Julkiset palvelut

Lastenhoitopalvelut tukemaan vanhempien työssäkäyntiä

Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta. Varhaiskasvatuksen ja lastenhoitopalveluiden järjestelyt järjestelyt vaikuttavat paljon myös vanhempien mahdollisuuksiin käydä töissä.

Siksi niiden pitää seurata työelämän muutoksia ja vastata tämän päivän tarpeisiin.

Palvelualoilla tehdään paljon työtä epäsäännöllisillä työajoilla, kaikkina vuorokauden aikoina ja myös lyhyellä varoitusajalla. Monilla lapsiperheillä ei ole omaa tukiverkostoa, johon turvautua silloin, kun työvuoro osuu iltaan, yöhän tai viikonloppuun. Sikri on tärkeää, että lastenhoitopalvelut helpottavat lapsiperheiden arkea ja tukevat vanhempien mahdollisuuksia ottaa työtä vastaan.

Tarvitaan lisää ympärivuorokautisia päiväkoteja. eli vuorohoitoa. Vuorohoidosta on tehtävä epätyypillisiin aikoihin työtä tekevien vanhempien lapsille oikeus, joka turvaa hoidon iltaisiin, öisin ja viikonloppuisin riippumatta vanhemman työsuhteen muodosta.

Vuorohoidon saatavuus ei saa riippua liikaa asuinkunnasta. Siksi vuorohoidolla tarvitaan valtakunnalliset vähimmäiskriteerit, jotka turvaavat palvelun saatavuuden, laadun ja sijainnin. Hoidon pitää olla aidosto käytettävissä joko kodin tai työpaikan läheltä, jotta pitkät matkat eivät estä työn vastaanottamista.

Monen palvelualan työntekijän pienet koululaiset tarvitsevat hoitoa myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, ja siksi heille on saatava oikeus vuorohoitoon. Siksi kuntien on järjestettävä vuorotyötä tekevien 1.–2.-luokkalaisille lapsille hoitopalvelua silloin, kun vanhemman työ sitä edellyttää. Myös ilta- ja aamupäivätoimintaa on oltava riittävästi saatavilla, ja sen maksujen on oltava pienipalkkaisten tuloilla mahdollisia maksaa. Maksujen pitäisikin määräytyä perheen tulojen perusteella.

Tarjoamalla lastenhoitopalveluita silloin, kun vanhemmat niitä tarvitsevat lähellä kotia tai työpaikkaa, tuetaan pienten lasten vanhempien työssäkäyntiä. Samalla kannustetaan työllistymään, ottamaan vastaan lisätunteja ja tekemään työtä myös epäsäännöllisinä aikoina.

Julkiset terveyspalvelut on saatava kuntoon

Hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja.

Kenenkään ei pidä joutua lykkäämään hoitoon hakeutumista siksi, ettei siihen ole varaa. palvelualoilla tämä on erityisen tärkeää, sillä moni työntekijä on pienipalkkainen eikä työterveyshuolto aina tarjoa riittävää hoitokanavaa. kun työterveyden kautta ei pääse lääkäriin tai tarvittaviin tutkimuksiin ajoissa, julkiset terveyspalvelut ovat monelle ainoa todellinen vaihtoehto.

Pienituloisten, joille työnantaja ei tarjoa työterveyshuoltoa, pitää päästä hoitoon ja kuntoutukseen julkisten terveyspalveluiden kautta ripeasti. Näin tuetaan työssäkäynnin jatkamista ja työkyvyttömyysjaksojen jälkeen paluuta työelämään. 

Asiakasmaksut eivät saa muodostua esteeksi hoitoon pääsylle. Siksi asiakasmaksujen enimmäismaksuja on alennettava erityisesti perusterveydenhuollossa. Myös maksukatot on yhdistettävä ja yksinkertaistettava, jotta järjestelmä olisi ymmärrettävämpi ja oikeudenmukaisempi.

Maksujen alentamiseen ja perimättä jättämiseen tarvitaan selkeät, sitovat ja valtakunnalliset käytännöt. Viranomaisten on tarkistettava maksualennuksen edellytykset ennen kuin maksut siirretään perintään.

Palveluihin liian myöhään pääseminen ja lääkkeiden ostamatta jättäminen liian kalliin hinnan vuoksi näkyvät lopulta erityissairaanhoidon jonoissa, pitkittyneinä sairauspoissaoloina ja ulosottoluvuissa. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään työkykyistä.

Kysyttävää? Ole yhteydessä asiantuntijaamme.

Egëzona Kllokoqi-Bublaku

sosiaalipoliittinen asiantuntija, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto

egezona.kllokoqi@pam.fi 0404133759

• Sosiaaliturva, työttömyysturva ja maahanmuutto
• Yhteiskuntapoliittinen yksikkö
• Keskustoimisto