Muokattu: 05.10.2018 - 11:21

Avainsanat: Terveys, Työsuojelu

Työskentely tilapäisesti vajaalla työkyvyllä

Työskentely tilapäisesti vajaalla työkyvyllä, tunnetaan myös esimerkiksi nimillä mukautettu-, räätälöity-, kevennetty- ja korvaava työ.

Viime aikoina on monella työpaikalla ryhdytty aktiiviseen työkyvyn hallintaan. Työpaikoille saattaa tulla yhä enemmän tilanteita, joissa työntekijä työskentelee kevennetyissä tai muokatuissa työtehtävissä sairausloman sijaan. Käytännöt ovat usein osa varhaista työkyvyn tukemista ja hyödyllisimmillään työntekijän palatessa pitkältä sairauslomalta työhön. Myös äkillisiin sairauksiin tavoitellaan työn keventämisen keinoin mahdollisuuksia jatkaa työssä, mikäli työkykyä on siihen riittävästi.

Mikäli työpaikalla harkitaan otettavan käyttöön menettelytapaa, jossa työskennellään osittaisella työkyvyllä, on seuraavat asiat huomioitava:
* Kaikki muutokset liittyen sairauspoissaolokäytäntöihin ja työkyvyn arviointiin tulee käsitellä yhteistoiminnassa, työsuojelutoimikunnassa tai vastaavassa yhteistoimintafoorumissa.
* Muun kuin oman työn tekeminen jäljellä olevalla työkyvyllä on aina työntekijälle vapaaehtoista ja tästä on erikseen sovittava työpaikalla. Tämä on aitoa "korvaavaksi työksi" kutsuttavaa työtä.

Myös oman työn tekeminen vajaakuntoisena suositellaan sovittavaksi työntekijän tahtoon perustuvaksi. Palvelualojen työntekijöiden myönteinen asenne on hyvin tärkeä asiakaspalvelussa, eikä kipujen tai huonon olon kanssa kamppaileva varmasti ole liiketoiminnan valtti!
* Näiden lisäksi
• Työskentelylle tilapäisesti vajaalla työkyvyllä tulee AINA olla työterveyslääkärin hyväksyntä
• Työtä ei tehdä yleiskuntoa heikentävissä taudeissa esim. kuume-, flunssa- tai vatsatautitapauksissa – nämä pitää käsitellä yhteistoiminnassa
• Työterveyslääkärillä tulee olla riittävä osaaminen kyseisen työpaikan työoloista ja tiedossa, mitä vaihtoehtoisia työtehtäviä ylipäätään on mahdollista tarjota
• Vaihtoehtoisia työtehtäviä on tarpeen käsitellä ennalta yhteistoiminnassa (listata esim. mitä töitä voi tehdä, jos ranteen käyttöä rajoitettu)
• Työskentely tulee voida keskeyttää, jos olo heikkenee tai työtehtävät eivät onnistu (tai syntyy vaaratilanteita)
• Työnantajan tulee vastata kustannuksista, jotka syntyvät työkyvyn arviointiin liittyvistä lääkärinkäynneistä (käynti, matkat, menetetty ansio), myös uusintakäynnistä
• Ansio ei saa laskea sen vuoksi, että tehdään työtä tilapäisesti vajaakuntoisena
• Työpaikan muiden työntekijöiden työolot tai työehdot eivät saa heiketä osittain työkyvyttömän työskentelyn vuoksi
• Luottamushenkilölle (ainakin työsuojeluvaltuutetuilla) on oikeus tietoon kaikesta sairauspoissaolon sijaan tehdystä työstä (ei nimillä mutta luvuilla ja tehtävämuutosten kuvauksilla)
• Työntekijä tulee perehdyttää vaihtoehtoiseen työhön ja sen turvalliseen suorittamiseen, ellei se muuten ole riittävän tuttua (tässä kohtaa kannattaa tosiaan tarkistaa, että kuuluu ”työsopimuksen mukaisiin töihin”
• Työhön ei ole kohtuullista kutsua sairastuessa vuosilomalla.

Kaupan alalla ja apteekkien työehtosopimuksissa on määräys työnteosta osittaisella työkyvyllä (apteekissa korvaava työ)
Lääkäri arvioi
Lähtökohtana on, että työntekijällä on oikeus sairauslomaan, kun hän on sairauden tai tapaturman johdosta kykenemätön tekemään työtä. Työnantaja ei arvioi työntekijän työkykyä, vaan sairaaksi itsensä tuntevan työntekijän on mentävä lääkäriin.
Lääkäri arvioi työkyvyn ja toteaa lääketieteellisen harkinnan perusteella, onko työntekijä kokonaan työkyvytön vai voiko hän tietyin rajoituksin tehdä työtä (pois lukien esim. seisominen, kantaminen). Todistuksessa tulee silti todeta työkyvyttömyysaika työntekijän normaaliin työhön. Kuumetaudit, yleiskuntoa muuten alentavat tai tartuntavaaraa aiheuttavat sairaudet estävät työskentelyn aina kokonaan. Jos lääkärintodistuksessa todetaan täysi työkyvyttömyys, ei työnantaja voi vaatia työntekijää tekemään töitä.
Jos tämän jälkeen kuitenkin olisi molemminpuolista halua tehdä osittain työtä keventäen, on asian turvallisuus tarkistettava vielä lääkärillä. Vajaakuntoinen työntekijä on työnantajallekin korostunut työturvallisuusriski. Toisinaan työnantaja haluaa vielä tarkistuttaa työkyvyttömyyden ja vaatia uutta lääkärinkäyntiä nimeämällänsä lääkärillä (yleensä työterveyslääkärillä). Tämän käynnin maksaa aina työnantaja. Ristiriitaisten lääkärintodistusten osalta työterveyslääkärin arvio katsotaan pätevämmäksi työkyvyn arvioinnin osalta, kuin yleislääkärin.
Työpaikalla työnantaja voi tarjota työtä, joka sopii lääkärin asettamiin rajoitteisiin. Vaihtoehtona saattaa olla myös jokin työhön liittyvä koulutus tai kurssi. Tarkoituksenmukaista ei ole ryhtyä keksimään työpaikalle uusia töitä, eikä osoittaa työntekijää työhön, jonka hallinta on hänelle kyseenalaista.
Vaikka työntekijä epäilisi, pystyykö hän tekemään työnantajan tarjoamaa työtä, siitä kieltäytyminen saattaa aiheuttaa ongelmia. Tarjottua työtä joutunee ainakin kokeilemaan. Mikäli työ ei suju tai oire pahenee, on ilmoitettava työnantajalle, ettei pysty kyseistä työtä tekemään, jolloin työnantaja saattaa ohjata uudestaan lääkäriin. Muussa tapauksessa voi mennä sairastamaan kotiin alkuperäiseen lääkärintodistukseen merkityksi ajaksi.
Työnantaja on aina velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Uusimmat

Suosituimmat