Muokattu: 05.09.2014 - 15:12

Avainsanat: Työsuojelu

Yötyö ja vuorotyö

Yötyötä tehdään useilla palvelualan työpaikoilla. Työtä tehdään myös vuoroissa vaikka se ei aina ole varsinaista työaikalain tarkoittamaa vuorotyötä.

Työaikalain tarkoittama vuorotyö on työaikamuoto, jossa työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Yleisimmät vuorotyömuodot ovat kaksi- ja kolmivuorotyö, joista kolmivuorotyöhön liittyy yleensä yötyötä.

Vuorotyö tarjoaa elämäntilanteesta riippuen työntekijälle etuja mm. lisääntyneeseen vapaa-ajan ja rahallisten lisäkorvausten muodossa. Vuorotyöhön liittyvät muutokset unessa ja uni-valve rytmissä voivat kuitenkin vaikuttaa haitallisesti sosiaaliseen elämään ja epäsäännöllinen työ kuormittaa elimistöä tavallista enemmän. Jaksamisen ja terveyden kannalta olennaisia ovat riittävä uni, säännölliset ja terveelliset ateriat, liikunta ja muut terveelliset elämäntavat. Säännölliset terveystarkastukset saattavat toimia terveyshaittojen ennaltaehkäisijänä.

Jaksotyötä tehdään kun työaika jaksotetaan kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon jaksona 80 tuntia. Jaksotyön hyvä esimerkki on ravintola-alan työ.

Yötyö on kello 23:n ja 6:n välisenä aikana tehtävää työtä ja jaksotyössä yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu 23.00-06.00. Yövuorojen peräkkäisistä ja vikoittaisista määristä on rajoituksia laissa ja eri työehtosopimuksissa.

Yötyötä ei voida teettää vapaasti, se on sallittua ainoastaan työaikalain 26 §:ssä olevassa luettelossa mainituissa töissä tai tilanteissa. Luettelo on tyhjentävä, siinä on lueteltu kaikki tilanteet, joissa yötyötä voidaan teettää. Kaupan alan yötyön teettämisestä on sovittu kaupan alan työehtosopimuksessa. Nuorilla työntekijöillä yötyön teettäminen on pääosin kielletty

Työvuoron alkaessa tai päättyessä klo 23 ja 06 välillä voi työnantajalla olla myös valtioneuvoston päätöksen (VnP 869/1996) perusteella velvollisuus järjestää työmatkan kuljetus, mikäli paikkakunnalla ei ole kohtuullisesti käytettävissä yleistä kulkuneuvoa eikä työntekijällä ole mahdollisuutta oman auton käyttöön.

Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö. Yksilölliset erot sopeutumisessa yötyöhön voivat olla suuria. Kuormituksen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi ovat mm. perhesuhteet ja työmatkan käytettävän ajan piteneminen.

Valtioneuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töistä (1485/2001) on myös yötyön todettu voivan aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa, joten yötyötä tekeville on tehtävä työnantajan kustannuksella terveystarkastus. Yötyön mahdollisesti aiheuttamien yleisten ja yksilöllisten terveyshaittojen selvittäminen kuuluu työterveyshuollon tekemään työpaikkaselvitykseen.

Toisinaan voi olla tarpeen järjestää työntekijälle mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtää hänet yötyöstä päivätyöhön, jos sillä torjutaan työntekijän terveydelle aiheutuva vaara. Tarve työtehtävien vaihtamiseen voi olla tilapäinen esimerkiksi lääkehoito, raskaus tai sitten se on pysyvä.

Työntekijän oikeus vaihtaa työtehtäviä tai -aikaa riippuu myös muun muassa yrityksen toiminnan laajuudesta, tuotantomenetelmistä ja henkilöstön määrästä. Suuremmilla työpaikoilla vaihtoihin on usein paremmat edellytykset. Siten säännös ei anna työntekijälle ehdotonta oikeutta yötyön vaihtamiseen päivätyöksi. Työtehtävien vaihtamisen tarvetta arvioitaessa on tarpeen käyttää työterveyshuoltoa apuna.

Lisätietoa
http://www.tyosuojelu.fi/fi/yotyo

Työterveyslaitos
(Laki nuorista työntekijöistä 998/1993 7 §).

Julkaisuja

Hyvinvointia vuorotyöhön

Aiheeseen liittyvät