PAMin eduskuntavaaliteemat

1. Turvallinen työelämä

Osa-aikatyö kasvattaa julkisia menoja

Työ ja mahdollisuus osallistua on osa suomalaisuutta. Me emme halua sellaista yhteiskuntaa, jossa työntekijä joutuu tekemään kolmea työtä vain selvitäkseen arjesta. Työtä pitää halukkaille olla tarjolla täysipäiväisesti ja työstä pitää saada sellainen korvaus, että muu elämä sujuu.

Kauniit sanat eivät sähkölaskua maksa tai asuntolainaa lyhennä. Mikäli palkka ei riitä elämiseen, tarvitaan sen tueksi oikeudenmukaiset etuudet, kuten yleinen asumistuki, sovitellut päivärahat tai jopa toimeentulotuki.

Epäreilut työolot, vastentahtoinen osa-aikatyö, vuokratyö ja nollatuntisopimukset vaikeuttavat tavallisen arjen elämistä ja tulevaisuuden suunnittelua. Köyhyysriski lisääntyy palvelualojen työntekijöiden perheissä.

On Suomen etu, että halukkaat ja kykenevät työntekijät voivat tehdä täyttä päivää ja elää tasapainoista elämää. Me tarvitsemme työntekijälle oikeudenmukaiset lakiin kirjatut pelisäännöt vastentahtoiselle osa-aikatyölle.

• Kirjataan lakiin, että osa-aikaisuudelle pitää olla lain tarkoittama peruste
• Lisätyöntarjoamiselle tulee säätää tarjoamisjärjestys niin, että ensin huomioidaan pisimpään osa-aikaisessa työsuhteessa olleet

Lisää kannusteita paikalliseen sopimiseen

Suomalaisen työelämän reilun sopimisen periaatteisiin kuuluu se, että neuvottelut hoitaa työntekijöiden itse valitsema luottamusmies. Jotta luottamusmies voi olla aito neuvottelujen osapuoli pitää hänellä olla korostettu työsuhdeturva, oikeus saada tietoa ja koulutusta, sekä mahdollisuus käyttää tehtävään työaikaa.

Aito paikallinen sopiminen onnistuu vain, mikäli luottamusmiehen asema vahvistetaan lainsäädännöllä. Silloin työnantaja ja työntekijöiden valitsema luottamusmies voivat sopia työn pelisäännöt yhdessä. Näin voidaan ottaa paremmin huomioon toimialan tai yrityksen erityispiirteet, sekä työntekijöiden suojelun tarpeet. Paikallisella sopimisella sopimusten ja lain vähimmäisehtojen ylittäminen on aina mahdollista ja suotavaa.

• Paikallisen sopimisen edellytyksenä tulee olla, että yritykseen on valittu luottamusmies
• Luottamusmiehen tulee aina olla paikallisen sopimisen osapuoli, jos työehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu
• Paikallista sopimista koskevaan lainsäädäntöön lisätään määräys, jonka mukaan työntekijäpuolella on tulkintaetuoikeus paikallisia sopimuksia koskevissa erimielisyystilanteissa
• Parannetaan luottamusmiehen työsuhdeturvaa, tiedonsaantioikeutta sekä oikeutta kouluttautumiseen ja työstä vapautukseen

Sääntely tukemaan reilua ja avointa alustataloutta

Yhteiset pelisäännöt ovat suomalaisen työelämän kivijalka. Muuttuva työ ei saa tarkoittaa sitä, että alustojen kautta töitä tekevät työntekijät tippuvat reilujen työehtojen ulkopuolelle.

Emme hyväksy sitä, että yritykset saavat tehdä voittonsa pakottamalla työntekijät työsuhteen ja yrittäjyyden harmaalle alueelle. Kun kaikilla työntekijöillä on samat työehdot, on myös yritysten välinen kilpailu reilumpaa.

• Yleissitovuudesta ja minimityöehdoista on pidettävä kiinni
• Kaikille näennäisyrittäjille ja alustatalouden työntekijöille annetaan työntekijästatus
• Selkeytetään työsuhteen ja sen ulkopuolisen työn raja
• Taataan aidosti itsensä työllistäville ja yrittäjille kohtuullinen sosiaaliturva sekä oikeus työttömyysturvaan.

Eroon yrityksille ja työntekijöille haitallisesta alipalkkauksesta

Alipalkkaus rikkoo suomalaiset työmarkkinat ja vääristää yritysten välisen kilpailun. Pohjimmillaan kyse on epärehellisen kilpailuedun ottamisesta työntekijän selkänahasta.

Jotta työrikokset saadaan kuriin, on poliisin, syyttäjän ja valvontaviranomaisen resurssit nostettava uskottavalle tasolle ja tehtävä alipalkkauksesta rangaistavaa.

Suomi torjumaan maahanmuuttajien hyväksikäyttöä

Suomalaiseen työelämään ei kuulu hyväksikäyttö. On kaikkien edunmukaista, että Suomessa on turvallinen työelämä, reilut työmarkkinat ja ettei ketään hyväksikäytetä.

Liian usein maahanmuuttaneet työntekijät ovat alipalkattuja ja joutuvat tekemään ylipitkiä työpäiviä epäselvien sääntöjen maailmassa. Pahimmillaan kyse on ihmiskaupasta. Ainoa tapa puuttua hyväksikäyttöön työperäisessä maahanmuutossa on valvonnan ja ennaltaehkäisyn resurssien lisääminen.

• Ihmiskauppaan erikoistuneen poliisin yksikön toiminta on laajennettava koko maata koskevaksi
• Työperäisestä hyväksikäytöstä jaettavia rangaistuksia on korotettava
• Poliisin, syyttäjien ja työsuojeluviranomaisten koulutusta työperäisen hyväksikäytön tunnistamisesta on lisättävä
• Rikoslain ihmiskauppaa koskevaa säännöstä on selkeytettävä vastaamaan pakkotyötä koskevien yleissopimusten määritelmiä ja tulkintoja pakkotyöstä
• Aluehallintoviraston tarkastukset on ulotettava sisältämään myös työntekijöiden haastattelut riskialttiiden alojen työpaikoilla
• Saatavuusharkinta säilytetään
• Työperäisten maahanmuuttajien kotouttamiseen tulee panostaa ja saada heidät osaksi julkisia kotouttamispalveluita
• Ammattiliitoille tulee myöntää kanneoikeus

Yrityslähestymiskiellolla loppu uhkailulle

Jokaisella meistä on oikeus tehdä työmme turvallisissa olosuhteissa, vailla pelkoa jatkuvasta uhkailusta ja häiriköinnistä.

Toimiva työsuojelu säästää kaikilta ja on kestävän, vastuullisen ja kannattavan yritystoiminnan lähtökohta. Epäinhimilliset työajat, puutteelliset työskentely-olot ja ala-arvoiset johtamiskäytännöt paljastavat, että yritysten itsesäätely työsuojelussa on
riittämätöntä. Turvallisen työelämän saavuttaminen vaatii, sekä yrityksen sisäistä, että ulkoista valvontaa.

Uhkatilanteet ovat lisääntyneet palvelualan työpaikoilla ja keinot puuttua ovat liian köykäiset työntekijöiden turvallisuuden takaamiseen. Lakiin tulee säätää yrityslähestymiskielto, jotta yritys voi hakea lähestymiskiellon henkilölle, joka muodostaa henkilökunnalle jatkuvan uhan.

• Suomessa otetaan käyttöön yrityslähestymiskielto
• Määritellään lainsäädännössä, kuinka monta työntekijää työsuojeluvaltuutettu voi enintään edustaa
• Aluehallintoviranomaisille varmistetaan riittävästi tarkastajia ja tehokkaat säädökset

Työuupumus ei saa johtaa toimeentulo-ongelmiin

Suomi ei pärjää, jos työ rikkoo tekijänsä. Alle 35-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeen syy oli 81 prosentin osalta mielenterveys.

Uupumus on työntekijälle terveyskriisin lisäksi usein myös taloudellinen kriisi. Uupumuksesta johtuvasta poissaolosta ei makseta sairasajan palkkaa. Näin lyödään jo lyötyä ja vaikeutetaan toipumista taloudellisen ahdingon lisäämisellä.

2) Hyvä arki

Yhteiskunta tukemaan epäsäännöllistä työtä tekevien hyvää arkea

Palvelualojen työntekijät tekevät töitä kaikkina viikon- ja vuorokaudenaikoina ja aivan joka puolella Suomea, jotta muu yhteiskunta voi pyöriä. Myös yhteiskunnan olisi tehtävä osuutensa. Se tarkoittaa julkisten palveluiden kuten  päivähoitomahdollisuuksien takaamista myös epäsäännöllisiä työaikoja tekeville sekä riittävän tasoista asumisen tukea.

• Julkisten palvelujen kehittämistä myös epäsäännöllisiä työaikoja tekeville
• Päivähoidon takaamista oman työ- ja asuinpaikan läheltä
• Kohtuuhintaisten asuntojen lisäämistä
• Asumistuen säilyttämistä vähintään nykytasolla

Joukkoliikenne mahdolliseksi entistä useammalle

Palvelualojen työntekijöille on arkea, että työt tehdään kaikkina vuorokauden aikoina. Samalla kuitenkin joukkoliikenne toimii toimistotyöläisten rytmin mukaan, jolloin moni meistä jää sen ulkopuolelle. Siksi oma auto on ainoa vaihtoehto, vaikka mieluummin liikkuisi muilla keinoin.

• Joukkoliikenteen kehityksen huomioivan erilaiset työajat sekä keskusten ulkopuolinen saavutettavuus
• Yhteiskunnalta lisää tukea julkiselle liikenteelle
• Työnantajille tukea viisaan työmatkaliikenteen ja siihen vaikuttavan työvuorosuunnittelun kehittämisessä

Työttömänäkin on oikeus tulla toimeen

Työpaikkansa menettänyttä ei tule rangaista, vaan auttaa eteenpäin. Näin myös työttömyysturvan tulee toimia. Viime vuosina on tehty päinvastaista politiikkaa ja kuristettu työttömän asemaa. Leikkaukset eivät auta työtöntä työllistymään vaan vaikeuttavat tarpeettomasti arkea.

• Nostetaan pienimpiä ansiosidonnaisia päivärahoja
• Ei heikennetä ansiosidonnaista työttömyysturvaa
• Helpotetaan työttömyysetuudella opiskelua ja tehdään opintotuesta aikuisopiskelijalle houkuttelevampi

3) Vastuullisuus Suomen valttikorttina

Vastuullisuus ja osaaminen Suomen valttikorttina

Työelämän tasa-arvo ja raskaussyrjintä

Suomi voi hyvin silloin, kun unelma perheellistymisestä ei estä työntekoa. Vielä nykyäänkin perheen perustaminen on riski työntekijälle ja raskaussyrjintä on laista huolimatta aivan liian yleistä. Samalla Suomessa naisten keskiansio laahaa 81 prosentissa miesten keskiansiosta ja Suomessa ei ole käytössä yhteisesti sovittuja kriteereitä eri toimialojen töiden arvioimiseksi.

• Määräaikaista työsopimusta ei saa jättää uusimatta raskauden tai perhevapaiden perusteella
• Määräaikaisen sopimuksen pituutta ei saa päättää perhevapaan alkuun
• Tehdään kriteeristö, jolla töiden vaativuutta eli samanarvoisuutta on mahdollista vertailla myös eri toimialojen välillä

Suomi menestyy, kun työntekijät ja työnantajat puhaltavat yhteen hiileen

Jokaisella työnantajalla pitää olla vastaisuudessa velvollisuus varmistaa, että työntekijät voivat kehittää omaa osaamistaan ja näin osallistua myös toimialan tai yrityksen kehittämiseen. Muuttuvat työmarkkinat tarvitsevat yhä osaavampia työntekijöitä ja työntekijät elinikäistä oppimista.

Tutustu teemoihimme tarkemmin

• Jaa