Kilpailukykysopimus
Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat kilpailukykysopimuksen keväällä 2016.
Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt neuvottelivat sen soveltamisesta omiin työehtosopimuksiinsa. Kilpailukykysopimuksen mukaisia työehtosopimuksia tehtiin niin paljon, että sen piirissä oli noin 90 %:a palkansaajista.
Kilpailukykysopimuksen tavoitteena oli
- parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä,
- lisätä talouskasvua,
- luoda uusia työpaikkoja,
- tukea julkisen talouden sopeuttamista ja
- edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.
Edellytyksenä kilpailukykysopimukselle oli, että hallitus
- vetää valmistelemansa pakkolait pois,
- peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset ja
- toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset.
Käytännössä
- Palkat pysyivät sopimuskauden jatkon ajan ennallaan
- Vuosittainen työaika piteni kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta vuoden 2017 alusta.
- Julkisen sektorin lomarahat pienenivät 30 prosentilla vuosina 2017–2019
- Työntekijöiden muutosturva parani
Sen lisäksi kilpailukykysopimus piti sisällään seuraavia muita asioita, jotka vaikuttavat suoraan palkansaajiin:
- Maan hallitus luopui aikeistaan muuttaa helatorstai ja loppiainen palkattomiksi vapaapäiviksi, leikata sairausajan palkkaa ja lomarahoja sekä pitkiä vuosilomia.
- Maan hallitus peruutti hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteutti hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset
- Sovittiin työeläkemaksuista vuoteen 2021 asti. Työntekijöiden osuus maksuista kasvaa ja työnantajien pienenee
- 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2017
- 0,20 prosenttiyksikköä vuonna 2018
- 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2019
- 0,40 prosenttiyksikköä vuonna 2020
- Työantajan ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksu määrättiin yhtä suuriksi vuoden 2018 alusta. Se merkitsee työntekijöiden maksujen nousemista 0,45 prosenttiyksikköä vuodelle 2017 ja 0,4 prosenttiyksikköä vuodelle 2018
- yli 30 työntekijän yrityksissä irtisanottavalle työntekijälle tuli oikeus työterveyshuollon palveluihin puoli vuotta työntekovelvollisuuden päätyttyä ja oikeus työllistymistä edistävään koulutukseen
- Hallitus luopui aikeistaan muuttaa aikuiskoulutustuen perusosa lainamuotoiseksi. Perusosaa alennetaan 15 prosenttia ja Tuen enimmäispituus lyhennetään 15 kuukauteen.
- Hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
PAMin neuvotteli työnantajaliittojen kanssa kilpailukykysopimuksen mukaiset muutokset eri työehtosopimuksiin. Niiden voimassaolo päättyi vuodenvaihteen 2017 - 2018 molemmin puolin ja niiden jälkeen on neuvoteltu jo uudet työehtosopimukset.