Vuorottelukorvaus

Päivitetty: 08.01.2020

Vuorotteluvapaalle voi jäädä työnantajansa kanssa asiasta sopimuksen tehnyt henkilö, jonka työaika on ollut vähintään 75% kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vapaan ajalta työttömyyskassa maksaa vuorottelukorvausta.

Vuorottelukorvauksen saamisen ehdot

1. Vuorotteluvapaalle jäävä on tehnyt kokoaikatyötä (yli 75% alan enimmäistyöajasta).
2. Vuorotteluvapaalle siirtymisestä on tehty sopimus työnantajan kanssa
3. Työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista.
4. Työhistoriaa on vähintään 20 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista  

Vapaan kesto on 100 - 180 päivää. Vuorotteluvapaa tulee pitää yhdessä jaksossa. Jos sovitun vuorotteluvapaan ajankohtaa tai sen kestoa vapaan aikana haluaa muuttaa, asiasta tulee sopia työnantajan kanssa ja ottaa yhteyttä TE-toimistoon. Vuorotteluvapaan ajankohtaa voi siirtää sopimalla asiasta ennen vapaan alkamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä.

Vuorotteluvapaan käyttö on sidottu vanhuuseläkeikään. Vapaan yläikäraja on vanhuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella.

Korvauksen määrä on 70% siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Vuorottelukorvaus määritellään vapaata edeltäneen vähintään 52 viikon palkkatuloista. Korvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia eikä ansio-osan korotuksia.

Omalta työnantajalta saadut tulot estävät vuorottelukorvauksen maksamisen. Muut tulot vaikuttavat siten, että vuorottelukorvaus lasketaan sovitellusta ansiopäivärahasta. Toisin kuin ansiopäivärahassa, vuorottelukorvauksessa ei ole 300 euron suojaosaa työtuloille.

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta, jos

  • saat omalta työnantajaltasi palkkaa tai vuosilomapalkkaa
  • olet yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa
  • olet päätoiminen yrittäjä
  • saat työttömyysturvalain mukaisia etuuksia
  • saat sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityishoitorahaa tai sinulle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi
  • suoritat varusmies- tai siviilipalvelusta

Kiinnostaako aihe? Lue lisää

Jäsenedut

    Muutoksia

      Puhelinpalvelu ma–pe

      PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Muut palvelukanavat

      Siirry Yhteystiedot-sivulle

      Puhelinpalvelu ma–pe

      PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

      Jäsenyys ja liittyminen 

      030 100 600 klo 10-14

      Jäsenten työsuhdeasiat

      030 100 620 klo 10-14

      Työttömyyskassa,
      Unemployment benefit advice,
      Arbetslöshetsskydd

      020 690 211 klo 10-14

      Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

      030 100 640 klo 10-14

      Membership services in English

      030 100 630 klo 10-14

      Employment advice in English

      030 100 625  klo 10-14

      Muut palvelukanavat

      Siirry Yhteystiedot-sivulle