Muokattu: 16.08.2018 - 11:31

Avainsanat: Työehdot, Työehtosopimus

Kilpailukykysopimus

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat kilpailukykysopimuksen keväällä 2016.

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt neuvottelivat sen soveltamisesta omiin työehtosopimuksiinsa. Kilpailukykysopimuksen mukaisia työehtosopimuksia tehtiin niin paljon, että sen piirissä oli noin 90 %:a palkansaajista.

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena oli

  • parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä,
  • lisätä talouskasvua,
  • luoda uusia työpaikkoja,
  • tukea julkisen talouden sopeuttamista ja
  • edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle oli, että hallitus

  • vetää valmistelemansa pakkolait pois,
  • peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset ja
  • toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.

Käytännössä

  • Palkat pysyivät sopimuskauden jatkon ajan ennallaan
  • Vuosittainen työaika piteni kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta.
  • Julkisen sektorin lomarahat pienenivät 30 prosentilla vuosina 2017–2019
  • Työntekijöiden muutosturva parani

Sen lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

  • 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
  • 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
  • 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
  • 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle tuli oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

PAMin neuvotteli työnantajaliittojen kanssa kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset eri työehtosopimuksiin. Niiden voimassaolo päättyi vuodenvaihteen 2017 - 2018 molemmin puolin ja niiden jälkeen on neuvoteltu jo uudet työehtosopimukset.

Uusimmat

Uutiskuva

Oletko kiinnostunut solidaarisuustyöstä? Hae SASKin kunnon työn lähettiläiskoulutukseen!

Uutiskuva

Ryhtiä ammatilliseen opiskeluun–vähemmän luppopäiviä, enemmän lähiopiskelua opettajan kanssa

Uutiskuva

Ammattiurheilun parissa opittu periksiantamattomuus kantaa myös asiakaspalvelutyössä

Suosituimmat