Etusivu » Yhteiskunnassa » PAM vaikuttaa yhteiskuntaan » Elinkeino- ja talouspolitiikka

Elinkeino- ja talouspolitiikka

Onnistunut elinkeinopolitiikka vahvistaa palvelualojen kasvua ja menestystä sekä mahdollistaa uudistumisen digivihreässä siirtymässä. Se merkitsee uusia työpaikkoja, sekä mahdollisuuksia parempiin työsuhteisiin ja parempaan toimeentuloon.

Talouspolitiikan tavoitteena on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kasvu, joka tukee työllisyyttä ja hyvinvointia. Oikeudenmukaisella veropolitiikalla turvataan hyvinvointivaltion rahoitus myös tulevaisuudessa.

Tavoitteemme

Palvelualojen menestys
Työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi
Hyvinvointivaltion turvaaminen
Oikeudenmukainen verotus

PAM tavoittelee palvelualojen menestystä tukevaa elinkeinopolitiikkaa.

Onnistunut elinkeinopolitiikka vahvistaa yritystoiminnan edellytyksiä ja mahdollistaa toimialojen uudistuminen keskellä digivihreää siirtymää. Suunnitelmallinen kehitystyö vahvistaa vientialojen kilpailukykyä ja luo pohjaa tuottavuuden kasvulle kaikilla toimialoilla. Se auttaa myös ennakoimaan työntekijöiden osaamistarpeita palvelualojen murroksessa.

Talouspolitiikan tavoitteena on oltava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kasvu ja hyvinvointi. Rohkealla ja oikein ajoitetulla finanssipolitiikalla on tasattava suhdannevaihteluita ja pidettävä mahdollisimman moni mukana työelämässä. Näin turvataan talouden kestävyyttä pidemmällä aikavälillä.

Ikärakenteen muutoksesta johtuva huoltosuhteen kehitys asettaa valtiontaloudelle haasteita tulevina vuosikymmeninä. Haasteet eivät ratkea lyhytkatseisella leikkauspolitiikalla, joka kääntyy itseään vastaan, jos se leikkaa myös kasvun ja osallisuuden edellytyksiä.

Veropolitiikka

Kestävän kehityksen uralle pääseminen vaatii monien edessä olevien ongelmien ratkaisemista. Näihin kestävyyshaasteisiin vastataan myös oikeudenmukaisella veropolitiikalla.

Julkisen sektorin tuloja on lisättävä kasvattamalla ja tiivistämällä veropohjaa, eli poistamalla tarpeettomia verotukia, -helpotuksia ja -huojennuksia sekä varmistamalla, etteivät Suomessa kerrytetyt tulot ja omaisuudet valu kikkailun kautta ulkomaille verottajan ulottumattomiin.

Verotuksen painopisteet taas on valittava niin, että taakka jakautuu reilusti maksukyvyn mukaan ja verotus on tehokasta, eli sen avulla rahoitetut palvelut ja tulonsiirrot tuottavat enemmän hyvinvointia kuin mitä verotus vähentää.

Esimerkiksi työnteon verotuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei muodostu tilanteita, joissa (lisä)työtä ei kannata verotuksen vuoksi ottaa vastaan. Näin voi käydä erityisesti pienituloisille ja osa-aikatyötä tekeville.

Kulutukseen kohdistuvat verot ovat puolestaan usein regressiivisiä, eli pienituloiset maksavat niitä suhteellisesti enemmän kuin suurituloiset. Jotta kulutusta voidaan ohjata kestävään suuntaan, tarvitaan erilaisia haittaveroja. Jos ne heikentävät suhteellisesti enemmän pienituloisten taloutta, tämä vaikutus pitää kompensoida muulla verotuksella tai etuuksilla.

Oikeudenmukaisen veropolitiikan kysymyksiä ei ratkota vain kotimaassa, vaan monikansallisten yhtiöiden ja liikkuvien pääomien verotus vaatii yhteistyötä niin eurooppalaisella kuin globaalillakin tasolla.