Sairastuminen ja karanteenit
Sairastuneen työntekijän on ehdottomasti pysyttävä kotona. Ei ole työnantajankaan etu, jos työntekijä on sairaana töissä. Koronaepidemian aikana sairaustapauksia on paljon ja terveydenhuollon resurssit ovat kovalla käytöllä.
Alempana vastaamme seuraaviin kysymyksiin. Pääset klikkaamalla haluamaasi kohtaan.
Miten koronaepidemian aikana ilmoitetaan työnantajalle sairastumisesta ja palataan töihin?
Lapseni sairastuu. Voinko jäädä kotiin ja saanko palkkaa?
Voinko jäädä kotiin, koska pelkään koronatartuntaa?
Mitä teen, jos puhelimeni koronavilkku-sovellus ilmoittaa altistumisesta?
Matkustusrajoitusten vaikutukset työsuhteeseen
Kuka voi saada KELAn maksamaa tartuntatautipäivärahaa?
Voiko koronavirus aiheuttaa ammattitaudin ja oikeuttaa korvauksiin?
Miten koronaepidemian aikana ilmoitetaan työnantajalle sairastumisesta ja palataan töihin?
Vuoden 2020 aikana sovitut työehtosopimusten väliaikaiset määräykset esimerkiksi sairauslomien ilmoittamisesta loppuivat vuoden 2020 aikana. Voimassaolevat määräykset sairastumisen ilmoittamisesta löytää kunkin alan työehtosopimuksesta.
Jos sinulla on koronatesteillä todettu tartunta, saat terveydenhoidon ammattilaisilta hoito-ohjeet ja toivuttuasi luvan palata työhön.
Selvitä mitkä ilmoituskäytännöt työpaikallasi on, jos epäilet sairastavasi koronaa. Alakohtaisia liitteitä löydät täältä.
Lapseni sairastuu. Voinko jäädä kotiin ja saanko palkkaa?
Vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan alle 10-vuotiasta äkillisesti sairastunutta lasta. Tätä kutsutaan tilapäiseksi hoitovapaaksi ja se kestää enintään 4 päivä kerrallaan.
Lisäksi työntekijällä on oikeus tilapäiseen vapaaseen pakottavista perhesyistä.
Työehtosopimuksissa on sovittu, että sairaan lapsen hoidon ajalta voi saada myös palkkaa muutamilta päivältä.
Työehtosopimuksista löydät tiedon mm. sairaan lapsen hoidon palkallisuudesta sekä sairausajan ilmoituskäytännöistä.
Jos lapsi määrätään kotiin karenssiin koronatartunnan vuoksi, vanhempi voi saada tartuntatautipäivärahaa.
Voinko jäädä kotiin, koska pelkään koronatartuntaa?
Pelkkä pelko ei riitä perusteeksi jäädä kotiin. Työnantaja voi myöntää sinulle palkattoman vapaan, mutta palkanmaksuvelvollisuutta työnantajalla ei tällaisessa tilanteessa ole.
Jos kuulut riskiryhmään, siitä kannattaa puhua työnantajalle. Terveystiedot ovat kuitenkin salassapidettäviä ja niiden näyttäminen on vapaaehtoista. Voit käyttää avuksi työterveyshuoltoa.
Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus varmistaa työntekijän työn turvallisuus ja terveellisyys. Työnantaja voisi siirtää riskiryhmään kuuluvan työntekijän väliaikaisesti tehtäviin, joissa tartuntariskiä ei ole tai se on nykyisiä tehtäviä pienempi.
Mitä teen, jos puhelimeni koronavilkku-sovellus ilmoittaa altistumisesta? (19.2.2021)
Jos sinulla on koronan oireita, hakeudu koronatestiin. Koronatestiin voi yrittää päästä myös oireettomana, jos koronavilkkusi antaa hälytyksen. Varaudu kuitenkin siihen, ettet välttämättä heti pääse testiin, sillä sairaanhoitopiirien mahdollisuudet tehdä koronatestejä vaihtelevat.
Ilmoita tilanteestasi työnantajallesi. Jos työnantaja haluaa sinun jäävän omaehtoiseen karanteenin oireettomana, pelkän koronavilkun varoituksen vuoksi, pitää työnantajan maksaa palkka omaehtoisen karanteeniin ajalta.
Tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin määräävät viranomaiset. Silloin on oltava pois töistä ja karenteenin määrätty saa täyden ansionmenetyksen.
Omaehtoisessa karanteenissa vältetään ihmiskontakteja mahdollisuuksien mukaan. Työntekoa omaehtoinen karanteeni ei estä, eikä omaehtoisen karanteenin ajalta ole oikeutta saada tartuntatautilain mukaista, ansionmenetyksen suuruista päivärahaa.
THL on suositellut sairaanhoitopiireille, että myös oireettomat koronavilkkuilmoituksen saaneet henkilöt otetaan koronatestiin ja heille suositellaan omaehtoisen karanteenin noudattamista. Sairaanhoitopiirien mahdollisuudet tehdä koronatestejä kuitenkin vaihtelevat ja he testaavat oireettomia koronavilkku-hälytyksen saaneita henkilöitä resurssiensa mukaan. Ensin testataan oireiset henkilöt ja sen jälkeen oireettomat.
Koronan oirearvioinnit löydät täältä
Matkustusrajoitusten vaikutukset työsuhteeseen
Ajankohtaisia matkustussuosituksia voit seurata ulkoministeriön sivulta. Tarkemmat ohjeistukset matkustamisesta ja rajanylityksestä löytyvät lisäksi Valtioneuvoston ja Rajavartiolaitoksen sivuilta.
Riskimaista palaavia matkustajia testataan ja asetetaan tarvittaessa joko tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin tai omaehtoiseen karanteeniin. Tartuntatautilain mukainen karanteeni ei ole omaehtoinen, eikä salli työssäkäyntiä kodin ulkopuolella.
Huomioi, että tilanne saattaa koronavirustilanteen mukaan muuttua nopeastikin, ja matkustussuositukset voivat joutua uudelleenarvioinnin kohteeksi jopa matkasi aikana.
Kuka voi saada KELAn maksamaa tartuntatautipäivärahaa?
Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa voit saada itsesi tai lapsesi koronaan sairastumisen vuoksi tapauksissa, joissa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on tehnyt päätöksen karanteenista tai eristämisestä.
Voiko koronavirus aiheuttaa ammattitaudin ja oikeuttaa korvauksiin?
Ammattitautikorvaus edellyttää diagnosoitua sairautta. Koronaviruksen aiheuttama ammattitauti voi tulla kyseeseen myös muissa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa, joissa altistuminen on ollut yleisintä.
Pelkkä altistuminen koronavirukselle ei ole ammattitauti eikä sen perusteella saa ammattitautikorvauksia eikä tällöin myöskään automaattisesti korvata mahdollisia testauskustannuksia työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella.
Korvauksen edellytyksenä Suomessa on, että tartuntalähde ja -olosuhde on pystyttävä selvittämään. Tämä siis edellyttää, että tartuntalähde on yksilöitävissä työnteon yhteydessä tapahtuneeksi.
Epäillystä ammattitaudista tehtävä vahinkoilmoitus on täytettävä huolella. Korvauksen saaminen ammattitautina edellyttää tarkkaa ja yksityiskohtaista kuvausta tartunnasta ja sairastumisesta sekä siitä, ettei tartunta ole tullut vapaa-ajalla.
Hengityssuojaimet ja muut suojavälineet pienentävät tartuntariskiä töissä, mutta niiden antama suoja ei ole täydellinen. Varsinkin kirurgisten hengityssuojaimien ja kangasmaskien antama suoja tartuntaa vastaan on puutteellinen.
Vakuutusyhtiöt voivat pyytää lisätietoja mahdollisista muista tartuntalähteistä. Mikäli muu kuin työssä saatu tartunta on todennäköisempi, ei korvausta ammattitaudista makseta.