Hyppää sisältöön
Etusivu » Yhteiskunnassa » PAM vaikuttaa yhteiskuntaan » Hyvinvoiva työntekijä

Hyvinvoiva työntekijä

Palvelualojen työntekijöiden kuormitus kasvaa. Nopea reagointi työpaikan ongelmiin ja työntekijöiden oireisiin sekä työkyvyn ylläpitäminen olisi hyödyllistä kaikille: työntekijöille, työnantajille ja ikääntyvälle Suomelle.

Tavoitteemme

  • Työterveyteen yleislääkäritasoinen sairaanhoito
  • Työnantajilla vastuu psykososiaaliseen kuormituksesta
  • Mielenterveyttä tuetaan työssä
  • Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sujuu

Työterveyteen yleislääkäritasoinen sairaanhoito

Työterveyshuolto jakautuu lakisääteisiin ja työnantajan tarjoamiin laajennettuihin palveluihin. Tämä jakaa työntekijät kahteen ryhmään: niihin, joilla on pääsy sairaudenhoitoon työterveyden kautta, ja niihin, joilla sitä ei ole. Pääsy palveluihin riippuu usein työnantajasta, toimialasta ja tulotasosta.

Eriarvoisuus työterveyspalveluissa on merkittävä ongelma. Pienipalkkaisilla ja pienissä yrityksissä työskentelevillä on muita heikommat mahdollisuudet päästä nopeasti lääkärin hoitoon. Tämä viivästyttää hoitoa ja heikentää työkykyä.

Tavoitteena on, että kaikilla työntekijöillä on oikeus vähintään yleislääkäritasoiseen sairaudenhoitoon osana työterveyshuoltoa

Työnantajilla vastuu psykososiaalisesta kuormituksesta

Palvelualoilla työn kuormitus on kasvanut. Työtahdin kiristyminen, henkilöstövaje ja työn epävarmuus lisäävät sekä fyysistä että psyykkistä kuormitusta. Liian moni työntekijä kokee työkuormansa ylivoimaiseksi.

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukainen velvollisuus tunnistaa, arvioida ja vähentää työstä aiheutuvaa psykososiaalista kuormitusta. Tämä koskee esimerkiksi työmäärää, työn rytmiä, työaikoja, asiakastyötä sekä epäasiallista kohtelua ja seksuaalista häirintää.

Pitkittynyt kuormitus heikentää työkykyä ja lisää työuupumuksen riskiä. Työkykyongelmat on tunnistettava varhain ja niihin on puututtava työoloja korjaamalla.

Pitkittynyt kuormitus heikentää työkykyä ja lisää työuupumuksen riskiä. Työkykyongelmat on tunnistettava varhain ja niihin on puututtava työoloja korjaamalla.

Työnantajan on huolehdittava turvallisista ja terveellisistä työoloista.

Mielenterveyttä tuetaan työssä

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat kasvaneet pitkään ja ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin siirtymiselle. Erityisesti nuorten työntekijöiden jaksaminen on heikentynyt.

Hyvin järjestetty työ tukee mielenterveyttä. Keskeistä ovat toimiva johtaminen, hyvä työyhteisö ja mahdollisuus tehdä työtä kohtuullisella kuormituksella.

Palvelualoilla yleinen vastentahtoinen osa-aikatyö heikentää toimeentuloa ja lisää epävarmuutta. Riittävät työtunnit ja vakaa toimeentulo ovat myös mielenterveyden edellytys.

Tavoitteena on tukea työntekijöiden mielenterveyttä vahvistamalla työoloja, ehkäisemällä liiallista kuormitusta ja turvaamalla riittävä toimeentulo.

Työterveyshuollon roolia mielenterveyden edistämisessä ja varhaisessa tuessa tulee vahvistaa, ja mielenterveyden tukemisen on oltava kiinteä osa työterveyspalveluja.

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen sujuu

Palvelualoilla työ on usein sidottu paikkaan ja aikaan. Vuorotyö, ilta- ja yötyö sekä vaihtelevat työajat vaikeuttavat työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihinsa ovat edelleen riittämättömät. Mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin tukee tutkitusti terveyttä, jaksamista ja työssä pysymistä.

Työ ei saa kuormittaa vapaa-aikaa. Digitaaliset järjestelmät helpottavat työn organisointia, mutta voivat lisätä jatkuvaa tavoitettavuutta myös työajan ulkopuolella.

Työntekijällä tulee olla oikeus irrottautua työstä vapaa-ajallaan ilman velvollisuutta seurata viestejä tai olla tavoitettavissa. Tätä periaatetta on käsitelty myös EU-tasolla osana keskustelua oikeudesta digitaaliseen irrottautumiseen.

Pam puolustaa työntekijöiden oikeutta viettää vapaata työhön liittyvän viestittelyn häiritsemättä.

Vastentahtoinen osa-aikaisuus palvelualoilla on yleistä ja johtaa monen kohdalla heikkoon toimeentuloon, jota yritetään parantaa haalimalla lisätöitä.

Digitaaliset järjestelmät ovat mahdollistaneet lisätyövuorojen tarjoamisen ja hyväksymisen mobiilisti, mutta on samalla johtanut mobiililaitteen jatkuvaan tarkkailuun silloinkin, kun työntekijän tulisi olla vapaalla.

Työhön sidonnaisuutta vapaa-ajalla lisää myös työvuorojen ulkopuolella käyttöön otetut viestiryhmät, joissa töitä seurataan, ohjataan ja suunnitellaan. Työkuormituksen ollessa kasvussa olisi tärkeää huolehtia työntekijöiden palautumisesta mahdollistamalla työstä irrottautuminen.

Myös Euroopan parlamentti on hyväksynyt aloitteen direktiiviksi, joka antaisi työntekijöille oikeuden sulkea työpuhelin ja sähköposti vapaa-ajalla ilman, että tavoittamattomissa olemisesta seuraa hankaluuksia.

Viimeksi päivitetty: 13.05.2026

Kysyttävää? Ole yhteydessä asiantuntijaamme.

Merja Vihersalo

Merja Vihersalo

työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto
  • Työsuojelu, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
  • Sopimusyksikkö
  • Keskustoimisto
Erika Kähärä

Erika Kähärä

työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija, Ennakoiva työehtotoiminta -osasto
  • Työsuojelu, työhyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
  • Sopimusyksikkö
  • Keskustoimisto


Haku