Muokattu: 14.10.2016 - 12:38

Avainsanat: Työehdot, Erityisalat

Kilpailukykysopimuksen tuomat muutokset ohjelmapalvelualan työehtosopimukseen

Ohjelmapalvelualan työehtosopimus on uudistettu ajanjaksolle 1.11.2016–31.10.2017. Sopimuskausi ei sisällä palkankorotuksia. Sen sijaan vuosittaista työaikaa pidennetään Z-päivien määrää vähentämällä.

Työaikaa koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2017. Muilta osin muutokset tulevat voimaan uuden työehtosopimuskauden alkaessa 1.11.2016.

Jäljempänä on tarkemmin käyty läpi keskeisemmät muutokset.

Säännöllisen enimmäistyöajan pidennys

Vuosittaista enimmäistyöaikaa pidennetään siten, että 1.1.2017 alkaen työntekijä ansaitsee 0,25 Z-päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymis-kuukaudelta (tällä hetkellä 0,5 päivää). Muut ansainnan edellytykset säilyvät ennallaan.

1.A. Täyttä työaikaa eli 120 tuntia kolmessa viikossa tekevät työntekijät

Säännöllisen työajan ollessa 120 tuntia Z-päivän arvo säilyy ennallaan ollen 8 tuntia. Työsopimuksen mukainen työaika voi toteutua myös pidemmän ajanjakson kuluessa työajan tasoittumisjärjestelmän soveltamisesta johtuen.

1. B. Muut kuin 120 tuntia kolmessa viikossa tekevät työntekijät

Muiden kuin täyttä työaikaa tekevien työntekijöiden osalta Z-päivä voidaan jatkossakin antaa joko kokonaisena vapaapäivänä tai korvata se rahasuorituksella.

1.B.1. Z-päivän antaminen kokonaisena vapaapäivänä

Muulle kuin kokoaikatyöntekijälle vapaapäivänä annettavan Z-päivän pituus määräytyy jakamalla täyden vapaapäivän ansainnan täyttävän kuukauden ja sitä edeltävien kolmen ansaintakuukauden yhteenlaskettu työtuntimäärä luvulla 86. Z-päivän arvo voi kuitenkin olla enintään 8 tuntia.

Esimerkki.Työntekijä on ansainnut 0,25 Z-päivää tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulta 2017. Täyden Z-vapaapäivän ansainta täyttyy siten huhtikuussa. Z-vapaapäivä annetaan hänelle toukokuussa ja vapaapäivän pituus määräytyy jakamalla tammi-huhtikuun toteutunut työaika luvulla 86. Z-vapaapäivän arvo on kuitenkin enintään 8 tuntia.

1.B.2. Z-päivän korvaaminen rahasuorituksella

Muulle kuin kokoaikatyöntekijälle Z-päivä voidaan vapaapäivän sijasta korvata rahasuorituksella siten, että jokaisen ansaitun 0,25 Z-päivän osalta korvaus on 1,16 % kyseisen kuukauden ansioista sunnuntaityökorvausta lukuun ottamatta ja suoritus maksetaan ansainnan täyttymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.Rahana korvattavan Z-päivälyhennyksen arvo voi kuitenkin olla enintään 2 tunnin palkkaa vastaava määrä.

Palkanlaskennassa suositellaan käytettäväksi merkintää ”Z-päiväkorvaus”.

Esimerkki Työntekijä on ansainnut 0,25 Z-päivää tammikuulta 2017. Tammikuussa ansaittu Z-päivälyhennys korvataan hänelle rahalla maksamalla helmikuun palkanmaksun yhteydessä 1,16 % tammikuussa ansaitusta palkasta lukuun ottamatta sunnuntaityökorvausta, kuitenkin enintään 2 tunnin palkkaa vastaava määrä.

Muilta osin Z-päivää koskevat määräykset säilyvät ennallaan.

Sairauspoissaoloista ilmoittaminen

Sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).

Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä.

Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.

Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:

• sopimuksen tavoitteet
• keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoimenpiteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia
• miten ja kenelle ilmoitus tehdään
• kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan
• menettelyn voimassaolo koeaikana
• menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen
• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn piiristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa
• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa
• kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä
• lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä
• miten sopimuksen toteutumista seurataan

Mikäli yrityksessä on jo kyseinen menettely käytössä, ei siitä tarvitse uudelleen sopia vaan käytäntöä voi jatkaa kuten aikaisemminkin.

Määräys tulee voimaan uuden työehtosopimuskauden alussa 1.11.2016.

Selviytymislauseke

Tietyin edellytyksin vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa olevassa yrityksessä voidaan paikallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi (selviytymissopimus). Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muutos. Syynä ei kuitenkaan saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheutuva kysynnän heikkeneminen.

Määräystä voidaan soveltaa vasta sen jälkeen, kun kilpailukykysopimuksessa sovitut, selviytymislausekkeen käyttöön liittyvät työttömyysturvaa ja palkkaturvalainsäädäntöä koskevat lainsäädäntömuutokset ovat tulleet voimaan, kuitenkin aikaisintaan sopimuskauden alusta eli 1.11.2016lukien. Tätä ohjeistusta laadittaessa lainsäädäntömuutokset ovat vielä kesken.

Selviytymissopimus tehdään osana laajempaa selviytymissuunnitelmaa. Suunnitelmassa tulee yksilöidä työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeutustoimet. Suunnitelmassa yksilöidään lisäksi aikataulu ja menettelytavat, joilla sopeuttamistoimenpiteiden vaikutusten toteutumista arvioidaan.

Selviytymissopimuksella ei voida leikata työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai palkan lisiä, sairausajan tai perhevapaa-ajan palkkaa tai muita palkan luonteisia eriä.Sopimuksella voidaan kuitenkin siirtää lomarahan, sunnuntaityökorvauksen sekä lisä- ja ylityökorvauksien maksamisajankohtaa enintään 12 kuukauden ajalta. Osapuolet voivat sopia kuitenkin toisin tarkemmasta maksuaikataulusta selviytymissuunnitelmassa. Sopimuksella voidaan myös sopia lomautusilmoitusajan lyhentämisestä 14 päivästä 7 päivään. Myös työvuoroluettelon julkaisuaikataulusta ja muuttamisen perusteista voidaan sopia toisin osana selviytymissopimusta.

Selviytymissopimus voidaan tehdä siksi määräajaksi, jonka kuluessa yhteisesti arvioidaan edellytysten selviytymissopimuksen käyttämiseksi olevan voimassa, kuitenkin enintään vuoden määräajaksi. Sopimus tehdään kirjallisesti.Paikallisen sopimuksen osapuolet tarkastelevat ja seuraavat sopimuksen toteutumista ja vaikutuksia selviytymissuunnitelmassa sovittavalla tavalla. Sopimus tulee päättää ennenaikaisesti, mikäli edellä kuvattuja perusteita sen voimassaolon jatkamiselle ei enää ole olemassa. Sopimus voidaan tehdä myös ehdolliseksi, yrityksen taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvaiseksi. Sopimus purkautuu voimaantulosta lukien, mikäli osapuoli syyllistyy olennaiseen sopimusrikkomukseen tai sopimus on saatu aikaan olennaisesti väärin perustein.

Muut kilpailukykysopimuksen vaikutukset

Edellä mainittujen muutosten lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työnantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Aiheeseen liittyvät