Suurinta huolta aiheuttaa kuitenkin majoitus- ja ravitsemisalan muutos. Alaa kohtaan tunnetaan työikäisten keskuudessa vähemmän kiinnostusta kuin koskaan vuonna 2010 alkaneen barometriseurannan aikana. Majoitus- ja ravitsemisalan vetovoima on heikentynyt viimeisten vuosien aikana entisestään.
Suomalaisista työikäisistä enää 25 prosenttia kokee, että voisi olla houkuttelevaa työskennellä majoitus- ja ravitsemisalalla toimivan työnantajan palveluksessa. Innostus on laskenut vuodesta 2015 peräti 10 prosenttiyksikköä. Vastaavasti kaupan alaa on aiemmissa vetovoimabarometreissa pitänyt houkuttelevana parhaimmillaan 44 prosenttia työikäisistä, mutta nyt suosio on sulamassa.
TEM edistäisi palkkakilpailua
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi äskettäin työvoimatiekartta-hankkeensa raportin. Sen mukaan työvoimapulasta kärsivien matalapalkka-ammattien joukosta löytyvät esimerkiksi tarjoilijat, kioski- ja torimyyjät, puhelinmyyjät, pikaruokatyöntekijät ja kassanhoitajat. Myös vartijat ovat mukana listassa.
Nämä ovat siis ammatteja, joissa työvoiman kysyntä ylittää tarjonnan. Raportti toteaa, että tilanteen muuttamiseksi pitäisi saada aikaan palkkakilpailua ja työehtojen kohentumista.
TEM:n raportti listaa myös kohtaanto-ongelmista kärsiviä aloja. Ongelmat liittyvät monesti tarjolle tulevan työn laatuun. Työnhakijat etsivät pitkäkestoista kokoaikatyötä, josta maksettavalla palkalla voisi tulla toimeen, mutta avoimet työpaikat ovat yhä useammin epätyypillistä työtä, kuten osa-aikatyötä.
Jos työ ei takaa toimeentuloa, ei se ole vetomaista. Raportin mukaan kohtaanto-ongelmien takia on vaikea täyttää esimerkiksi ravintola- ja suurtaloustyöntekijöille avoimena olevia työpaikkoja.
Parempi palkka vahvistaisi vetovoimaa
PAMin vetovoimabarometriin vastanneet työikäiset suomalaiset katsovat, että työvoimapulasta kertovien yritysten työvoiman löytämistä helpottaisi parhaiten palkkojen nostaminen. Työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä työsuhteiden laatuun satsaaminen katsottiin myös toimiviksi keinoiksi.
Sosiaalietuuksien leikkaamiseen ratkaisuna luotti vain 13 prosenttia. Se olisikin vihon viimeistä vetovoimaisuuden kehittämistä. Silti sitäkin näytetään vaalien alla vakavana vaihtoehtona esitettävän.
Nyt olisi aika käynnistää palvelualojen vetovoimasta huolehtiminen, kun kerran suunta sen osalta osoittaa alaspäin. Palkankorotukset olisivat ensimmäinen ja juuri nyt näkyvin piristysruiske.
PAM on osana #Palkkaliittoa tavoittelemassa yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa työntekijöiden toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaavia palkankorotuksia ja samalla edistämässä palkkakehityksen oikeudenmukaisuutta.
Ratkaisu palvelualojen vetovoimaan on käden ulottuvilla
PAMin teettämä vetovoimabarometri kertoo, että kaupan alan vetovoima työskentelyalana on heikentynyt viime vuosina. Kiinteistöpalvelualalla on ollut hieman samoja merkkejä, mutta toisaalta alaa pidetään edelleen merkittävästi houkuttelevampana, kuin viime vuosikymmenen alussa.
Suurinta huolta aiheuttaa kuitenkin majoitus- ja ravitsemisalan muutos. Alaa kohtaan tunnetaan työikäisten keskuudessa vähemmän kiinnostusta kuin koskaan vuonna 2010 alkaneen barometriseurannan aikana. Majoitus- ja ravitsemisalan vetovoima on heikentynyt viimeisten vuosien aikana entisestään.
Suomalaisista työikäisistä enää 25 prosenttia kokee, että voisi olla houkuttelevaa työskennellä majoitus- ja ravitsemisalalla toimivan työnantajan palveluksessa. Innostus on laskenut vuodesta 2015 peräti 10 prosenttiyksikköä. Vastaavasti kaupan alaa on aiemmissa vetovoimabarometreissa pitänyt houkuttelevana parhaimmillaan 44 prosenttia työikäisistä, mutta nyt suosio on sulamassa.
TEM edistäisi palkkakilpailua
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi äskettäin työvoimatiekartta-hankkeensa raportin. Sen mukaan työvoimapulasta kärsivien matalapalkka-ammattien joukosta löytyvät esimerkiksi tarjoilijat, kioski- ja torimyyjät, puhelinmyyjät, pikaruokatyöntekijät ja kassanhoitajat. Myös vartijat ovat mukana listassa.
Nämä ovat siis ammatteja, joissa työvoiman kysyntä ylittää tarjonnan. Raportti toteaa, että tilanteen muuttamiseksi pitäisi saada aikaan palkkakilpailua ja työehtojen kohentumista.
TEM:n raportti listaa myös kohtaanto-ongelmista kärsiviä aloja. Ongelmat liittyvät monesti tarjolle tulevan työn laatuun. Työnhakijat etsivät pitkäkestoista kokoaikatyötä, josta maksettavalla palkalla voisi tulla toimeen, mutta avoimet työpaikat ovat yhä useammin epätyypillistä työtä, kuten osa-aikatyötä.
Jos työ ei takaa toimeentuloa, ei se ole vetomaista. Raportin mukaan kohtaanto-ongelmien takia on vaikea täyttää esimerkiksi ravintola- ja suurtaloustyöntekijöille avoimena olevia työpaikkoja.
Parempi palkka vahvistaisi vetovoimaa
PAMin vetovoimabarometriin vastanneet työikäiset suomalaiset katsovat, että työvoimapulasta kertovien yritysten työvoiman löytämistä helpottaisi parhaiten palkkojen nostaminen. Työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä työsuhteiden laatuun satsaaminen katsottiin myös toimiviksi keinoiksi.
Sosiaalietuuksien leikkaamiseen ratkaisuna luotti vain 13 prosenttia. Se olisikin vihon viimeistä vetovoimaisuuden kehittämistä. Silti sitäkin näytetään vaalien alla vakavana vaihtoehtona esitettävän.
Nyt olisi aika käynnistää palvelualojen vetovoimasta huolehtiminen, kun kerran suunta sen osalta osoittaa alaspäin. Palkankorotukset olisivat ensimmäinen ja juuri nyt näkyvin piristysruiske.
PAM on osana #Palkkaliittoa tavoittelemassa yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa työntekijöiden toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaavia palkankorotuksia ja samalla edistämässä palkkakehityksen oikeudenmukaisuutta.
Lue lisää aiheesta
PAMin vetovoimabarometri
https://www.pam.fi/media/1.-materiaalipankki-tiedostot-nakyvat-julkisessa-materiaalipankissa/tilastot-ja-tutkimukset/vetovoimabarometri-2022.pdf
#Palkkaliitto
https://www.pam.fi/pam-neuvottelee/palkkaliitto.html
Työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimatiekartta - hankkeen raportti
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164550/Ty%C3%B6voimatiekartat_hankkeen%20loppuraportti_tarkistettu.pdf
Antti Veirto
PAMin tutkimuspäällikkö. Työelämää ja maailmaa faktojen kautta ihmettelevä työvoimapolitiikan asiantuntija.