Hyppää sisältöön
Etusivu » Työehtosopimukset » Neuvottelut työehdoista » Erilaiset työehtosopimukset

Erilaiset työehtosopimukset

Työehtosopimukset voivat olla yleissitovia, normaalisitovia tai yrityskohtaisia. Yleissitovan työehtosopimuksen vähimmäisehtoja on noudatettava kaikilla alan työpaikoilla kaikkiin työntekijöihin. Suurimpaan osaan PAMin jäsenistä noudatetaan yleissitovia sopimuksia. 

Työehtosopimukset kattavat yleissitovuuden vuoksi noin 90 prosenttia suomalaisista työntekijöistä. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa, että samoja työnteon minimiehtoja on noudatettava kaikkiin.

PAMin neuvottelemista työehtosopimuksista valtaosa on yleissitovia. Niitä ovat esimerkiksi kaupan, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluihin, kiinteistöpalvelualan ja turva-alan työehtosopimukset. Yleissitovien työehtosopimuksen lisäksi PAM neuvottelee myös lukuisia normaalisitovia ja yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

Olemme neuvotelleet palvelualoille

16

yleissitovaa työehtosopimusta

3

normaalisitovaa työehtosopimusta

14

yrityskohtaista työehtosopimusta

Kun työehtosopimus on yleissitova, kaikkien sopimusalalla olevien työnantajien on noudatettava sitä. Kaikilla alan työntekijöillä on silloin samat työnteon vähimmäisehdot, kuten esimerkiksi taulukkopalkat. Ne voidaan ylittää, mutta ei alittaa.  

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta. Yleissitovaksi vahvistetaan työehtosopimukset, jotka katsotaan edustaviksi. 

Edustavuutta arvioidaan muun muassa sillä perusteella, kuinka iso osa alan työntekijöistä on töissä työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa sekä järjestäytyneiden eli työnantajaliittoon kuuluvien yritysten, että ammattiliittoon kuuluvien eli järjestäytyneiden työntekijöiden määrä.  

Normaalisitovan työehtosopimuksen määräyksiä ovat velvollisia noudattamaan vain ne työnantajat, jotka ovat joko itse solmineet sopimuksen tai ovat sopimuksen solmineen työnantajaliiton jäseniä. 

Normaalisitovaa työehtosopimusta noudatetaan kaikkiin niihin työntekijöihin, jotka työskentelevät yrityksessä ja kuuluvat työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. 

Yrityskohtainen (talokohtainen) työehtosopimus koskee vain yhtä yritystä. Tällöinkin ammattiliitto neuvottelee sopimuksen yleensä työnantajaliiton kanssa, jos sellainen on. 

Mukana neuvotteluissa on tyypillisesti myös edustaja siitä yrityksestä, jota työehtosopimus koskee. Yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta esimerkkinä PAMissa on esimerkiksi Avecran työehtosopimus. PAM neuvottelee junapalveluhenkilökunnan työehdoista Avecra Oy:tä edustavan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat työntekijän etu


Kun työehtosopimus on yleissitova, kaikkien sopimusalalla olevien työnantajien on noudatettava sitä.  Alan työntekijöillä on silloin kaikilla samat työnteon vähimmäisehdot kuten esimerkiksi taulukkopalkat. Ne voidaan ylittää, mutta ei alittaa. 

Työntekijöiden turva perustuu Suomessa vahvasti yleissitoviin työehtosopimuksiin, joiden puolesta ammattiliitot tekevät töitä joka päivä. Jos työehtosopimusten yleissitovuus poistuu, se tarkoittaisi isolle osalle työntekijöistä, että kaikki olemassa olevat työehdot katoaisivat ja niistä pitäisi neuvotella uudelleen. 

Kuinka monella on mahdollisuus neuvotella itselleen työsopimukseen kaikki ne asiat, joita ammattiliitto kuten PAM on neuvotellut jäsentensä puolesta työehtosopimuksiin?

Yleissitovuudella on monta tärkeää merkitystä:

Ammattiliittojen ja työnantajaliittojen neuvottelujen tuloksena työehtosopimuksissa on sovittu muun muassa lomaraha, äitiys- ja isyysvapaa-ajan palkka, vuosivapaat/arkipyhävapaat ja sairausajan palkka 1+9 päivää pidemmältä ajalta. Jos yleissitovuutta ei olisi määrittämässä vähimmäisehtoja, työnantajan ei tarvitse antaa niitä työntekijöilleen.  Silloin työnantajan on noudatettava vain lakia, jossa ei mainittuja asioita ole.

Yleissitovuus estää palkkadumppauksen, sillä se takaa vähimmäistyöehdot kaikille saman alan työntekijöille riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon vai ei. Se ehkäisee kahden kerroksen työmarkkinoiden syntymistä: ilman työehtosopimuksia heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien hyväksikäyttö työelämässä lisääntyisi (esim. nuoret ja maahanmuuttajat). Yleissitovuus siis ehkäisee palkkasyrjintää ja palkkaerojen kasvua.

Poikkeamisen mahdollisuutta ei ole niillä työnantajilla, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. Ne eivät kuulu sopimusta solmineeseen työnantajaliittoon, jotka neuvovat jäseniään tekemiensä sopimusten soveltamisessa ja sovittelevat mahdollisia erimielisyyksiä ammattiliittojen kanssa. Liittoihin kuulumattomat yritykset voivat sopia kuitenkin joistain työaikoihin liittyvistä kysymyksistä ja tietenkin aina työehtosopimusta paremmista työsuhteen ehdoista.

Yleissitovuuden ansiosta saman toimialan yritykset ovat henkilöstökulujen osalta samalla viivalla markkinoilla. Ne eivät kykene kilpailemaan toisten yritysten kanssa heikentämällä työntekijöiden työehtoja. Sen sijaan ne voivat kilpailla toisten yritysten kanssa työvoimasta tarjoamalla parempia työehtoja kuin mitä työehtosopimuksen vähimmäisehdot ovat.

Työehtosopimusta kutsutaan normaalisitovaksi, jos se ei ole yleissitova. Normaalisitovan työehtosopimuksen määräyksiä noudatettavat ne työnantajat, jotka ovat joko itse solmineet sopimuksen tai ovat sopimuksen solmineen työnantajaliiton jäseniä.

Työnantajaliittoon kuuluva työnantaja voi sopia myös paikallisesti poikkeuksista työehtosopimuksen määräämiin työehtoihin, jos sellainen mahdollisuus on mainittu työehtosopimuksessa.

Lue myös 



Viimeksi päivitetty: 21.08.2024

Haku