Muokattu: 16.03.2017 - 10:46

Avainsanat: Työehdot, Toimeentulo, Työttömyyskassa

Konkurssi

Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on se, että velallinen (työnantaja) on maksukyvytön. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, ettei velallinen kykene suorittamaan velkojaan sitä mukaa, kun ne erääntyvät maksettavaksi. Konkurssiin asettamisesta päättää käräjäoikeus. Käräjäoikeus määrää samalla pesänhoitajan, joka on käytännössä yrityksen kotipaikkakunnalla toimiva asianajaja.

Konkurssissa työsopimus saadaan molemmin puolin irtisanoa päättymään 14 päivän kuluttua irtisanomisesta. Irtisanomisoikeus koskee sekä toistaiseksi voimassaolevia että määräaikaisia työsopimuksia. Tätä 14 päivän irtisanomisaikaa ei voida työehtosopimuksella tai työsopimuksella pidentää. Myös perhevapaalla olevan työntekijän työsopimus voidaan konkurssin perusteella irtisanoa.

Konkurssipesä voi tehdä irtisanotun työntekijän kanssa uuden määräaikaisen työsopimuksen. Tämä on melko tavallista tilanteissa, joissa työvoimaa vielä tarvitaan esimerkiksi yrityksen loppuunmyynnin ajaksi.

Konkurssitilanteessa pesänhoitajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus. Siihen voidaan kirjata työsuhteen kesto, työtehtävien laatu ja työsuhteen päättymisen syy. Arvion antaminen ei kuulu pesänhoitajalle vaan työnantajalle.

Pesänhoitajan on viipymättä konkurssin alettua laadittava luettelo maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista. Pesänhoitajan on yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa selvitettävä, mitkä saatavista voidaan maksaa palkkaturvana. Vastuu palkkaturvan tekemisestä on kuitenkin viimekädessä työntekijällä itselleen. Työntekijän tulee itse tehdä palkkaturva, jos pesänhoitaja ei sitä tee.

Aiheeseen liittyvät