Sosiaaliturva

Riittävä toimeentulo eri elämäntilanteissa

Työ ei aina takaa elämiseen riittävää palkkaa. Palvelualoilla moni tekee osa-aikatyötä vasten tahtoaan eikä palkka riitä. Silloin hyvinvointiyhteiskunnan tehtäväksi jää turvata jokaiselle kohtuullinen toimeentulo. Yhteiskunnan tukiverkoston on kyettävä vastaamaan nopeasti muuttuviin elämäntilanteisiin ja turvattava jokaiselle hyvä elämä.

Turvan on oltava sen tasoinen, että sillä pystyy elämään, ja siiksi pienituloisten työttömyyspäivärahojen tasoa on parannettava. Suojaosa on palautettava, päivärahan porrastusta on lievennettävä ja järjestelmän on kohdeltava pienituloisia työntekijäitä oikeudenmukaisesti.. Turvan taso ei saa heikentää, sillä se kasvattaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta.  

Tukiverkoston on oltava nykyistä ennakoitavampi ja sen tulee huomioida monimuotoisen työn haasteet. Jokaisen on pystyttävä arvioimaan, miten tulojen vaihtelu vaikuttaa tukien saantiin. Etuuksien käsittelyn ja maksamisen on tapahduttava nopeasti ja oikea-aikaisesti hyödyntämällä Tulorekisteriä. Pienituloisten arkea helpottaisi myös se, että sosiaalietuuksia maksettaisiin useammassa erässä kuukauden aikana.

Tämä vahvistaa halukkuutta ottaa työtä ja lisätunteja vastaan, kun ei ole pelkoa väliinputoamisesta, etuuksien katkeamisesta tai takaisinperinnästä .   

Kohtuuhintaista asumista

Asumiskulut ovat merkittävä ja välttämätön menoerä. Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asumiskulut ovat jo käytännössä jo ylittäneet pieni- ja keskipalkkaistenkin ihmisten maksukyvyn. Aivan viime aikoina omistusasuntojen hinnat ovat hieman laskeneet, mutta asuntojen ylläpitokustannukset ja sitä myötä vuokrat ja vastikkeet ovat nousseet. Osassa Suomea asuntojen arvot taas ovat pudonneet viime vuosina.

Kaikki tämä vaikuttaa paitsi palvelualojen ihmisten jokapäiväiseen elämään, myös vahvasti työvoiman liikkuvuuteen. Yleistä asumistukea ei pidä heikentää, sillä viime kädessä sillä mahdollistetaan pienituloisille työssäkäynti. Asumistuen leikkauksilla ei saada lisää asuntoja, mutta lisätään tuen saajien toimeentulovaikeuksia. Asumistukea on kehitettävä työntekoa tukevaksi esimerkiksi palauttamalla suojaosa.

Kuntien tulee lisätä kohtuuhintaisten asuntojen määrää ja varmistaa kaavoituksessa riittävä määrä vuokra-asuntoja. Myös valtion on lisättävä tukea kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle ja huomioitava kohtuuhintainen asuminen nykyistä vahvemmin valtion ja kuntien välisissä MAL-sopimuksissa. Jos korkeita asumismenoja ei saada hillittyä muilla keinoilla, on pienituloisia autettava selviytymään korkeista asumiskuluista yhteiskunnan tuella.

Kohtuuhintaisten kotien määrää vähentää myös se, jos asumiseen tarkoitettuja asuntoja siirtyy laajasti lyhytvuokraukseen. Lyhytvuokraukselle tarvitaan reilut pelisäännöt, jotta kodeiksi tarkoitetut asunnot eivät katoa tavallisilta vuokramarkkinoilta ja asumisen hinta karkaa entistä kauemmas palvelualojen työntekijöiden ulottuvilta.

Kysyttävää? Ole yhteydessä asiantuntijaamme.

Egëzona Kllokoqi-Bublaku

sosiaalipoliittinen asiantuntija, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto

egezona.kllokoqi@pam.fi 0404133759

• Sosiaaliturva, työttömyysturva ja maahanmuutto
• Yhteiskuntapoliittinen yksikkö
• Keskustoimisto