TYÖMARKKINAT - 11.03.2022 klo 09.20

Työttömyysturvan euroistaminen - kenen työttömyysturvasta säästöt?

Hallitus on päättänyt osana helmikuun työllisyyspakettiaan euroistaa työttömyysturvan työssäoloehdon. Tarkoitus on, että työssäoloehdon tarkastelu perustuisi vuoden 2023 alusta alkaen työajan sijasta kuukausituloihin.

Nykyisin ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseksi tarvittava työssäoloehto karttuu kalenteriviikoilla, joina on työskennellyt vähintään 18 tuntia työehtosopimuksen mukaisella palkalla. Kun tällaisia viikkoja on kertynyt 26 reilun kahden vuoden jaksolla (2v 4kk), niin työssäoloehto on täynnä. Euroistamisen myötä työssäoloehto karttuisi, kun kuukausitulot olisivat vähintään 844 euroa. Jos kuukausitulot asettuisivat välille 422-843 euroa, karttuisi työssäoloehto puoli kuukautta. Työssäoloehto olisi täynnä, kun ansioita olisi ollut riittävästi yhteensä puolen vuoden (6 kk:n) verran 28 kuukauden aikana ennen työttömyyden alkamista.

Euroistamisen myötä työssäoloehto karttuisi, kun kuukausitulot olisivat vähintään 844 euroa. Jos kuukausitulot asettuisivat välille 422-843 euroa, karttuisi työssäoloehto puoli kuukautta.

Työssäoloehdon euroistamisen myötä työttömäksi jääville voidaan todennäköisesti saada jatkossa nopeammin päätökset työttömyysturvan maksamisesta. Työttömyysturvan toimeenpano tehostuu. Työttömäksi joutuvalle moni asia aiheuttaa työttömyyden alkuvaiheessa epävarmuutta. Onkin hyvä, jos päätös työttömyysturvasta saadaan nopeasti aikaiseksi. Hallitus on myös arvioinut, että muutoksen myötä ansiopäivärahan saajien määrä kasvaa hieman, kun alle 18 tunnin työviikotkin voivat kartuttaa työssäoloehtoa.

Euroistamisessa on kuitenkin karvas sivumaku. Hallitus hakee toimenpiteellä 54 miljoonan euron säästöjä. Suurimmalle osalle työttömyyden kohtaavista ei tulevalla muutoksella ole vaikutuksia työttömyysturvan tasoon. Jostain säästöt ovat kuitenkin tulossa, mutta mistä?

Euroistamisessa on kuitenkin karvas sivumaku. Hallitus hakee toimenpiteellä 54 miljoonan euron säästöjä. Suurimmalle osalle työttömyyden kohtaavista ei tulevalla muutoksella ole vaikutuksia työttömyysturvan tasoon. Jostain säästöt ovat kuitenkin tulossa, mutta mistä? Suurin huoli liittyy siihen, syntyvätkö säästöt epävarmassa työmarkkina-asemassa olevien kustannuksella. Erityisesti epäsäännöllistä työaikaa tekeville tuleva muutos voi aiheuttaa epätoivottavia vaikutuksia työttömyysturvan tasoon, kun jatkossa myös alle 18 tunnin työviikot ovat mukana etuustason määrittelyssä.

Vuonna 2020 Palvelualojen työttömyyskassan maksama keskimääräinen työttömyyspäiväraha oli 49,81 euroa päivässä eli n. 1 071 euroa kuukaudessa. Työttömyysetuuden määrittelyn perusteena olevat palkat ovat pieniä. Voi varmasti sanoa, ettei ainakaan pamilaisilla aloilla vaihtelevalla työajalla työskentelevien työttömyysturvaa voi pitää mitenkään ruhtinaallisena.  Jos vaihtelevaa työaikaa tekevien pienipalkkaisten työntekijöiden taloudellista asemaa kurjistetaan työttömyyden ajalta euroistamisen myötä, ei se työllisyystoimena tule seisomaan sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Euroistamisen kohdistumisesta esimerkiksi eri toimialoilla tai ansiotasoilla työskenteleviin, ei ole ainakaan julkisuuteen päätynyt selkeitä vaikutusarvioita. Kun ei ole tarkkoja arvioita, niin voi olla huolissaan esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevien työttömyysturvasta. Heistä lähes kolmannes työskentelee PAMin edustamilla toimialoilla. Minkälaisia vaikutuksia euroistamisella tulee olemaan vaikkapa heidän työttömyysturvaansa? On myöskin epäselvää, millaisia ovat lopulta julkisen talouden säästöt, jos työttömyysturvan pienentymisen seurauksena aikaisempaa useammin työttömyysturvan ohella joutuu hakemaan muita etuuksia tullakseen toimeen.  Euroistamisen valmistelun yhteydessä pitää huolehtia, ettei hallituksen työllisyystoimien lopputuloksena pienemmillä palkoilla työelämässä ahkeroivien asema työttömyysturvassa kurjistu entisestään.  

Euroistamisen valmistelun yhteydessä pitää huolehtia, ettei hallituksen työllisyystoimien lopputuloksena pienemmillä palkoilla työelämässä ahkeroivien asema työttömyysturvassa kurjistu entisestään.    

Lue tarkemmin aiheesta myös täältä TYJ:n Anni Alajan blogikirjoituksesta ”Miten ansiosidonnaisen euroistaminen vaikuttaa minuun?”
Blogikirjoitus on osa juttusarjaa liittyen PAMin kehysriihiterveisiin. Voit lukea PAMin  kehysriihelle asettamista vaatimuksista täältä :  PAMin terveiset tulevaan kehysriiheen: pidetään huolta työelämästä ja sen kehittämisestä.

Antti Veirto

PAMin tutkimuspäällikkö. Työelämää ja maailmaa faktojen kautta ihmettelevä työvoimapolitiikan asiantuntija.

Kommentoi

Samalta kirjoittajalta

Tilaa PAMin blogit

Tilaamalla PAMin blogit saat sähköpostiisi kunkin blogikirjoituksen aina tuoreeltaan!