Sairastuminen ja karanteenit

Sairastuneen työntekijän on ehdottomasti pysyttävä kotona. Ei ole työnantajankaan etu, jos työntekijä on sairaana töissä. Koronaepidemian aikana sairaustapauksia on paljon ja terveydenhuollon resurssit ovat kovalla käytöllä. 

PAM onkin sopinut useampaan työehtosopimukseen muutoksia mm. sairauslomailmoituskäytäntöihin. Kerromme niistä ja muista sairastumiseen liittyvistä perusasioista tällä sivulla.

Alempana vastaamme seuraaviin kysymyksiin. Pääset klikkaamalla haluamaasi kohtaan.

Miten koronaepidemian aikana ilmoitetaan työnantajalle sairastumisesta ja palataan töihin? 29.4.2020
Lapseni sairastuu. Voinko jäädä kotiin ja saanko palkkaa? 29.4.2020
Voinko jäädä kotiin, koska pelkään koronatartuntaa? 25.3.2020
Suomen hallitus on päättänyt muuttaa matkustusrajoituksia 14.5.2020 alkaen Schengen-alueella. Mitä se merkitsee työntekijöiden kannalta? (13.5.2020)
Työnantaja määrää minut jäämään kotiin ulkomaan matkan jälkeen. Kuka maksaa minulle palkan? 29.4.2020
Kuka voi saada KELAn maksamaa tartuntatautipäivärahaa? (1.4.2020)
Kuka voi saada KELAn maksamaa väliaikasta epidemiatukea? (30.4.2020)
Miten uusi koronavirus tarttuu? (22.4.2020)

Miten koronaepidemian aikana ilmoitetaan työnantajalle sairastumisesta ja palataan töihin? 
Suurimmassa osassa pamilaisten työpaikkoja työntekijä voi ilmoittaa itse työantajalle työkyvyttömyydestään, jos poissaolo koskee noin 5 päivää ja kyseessä on flunssa tai koronaviruksen aiheuttama sairauspoissaolo. Lääkärintodistusta ei siis tarvita. Perustellusta syystä työnantaja voi pyytää myös lääkärintodistusta.

PAM neuvotteli työnantajaliittojen kanssa koronaepidemian ajaksi muutoksia työehtosopimukseen omailmoitusajoista. Niiden sisällöt ovat hiukan erilaisia eri aloilla. Joillain aloilla ei ole tehty väliaikaisia muutoksia, vaan työehtosopimusten ”normaalit” säännöt pätevät. Samoin ne pätevät sairausajan palkanmaksuun. 

Työehtosopimukset löydät täältä. Niistä löydät tiedon mm. sairausajan palkanmaksusta ja sairausajan ilmoituskäytännöistä, jos sopimusalaa ei ole mainittu alla.

Omailmoitusajat:

  • Kaupan alalla omalla ilmoituksella voi olla pois enintään 5 päivää. 
  • Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa, Huvi-, teema- ja elämyspuistoissa, Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualalla sekä Avecra Oy:n junapalveluhenkilökunnalla  3-7 päivää
  • Kiinteistöpalvelualalla 1 – 7 päivää.

Jos olet sairastunut itse, palataan töihin sairausloman jälkeen normaalisi, eli kun olet jälleen työkyinen. Jos sinulla on koronatesteillä todettu tartunta, saat terveydenhoidon ammattilaisilta hoito-ohjeet ja toivottuasi luvan palata työhön.

Mikäli oma työnantajasi edellyttää sairauslomatodistusta, pyydä työnantajaltasi toimintaohje tilanteeseen, jossa terveydenhoidon ammattilaisen vastaanotolle ei pääse. Tee tarvittaessa ilmoitus sairastumisestasi puhelinsoiton lisäksi kirjallisesti esimerkiksi sähköpostitse. Säilytä sähköposti ja työnantajan vastaus.

Takaisin alkuun

Lapseni sairastuu. Voinko jäädä kotiin ja saanko palkkaa? 
Vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan alle 10-vuotiasta äkillisesti sairastunutta lasta. Tätä kutsutaan tilapäiseksi hoitovapaaksi ja se kestää enintään 4 päivä kerrallaan.

Koronaepidemian vuoksi osaan työehtosopimuksista on sovittu poikkeuksista, joiden mukaan lapsen sairastumisesta ei tarvitse toimittaa lääkärintodistusta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus perustellusta syystä vaatia sitä.

Lisäksi työntekijällä on oikeus tilapäiseen vapaaseen pakottavista perhesyistä.

Työehtosopimuksissa on sovittu, että sairaan lapsen hoidon ajalta voi saada myös palkkaa muutamilta päivältä.
Työehtosopimuksista löydät tiedon mm. sairaan lapsen hoidon palkallisuudesta sekä sairausajan ilmoituskäytännöistä, jos sopimusalaa ei ole mainittu alla. Alla mainituilla aloilla on tehty koronaepidemian takia väliaikaisia muutoksia työehtoihin.

Ilmoituskäytännöt:

  • Kauppa: Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa vanhemmalla on oikeus saada 1-3 päivältä palkka ilman lääkärintodistusta. Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan lisäksi 3 päivän pituinen palkaton poissaolo.
  • Kiinteistöpalveluala: voi jäädä hoitamaan omalla ilmoituksella lasta 1-7 päiväksi. Työnantajalla on palkanmaksavelvollisuus samalta ajalta.
  • Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa, Huvi-, teema- ja elämyspuistoissa, Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualalla , sekä Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaan kuuluva voi jäädä hoitamaan omalla ilmoituksella lasta 3-7 päiväksi. Työnantajalla on palkanmaksavelvollisuus samalta ajalta. 

Jos lapsi määrätään kotiin karenssiin koronatartunnan vuoksi, vanhempi voi saada tartuntatautipäivärahaa.

Voinko jäädä kotiin, koska pelkään koronatartuntaa? 
Pelkkä pelko ei riitä perusteeksi jäädä kotiin. Työnantaja voi myöntää sinulle palkattoman vapaan, mutta palkanmaksuvelvollisuutta työnantajalla ei tällaisessa tilanteessa ole.

Jos kuulut riskiryhmään, siitä kannattaa puhua työnantajalle. Voit todistaa riskisi esimerkiksi kanta.fi –sivustolla näkyvillä tiedoillasi. Terveystiedot ovat kuitenkin salassapidettäviä ja niiden näyttäminen on vapaaehtoista. Voit käyttää avuksi työterveyshuoltoa.

Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus varmistaa työntekijän työn turvallisuus ja terveellisyys. Työnantaja voisi siirtää riskiryhmään kuuluvan työntekijän väliaikaisesti tehtäviin, joissa tartuntariskiä ei ole tai se on nykyisiä tehtäviä pienempi.

Takaisin alkuun

Suomen hallitus on päättänyt muuttaa matkustusrajoituksia 14.5.2020 alkaen Schengen-alueella. Mitä se merkitsee työntekijöiden kannalta?

Hallituksen päätöksen mukaan työsuhteeseen tai toimeksiantoon perustuva työmatkaliikenne sallitaan Schengen-alueen sisärajat ylittävässä liikenteessä (eli esimerkiksi Viron ja Ruotsin rajalla) 14.5.2020 alkaen. Rajan voi ylittää myös välttämättömissä perheasioissa esimerkiksi lähiomaisen tapaamisen, hautajaisten, häiden tai sairastapauksen vuoksi matkustavat henkilöt.

Suomeen saapuvan on Suomen hallituksen ohjeen noudatettava 14 vuorokauden ajan nk. omaehtoista karanteenia. Se tarkoittaa tarpeettomien lähikontaktien rajoittamista. Liikkuminen on rajoitettava työpaikan ja asuinpaikan välille sekä muuhun välttämättömään liikkumiseen.

Omaehtoisessa karanteenissa sallitaan siis työssäkäynti, liikkuminen työpaikan ja asuinpaikan välillä sekä muu välttämätön liikkuminen. Näin ollen työmatkoilta ja muilta välttämättömiltä matkoilta palaavalla työntekijällä on oikeus ja velvollisuus palata suoraan töihin, jos hän on oireeton.

Jos työntekijä on sairas, hänellä on oikeus poissaoloon ja palkkaan työehtosopimusten sairauslomasäännösten mukaisesti. Niihin on tehty koronaepidemin vuoksi muutoksia.  Jos viranomainen on määrännyt hänet karanteenin, hän voi saada tartuntatautipäivärahaa

Jos työnantaja estää työntekijän pääsyn töihin, työnantajalla on normaali palkanmaksuvelvollisuus.

Työnantaja vastaa työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työnantajan on suojattava asianmukaisesti kaikkia työntekijöitä ja arvioitava matkustamisesta aiheutuvat riskit. Keskustele suojaamisesta työnantajasi kanssa ennen matkustamista ulkomaille.

Osa töistä tehdään ilman lähikontakteja ja toisissa tehtävissä on paljon päivittäisiä kontakteja asiakkaisiin ja työtovereihin. Riskien arvioinnin perusteella on ratkaistava, miten 14 vuorokauden aikana toimitaan. Työnantaja voi esimerkiksi järjestää työntekijälle erilaisia suojaimia ja muotoilla tämän tehtävää. Lähikontakteja pitää pyrkiä vähentämään, kunnes terveydestä ollaan varmoja.

Sairastunut voi tartuttaa muita 2 vuorokautta ennen omien koronaoireiden ilmaantumista. Sairauden itämisaika on ollut keskimäärin 5 vuorokautta tartunnasta, mutta se voi olla myös pidempi. Kaikille ei tule sairaudesta oireita.

Tarkemmat ohjeistukset matkustamisesta ja rajanylityksestä löytyvät lisäksi Valtioneuvoston ja Rajavartiolaitoksen sivuilta. Valtioneuvoston mukaan tarkempi ohjeistus omaehtoiseen 14 vuorokauden karanteeniin jaetaan maahan saavuttaessa.

Takaisin alkuun
 

Työnantaja määrää minut jäämään kotiin ulkomaan matkan jälkeen. Kuka maksaa minulle palkan?
Asiaan vaikuttaa kaksi tärkeää päivämäärää 12.3.2020 ja 16.3.2020.
Myöhemmin tehdyistä matkustussuosituksista lisää mm. täällä.

  • 12.3. ulkoministeriö antoi matkustussuosituksen: vältä ulkomaille matkustamista. Samalla todettiin, että ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja 2 viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.
  • 16.3. maan hallitus linjasi päättäessään valmiuslain säätämisestä, että kaikki ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt asetetaan 2 viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin, kun he palaavat ulkomailta Suomeen. Samalla linjattiin, että ulkomailta palaavien on sovittava työhön paluunsa ajankohdasta ja 2 viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.

Työntekijän ja työnantajan pitää pyrkiä sopimaan karanteeniajasta ja palkanmaksusta. Työnantajan pitää selvittää, pystytäänkö karanteeniin asetettavalle työntekijälle järjestämään karanteenin ajaksi sellaista työtä (kotona), jota tämä pystyy tekemään. Voidaan myös sopia esimerkiksi lomien tai muiden vapaiden käyttämisestä tai tuntien tekemisestä myöhemmin takaisin, jos se on mahdollista.

Työnantajan palkamaksuvelvollisuudessa lähtökohta on, että työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan, kun työntekijä on sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä, vaikka työntekijä ei jostain työnantajasta johtuvasta syystä voisikaan tehdä työtä. 
Jos taas työntekijä ei ole sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. 

Tämän lähtökohdan mukaan palkanmaksuvelvollisuutta voi eri tilanteissa tulkita seuraavasti:
Työntekijä on matkustanut ulkomaille ennen 12.3.20 ja palannut ennen 16.3. Työnantaja on määrännyt työntekijän pysymään kotona.

  • Työntekijä on ollut ulkomailta palatessaan sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä, koska matkustamista ei kielletty ennen 12.3. eikä karanteenia suositeltu vielä 16.3. Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus estäessään työntekijän töihin pääsyn.

Työntekijä lähtenyt 12.3. jälkeen ulkomaille ja palannut ennen 16.3. Työntekijä on ohjeiden mukaan jäänyt 2 viikoksi kotiin.

  • Työntekijä on tietänyt matkustussuosituksesta (älä matkusta), joten hänen voidaan katsoa vastaavan itse seuraamuksista. Työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, mutta asiasta voi aina pyrkiä neuvottelemaan.

Työntekijä tulee ulkomailta ja jää kotiin 2 viikoksi 16.3. jälkeen

  • Työntekijä ei ole työnantajan käytettävissä valmiuslain määräysten vuoksi. Työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta, koska kyse ei ole hänestä johtuvasta syystä. Kannattaa kuitenkin neuvotella, onko mahdollisuutta etätöihin tai esim. lomien tai muiden vapaiden hyödyntämiseen. 

Työntekijä on jäänyt ulkomaille karanteeniin tai muuten jumiin

  • Työntekijä ei ole työnantajan käytettävissä sopimuksen mukaan, eikä työnantajalle siltä osin ole palkanmaksuvelvollisuutta.
    HUOM! Kelalta voi saada päivärahaa myös EU-alueella (ei kuitenkaan EU:n ulkopuolella) eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle, jos asiasta on infektiolääkärin antama todistus.

Työnantaja määrää työntekijän karanteenin 2 viikoksi, koska työntekijän ulkomailta palannut puoliso on valtioneuvoston määräämässä 2 viikon karanteenin kaltaisessa tilassa

  • Linjaus on työnantajan oma. Työntekijä on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä ja niinpä työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus.

Takaisin alkuun

Kuka voi saada KELAn maksamaa tartuntatautipäivärahaa?
Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa voit saada itse tai lapsesi koronaan sairastumisen vuoksi tapauksissa, joissa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on tehnyt päätöksen karanteenista tai eristämisestä. 

Kuka voi saada KELAn maksamaa väliaikasta epidemiatukea?
Maan hallitus on päättänyt erityisestä väliaikaisesta epidemiatuesta, joka korvaa niiden henkilöiden ansionmenetystä, jotka joutuvat epidemian aikana ottamaan palkatonta vapaata työstään lapsen hoitamisen takia. 

Tukea voi saada myös henkilö, joka on saapunut ulkomailta Suomeen ja ohjattu karanteeninomaisiin oloihin, minkä vuoksi hän on joutunut ottamaan palkatonta vapaata työstään. 
Lue lisää epidemiatuesta Kelan sivuilta.

Takaisin alkuun

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä pinnoilla muutamista tunneista muutamaan päivään. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan kuitenkaan ole merkittävä. Pintojen, elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu. 

Seuraa THL:n ohjeita siitä, miten sairastuessa on meneteltävä. 

 

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle