Sairastuminen ja karanteenit

Sairastuneen työntekijän on ehdottomasti pysyttävä kotona. Ei ole työnantajankaan etu, jos työntekijä on sairaana töissä. Koronaepidemian aikana sairaustapauksia on paljon ja terveydenhuollon resurssit ovat kovalla käytöllä. 

PAM onkin sopinut useampaan työehtosopimukseen muutoksia mm. sairauslomailmoituskäytäntöihin. Kerromme niistä ja muista sairastumiseen liittyvistä perusasioista tällä sivulla.

Alempana vastaamme seuraaviin kysymyksiin. Pääset klikkaamalla haluamaasi kohtaan.

Miten koronaepidemian aikana ilmoitetaan työnantajalle sairastumisesta ja palataan töihin? (24.6.2020)
Lapseni sairastuu. Voinko jäädä kotiin ja saanko palkkaa? (24.6.2020)
Voinko jäädä kotiin, koska pelkään koronatartuntaa? (25.3.2020)
Matkustusrajoitusten vaikutukset työsuhteeseen (24.6.2020)
Kuka voi saada KELAn maksamaa tartuntatautipäivärahaa? (1.4.2020)
Kuka voi saada KELAn maksamaa väliaikasta epidemiatukea? (30.4.2020)
Miten uusi koronavirus tarttuu? (22.4.2020)
Voiko koronavirus aiheuttaa ammattitaudin ja oikeuttaa korvauksiin? (16.6.2020)

Miten koronaepidemian aikana ilmoitetaan työnantajalle sairastumisesta ja palataan töihin? 

Osassa pamilaisten työpaikoista työntekijä voi ilmoittaa itse työantajalle työkyvyttömyydestään, jos poissaolo koskee noin 5 päivää ja kyseessä on flunssa tai koronaviruksen aiheuttama sairauspoissaolo. Lääkärintodistusta ei siis tarvita. Perustellusta syystä työnantaja voi pyytää myös lääkärintodistusta.

PAM on neuvotellut pariin otteeseen työnantajaliittojen kanssa koronaepidemian ajaksi muutoksia työehtosopimukseen omailmoitusajoista. Niiden sisällöt ovat hiukan erilaisia eri aloilla. Jälkimmäisellä kerralla esimerkiksi kaupan alalla luovuttiin väliaikaisista määräyksistä ja oma-ilmoitusmenettelystä. 1.7. lukien kaupan alalla noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä, mutta työpaikalla mahdollisesti sovitut omailmoitusmenettelyt jatkuvat ja samoin työpaikalla voidaan paikallisesti sopia omailmoitusmenettelystä työehtosopimuksen mukaisesti. 

Joillain aloilla ei ole tehty väliaikaisia muutoksia, vaan työehtosopimusten ”normaalit” säännöt pätevät. Samoin ne pätevät sairausajan palkanmaksuun. 

Työehtosopimukset löydät täältä. Niistä löydät tiedon mm. sairausajan palkanmaksusta ja sairausajan ilmoituskäytännöistä, jos sopimusalaa ei ole mainittu alla.

Omailmoitusajat 30.6.2020 asti:
•    
Kaupan alalla omalla ilmoituksella voi olla pois enintään 5 päivää. 

Omailmoitusajat 31.12.2020 asti:
•    Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa, Huvi-, teema- ja elämyspuistoissa, Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualalla sekä Avecra Oy:n junapalveluhenkilökunnalla 3-7 päivää

Jos olet sairastunut itse, palataan töihin sairausloman jälkeen normaalisi, eli kun olet jälleen työkyinen. Jos sinulla on koronatesteillä todettu tartunta, saat terveydenhoidon ammattilaisilta hoito-ohjeet ja toivottuasi luvan palata työhön.

Mikäli oma työnantajasi edellyttää sairauslomatodistusta, pyydä työnantajaltasi toimintaohje tilanteeseen, jossa terveydenhoidon ammattilaisen vastaanotolle ei pääse. Tee tarvittaessa ilmoitus sairastumisestasi puhelinsoiton lisäksi kirjallisesti esimerkiksi sähköpostitse. Säilytä sähköposti ja työnantajan vastaus.
 

Takaisin alkuun

Lapseni sairastuu. Voinko jäädä kotiin ja saanko palkkaa? 
Vanhemmalla on oikeus jäädä hoitamaan alle 10-vuotiasta äkillisesti sairastunutta lasta. Tätä kutsutaan tilapäiseksi hoitovapaaksi ja se kestää enintään 4 päivä kerrallaan.

Koronaepidemian vuoksi osaan työehtosopimuksista on sovittu poikkeuksista, joiden mukaan lapsen sairastumisesta ei tarvitse toimittaa lääkärintodistusta. Työnantajalla on kuitenkin oikeus perustellusta syystä vaatia sitä.
Lisäksi työntekijällä on oikeus tilapäiseen vapaaseen pakottavista perhesyistä.

Työehtosopimuksissa on sovittu, että sairaan lapsen hoidon ajalta voi saada myös palkkaa muutamilta päivältä.
Työehtosopimuksista löydät tiedon mm. sairaan lapsen hoidon palkallisuudesta sekä sairausajan ilmoituskäytännöistä, jos sopimusalaa ei ole mainittu alla. Alla mainituilla aloilla on tehty koronaepidemian takia väliaikaisia muutoksia työehtoihin.

Poikkeavat ilmoituskäytännöt voimassa 30.6.2020 asti:

  • Kauppa: Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa vanhemmalla on oikeus saada 1-3 päivältä palkka ilman lääkärintodistusta. Tarvittaessa työntekijälle pyritään antamaan lisäksi 3 päivän pituinen palkaton poissaolo.

Poikkeavat Ilmoituskäytännöt voimassa 31.12.2020 asti:

  • Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa, Huvi-, teema- ja elämyspuistoissa, Hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualalla sekä Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaan kuuluva voi jäädä hoitamaan omalla ilmoituksella lasta 3-7 päiväksi. Työnantajalla on palkanmaksavelvollisuus samalta ajalta. 
     

Jos lapsi määrätään kotiin karenssiin koronatartunnan vuoksi, vanhempi voi saada tartuntatautipäivärahaa.

Voinko jäädä kotiin, koska pelkään koronatartuntaa? 
Pelkkä pelko ei riitä perusteeksi jäädä kotiin. Työnantaja voi myöntää sinulle palkattoman vapaan, mutta palkanmaksuvelvollisuutta työnantajalla ei tällaisessa tilanteessa ole.

Jos kuulut riskiryhmään, siitä kannattaa puhua työnantajalle. Voit todistaa riskisi esimerkiksi kanta.fi –sivustolla näkyvillä tiedoillasi. Terveystiedot ovat kuitenkin salassapidettäviä ja niiden näyttäminen on vapaaehtoista. Voit käyttää avuksi työterveyshuoltoa.

Työnantajalla on työturvallisuuslain perusteella velvollisuus varmistaa työntekijän työn turvallisuus ja terveellisyys. Työnantaja voisi siirtää riskiryhmään kuuluvan työntekijän väliaikaisesti tehtäviin, joissa tartuntariskiä ei ole tai se on nykyisiä tehtäviä pienempi.

Takaisin alkuun

Matkustusrajoitusten vaikutukset työsuhteeseen

Ajankohtaisia matkustussuosituksia voit seurata ulkoministeriön sivulta. Tarkemmat ohjeistukset matkustamisesta ja rajanylityksestä löytyvät lisäksi Valtioneuvoston ja Rajavartiolaitoksen sivuilta.

Huomioi, että tilanne saattaa koronavirustilanteen mukaan muuttua nopeastikin, ja matkustussuositukset voivat joutua uudelleenarvioinnin kohteeksi jopa matkasi aikana. 

Matkustaminen maihin, joiden osalta noudatetaan edelleen rajavalvontaa
Niistä maista, joihin edelleen kohdistuu sisä- tai ulkorajavalvontaa, palaavien osalta henkilön on 15.6. alkaen suositeltu pysyvän 14 vuorokauden ajan ns. omaehtoisessa karanteenissa.  

Omaehtoisen karanteenin sisältö on säilynyt samana kuin 14.5.2020 annetussa suosituksessa. Tämä tarkoittaa, että työntekijän on Suomeen palattuaan rajoitettava tarpeettomia lähikontakteja. Liikkuminen on tullut rajoittaa työpaikan ja asuinpaikan välille sekä muuhun välttämättömään liikkumiseen. 

Omaehtoisessa karanteenissa sallitaan siis työssäkäynti, liikkuminen työpaikan ja asuinpaikan välillä sekä muu välttämätön liikkuminen. Matkalta palaavalla työntekijällä on oikeus ja velvollisuus palata suoraan töihin, jos hän on oireeton. Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, mikäli työntekijää kielletään palaamasta työhön. Työntekijän on hyvä selkeästi tuoda esille halukkuutensa töihin palaamisen. 

Työnantaja vastaa työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työnantajan on suojattava asianmukaisesti kaikkia työntekijöitä ja arvioitava matkustamisesta aiheutuvat riskit. Keskustele suojaamisesta työnantajasi kanssa ennen matkustamista ko. maihin.
 

Takaisin alkuun

Kuka voi saada KELAn maksamaa tartuntatautipäivärahaa?
Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa voit saada itse tai lapsesi koronaan sairastumisen vuoksi tapauksissa, joissa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on tehnyt päätöksen karanteenista tai eristämisestä. 

Kuka voi saada KELAn maksamaa väliaikasta epidemiatukea?
Maan hallitus on päättänyt erityisestä väliaikaisesta epidemiatuesta, joka korvaa niiden henkilöiden ansionmenetystä, jotka joutuvat epidemian aikana ottamaan palkatonta vapaata työstään lapsen hoitamisen takia. 

Tukea voi saada myös henkilö, joka on saapunut ulkomailta Suomeen ja ohjattu karanteeninomaisiin oloihin, minkä vuoksi hän on joutunut ottamaan palkatonta vapaata työstään. 
Lue lisää epidemiatuesta Kelan sivuilta.

Takaisin alkuun

Miten uusi koronavirus tarttuu?
Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä.

Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä pinnoilla muutamista tunneista muutamaan päivään. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan kuitenkaan ole merkittävä. Pintojen, elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu. 

Seuraa THL:n ohjeita siitä, miten sairastuessa on meneteltävä. 

 

Voiko koronavirus aiheuttaa ammattitaudin ja oikeuttaa korvauksiin?
Ammattitautikorvaus edellyttää diagnosoitua sairautta. Koronaviruksen aiheuttama ammattitauti voi tulla kyseeseen myös muissa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa, joissa altistuminen on ollut yleisintä. 

Pelkkä altistuminen koronavirukselle ei ole ammattitauti eikä sen perusteella saa ammattitautikorvauksia eikä tällöin myöskään automaattisesti korvata mahdollisia testauskustannuksia työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella. 

Korvauksen edellytyksenä Suomessa on, että tartuntalähde ja -olosuhde on pystyttävä selvittämään. Tämä siis edellyttää, että tartuntalähde on yksilöitävissä työnteon yhteydessä tapahtuneeksi.

Epäillystä ammattitaudista tehtävä vahinkoilmoitus on täytettävä huolella. Korvauksen saaminen ammattitautina edellyttää tarkkaa ja yksityiskohtaista kuvausta tartunnasta ja sairastumisesta sekä siitä, ettei tartunta ole tullut vapaa-ajalla.

Hengityssuojaimet ja muut suojavälineet pienentävät tartuntariskiä töissä, mutta niiden antama suoja ei ole täydellinen. Varsinkin kirurgisten hengityssuojaimien ja kangasmaskien antama suoja tartuntaa vastaan on puutteellinen.

Vakuutusyhtiöt voivat pyytää lisätietoja mahdollisista muista tartuntalähteistä. Mikäli muu kuin työssä saatu tartunta on todennäköisempi, ei korvausta ammattitaudista makseta.

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle