Muokattu: 16.08.2018 - 11:31

Avainsanat: Työehdot, Työehtosopimus

Kilpailukykysopimus

Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat kilpailukykysopimuksen keväällä 2016.

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt neuvottelivat sen soveltamisesta omiin työehtosopimuksiinsa. Kilpailukykysopimuksen mukaisia työehtosopimuksia tehtiin niin paljon, että sen piirissä oli noin 90 %:a palkansaajista.

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena oli

  • parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä,
  • lisätä talouskasvua,
  • luoda uusia työpaikkoja,
  • tukea julkisen talouden sopeuttamista ja
  • edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle oli, että hallitus

  • vetää valmistelemansa pakkolait pois,
  • peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset ja
  • toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.

Käytännössä

  • Palkat pysyivät sopimuskauden jatkon ajan ennallaan
  • Vuosittainen työaika piteni kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta.
  • Julkisen sektorin lomarahat pienenivät 30 prosentilla vuosina 2017–2019
  • Työntekijöiden muutosturva parani

Sen lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:

- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.

- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset

- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee

  • 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
  • 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
  • 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
  • 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020

- Työantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018

- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle tuli oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen

- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.

- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.

PAMin neuvotteli työnantajaliittojen kanssa kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset eri työehtosopimuksiin. Niiden voimassaolo päättyi vuodenvaihteen 2017 - 2018 molemmin puolin ja niiden jälkeen on neuvoteltu jo uudet työehtosopimukset.

Uusimmat

Uutiskuva

Yritystuet kääntyivät kasvuun palvelualoilla, suurin saaja kohuttu Kakslauttanen

Uutiskuva

ETUC:n kongressin lausuma: työntekijöiden oikeudet on turvattava tulevaisuuden työelämässä

Uutiskuva

Palvelualojen ammattiliiton ja työttömyyskassan verkkopalveluissa käyttökatkoja 27.5. klo 16.15–21

Suosituimmat

Palkankorotus matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualalla 1.5. alkaen

Palkankorotus matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualalla 1.5. alkaen

Palkankorotukset voimaan kaupan alalla ja kiinteistöpalvelualalla 1.4. alkaen – tarkista palkkasi!

Palkankorotukset voimaan kaupan alalla ja kiinteistöpalvelualalla 1.4. alkaen – tarkista palkkasi!

Kaupan alan palkkausjärjestelmä uudistuu – suuntana työn vaativuuteen perustuva malli

Kaupan alan palkkausjärjestelmä uudistuu – suuntana työn vaativuuteen perustuva malli