Muokattu: 20.10.2016 - 10:09

Avainsanat: Työehdot, Työehtosopimus

Kilpailukykysopimus

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat kilpailukykysopimuksen keväällä 2016. Sen jälkeen ammattiliitot ja työnantajajärjestöt neuvottelivat sen soveltamisesta omiin työehtosopimuksiinsa. Kilpailukykysopimuksen mukaisia työehtosopimuksia tehtiin niin paljon, että sen piirissä on noin 90 %:a palkansaajista. Työehtosopimukset ovat vuoden pituisia ja ne tulevat voimaan entisen sopimuskauden päättyessä. Sopimuksilla ei saanut olla kustannusvaikutuksia eli esimerkiksi palkkoja ei nosteta.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Sopimus tukee samalla julkisen talouden sopeuttamista.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset

PAM on tehnyt sivuilleen wiki-kortit kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomista muutoksista eri työehtosopimuksiin.

Sen lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

  • 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
  • 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
  • 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
  • 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

Aiheeseen liittyvät

+