopimuksen toteutumista seurataan

Mikäli yrityksessä on jo kyseinen menettely käytössä, ei siitä tarvitse uudelleen sopia vaan käytäntöä voi jatkaa kuten aikaisemminkin.

Selviytymislauseke

Selviytymislauseke on käytettävissä paikallisesti sopimalla poikkeuksellisissa taloudellisissa kriisitilanteissa. Selviytymislausekkeen avulla on tarkoitus turvata työnantajan toiminta ja työpaikat väliaikaisen työehtojen sopeuttamisen kautta. Selviytymislausekkeen käyttö edellyttää neuvotteluja ja sopimista luottamusmiehen kanssa tai jollei luottamusmiestä ole valittu, työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden ryhmän kanssa. Selviytymislauseketta ei voi käyttää ns. tavanomaiseen kilpailutilanteeseen reagoimiseksi.

Selviytymislauseke on voimassa tulevan sopimuskauden, jonka jälkeen liitot tarkastelevat sen vaikutuksia alan työllisyyteen ja kriisivalmiuteen sekä sopivat lausekkeen mahdollisesta jatkosta.

Muut kilpailukykysopimuksen vaikutukset

Edellä mainittujen muutosten lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työnantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Aiheeseen liittyvät