Suojautuminen tartunnalta työssä

Seuraa työnantajasi viestintää ja annettuja ohjeistuksia koronaviruksen tartuntojen estämiseksi.

Jos sinua mietityttää jokin, kysy. Kysyä voit työpaikallasi työnantajalta, työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä. Apua voi olla myös alla olevista linkeistä ja kysymyksistä. Kysymystä tai linkin aihetta klikkaamalla pääset suoraan vastaukseen.

Työnantajalla on vastuu työntekijänsä työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä vaarojen ja riskien arvioinnista (Työturvallisuuslaki). Korona ei poista, vaan päinvastoin korostaa tätä työnantajan vastuuta.

Työnantajan on arvioitava vaaroja ja riskejä sekä kollektiivisesti että yksilöperusteisesti. Kollektiivinen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantaja järjestää työntekijöille suojautumisvälineitä sekä ohjaa ja valvoo niiden käyttöä. Yksilöllisesti arvioidaan riskiryhmiin kuuluvien työntekijöiden tilanne yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa.

Linkstä Työterveyslaitoksen julkaisema Tarkistuslista työpaikan koronariskin arviointiin

Jos työpaikallasi ei ole tehty riskiarviointia, ota asia puheeksi oman esimiehesi kanssa. Jos asia ei esimiehen avulla etene, ota yhteys työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun. Viime kädessä ota yhteyttä aluehallintovirastoon työsuojeluviranomaisten valtakunnalliseen puhelinneuvontaan.

Alempana vastaamme seuraaviin kysymyksiin:

(Klikkaamalla kysymystä pääset sen vastaukseen)

Terveydenhuollon asiakaspalvelutehtävissä toimivilla rokotevelvoite astuu voimaan 31.1.2022

Työnantajani sanoo luetteloivansa koronalle altistuneet työntekijät. Onko se ok?

Alle 70-vuotiaita ja riskiryhmään kuuluvia työikäisiä on alettu rokottamaan koronavirusta vastaan. Voinko mennä koronarokotukseen työaikana?

Millaisia ohjeita on visiirin käyttöön?

Miten ohjata asiakasta kasvomaskin riisumisessa, kun pitää tarkastaa ikä tai henkilöllisyys?

Ovatko työnantajan tarjoamat kasvomaskit verotettava etu?

Hankin itse työssäni ja työmatkoilla käyttämäni kasvomaskit. Saanko mistään korvausta niistä?

Onko työnantajalla velvollisuus ilmoittaa korona-altistuksesta työyhteisöstä?

Miten työvuorosuunnittelussa ja muissa työn järjestelyissä voi ravintola-alalla ottaa huomioon tartunnalta suojautumisen?

Miten toimitaan ravintola-alalla sairausepäilyissä?

Olemme koonneet alemmas myös linkkilistoja eri tahojen ohjeisiin

Työterveyslaitoksen ohjeet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset ohjeet

PAMin ohjeet eri aloille

Verottajan ohjeita

SAK:n tietopaketti

Terveydenhuollon asiakaspalvelutehtävissä toimivilla astuu rokotevelvoite voimaan 31.1.2022

Velvoite koskee kaikkia työntekijäryhmiä, joiden kautta tartunta voi kulkeutua riskiryhmäläisille sekä sellaisia terveydenhuollon yksikköjä, joissa näitä riskiryhmäläisiä eli henkilöitä, joilla alttius koronataudin vakaville seurauksille, hoidetaan. Muutos tulee voimaan 31.1.2022 eli 30.1. asti saa työskennellä myös ilman rokotesuojaa ilman, että työnantajalla on oikeutta puuttua.

Rokotteen puuttuminen (tai todistuksen alle 6 kk sisällä sairastetusta taudista puuttuminen) johtaa työnteon estymiseen, joka jatkuu niin kauan, että a) työntekijä ottaa rokotteen b) työnantajalla on tarjota muuta työtä jossa rokotesuojaa ei vaadita tai c) lain määräaika päättyy

Rokotesuojan puuttuminen ei oikeuta lomauttamaan eikä irtisanomaan työntekijää, vaan ainoastaan pitämään ”estyneenä”- työntekijällä ei oikeutta toisaalta työttömyyskorvaukseen, vaan ainoastaan toimeentulotukeen, mikäli sen ehdot muutoin täyttyvät.

Koronarokote - usein kysyttyä (Tehy)

Usein kysyttyä koronarokotuksen edellyttämisestä työntekijöiltä (Super)

Työnantajani sanoo luetteloivansa koronalle altistuneet työntekijät. Onko se ok?

On. Työnantajan on pidettävä luetteloa työntekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä koronalle. Tätä vaatii työturvallisuuslaki.

Mahdolliset altistumiset merkitään työpaikalla olevaan luetteloon. Altistuminen ei edellytä, että henkilö on sairastunut, vaan että hän on ollut tosiasiallisessa vaarassa saada tartunta työpaikalla. Se vaatii varmaa tietoa kontaktista tarttunnan saaneeseen.

THL:n määrittelee altistumisen seuraavasti: henkilöitä, jotka ovat olleet suljetussa tilassa, kasvotusten tai kahden metrin etäisyydellä tartunnan saajan kanssa yhteensä 15 minuuttia 24 tunnin sisällä.

Näin ollen luetteloon merkitään esimerkiksi työntekijä, joka on käynyt kahvilla työkaverinsa kanssa työvuoron aikana, jos jälkikäteen ilmenee, että toinen on sairastunut koronaan.

Luettelo on henkilörekisteri, eikä se siksi ole julkisesti nähtävissä. Luettelon voi tarvittaessa pyytää työsuojeluviranomainen, työterveyshuolto, lääkäri, sairaanhoitopiiri ja tartuntatautilääkäri. Yksittäisellä työntekijällä on kuitenkin oikeus nähdä itseään koskevat tiedot. Työntekijä ei kuitenkaan voi kieltäytyä kirjauksesta. Luetteloa säilytetään 10 vuotta.

Samankaltaisita luetteloa on lain mukaan pidettävä myös työntekijöistä, jotka tulevat kosketukseen biologisten vaaratekijöiden kanssa tai ovat työssään altistuneet biologisille tekijöille, kuten bakteereille, viruksille, hiiva- ja homesienille sekä loisille.

Tutustu työsuojeluviranomaisten tuottamiin tarkempiin ohjeisiin ja altistuneiden luottelointia koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin työsuojelu.fi:ssä.

Alle 70-vuotiaita ja riskiryhmään kuuluvia työikäisiä on alettu rokottamaan koronavirusta vastaan. Voinko mennä koronarokotukseen työaikana?

Koronarokote on valtioneuvoston päätökseen perustuva kaikille maksuton ja vapaaehtoinen rokote. Tartuntatautlain 45 §:n mukaan työntekijällä on oikeus käydä tällaisessa rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana.

On työnantajankin etu, että mahdollisimman moni ottaa rokotuksen. Tähän työnantajan kannattaisi kannustaa työntekijöitä esimerkiksi maksamalla palkka rokotusajalta. Rokotus ei kuitenkaan ole automaattisesti ole palkallista.

Millaisia ohjeita on visiirien käyttöön?

THL tai Työterveyslaitos ei ole antanut visiirien käytöstä erillisiä käyttöohjeita, koska niissä ei ole maksimikäyttöaikaa tai vaihtosuosituksia (kuten maskeilla). Visiirien pitää kuitenkin olla henkilökohtaiset.

Jokaisella visiirivalmistajalla on omat puhdistussuosituksensa, esim. mitä ainetta kannattaa tai ei kannata käyttää puhdistukseen. Alkoholia sisältävät aineet saattavat sumentaa visiirin muovia.

Viime kädessä työnantaja antaa ohjeet visiirin käyttöön, sillä ohjeet on hyvä sopeuttaa kunkin työpaikan arkitoimintaan. Yleisohjeena voidaan sanoa, että visiiriä kannattaa aina pyyhkiä sisältä ja ulkoa, kun sen riisuu. Pyyhkiminen kannattaa tehdä myös ennen sen pukemista. Visiiriä ei kannata turhaan kosketella sen ollessa käytössä, ettei siirrä mahdollisia pisaroita itseen eikä muualle.

Miten ohjata asiakasta kasvomaskin riisumisessa, kun pitää tarkastaa ikä tai henkilöllisyys?

Varaa asiakkaan käyttöön alkoholipitoista käsihuuhdetta sekä henkilöllisyystodistukselle paikka tai alusta, josta todistuksen voi helposti tarkastaa.

Pyydä asiakasta toimimaan näin:
1.   Käytä käsihuuhdetta.
2.   Ojenna henkilöllisyystodistuksesi tarkastettavaksi.
3.   Ota maski kasvoiltasi tarttuen korvalenkkeihin molemmin puolin leveällä otteella.
4.   Pidä maskia samalla poistamisotteella käsissäsi tarkastuksen ajan.
5.   Älä laske maskia käsistäsi.
6.   Kun saat tarkastajalta luvan laittaa maskin yllesi, pue maski varoen koskettamasta kasvojasi.
7.   Paina maskin yläosasta nenäpinne paikalleen ja korjaa maskin asento kasvoilla.
8.   Käytä käsihuuhdetta.
9.   Laita henkilöllisyystodistuksesi talteen.

Lue lisää Työterveyslaitoksen sivulta: Ohjeistus palvelualoille.

Ovatko työnantajan tarjoamat kasvomaskit verotettava etu?

Verottaja on linjannut, että työnantaja voi antaa työntekijälle verovapaasti kasvomaskeja
Verovapauden kannalta ei ole väliä, käyttääkö työntekijä maskia työssä vai matkalla töihin.

Hankin itse työssäni ja työmatkoilla käyttämäni kasvomaskit. Saanko mistään korvausta niistä?

Verottajan ohjeen mukaan voit vähentää maskien kustannukset verotuksessa, jos ostat itse työssä ja joukkoliikenteessä kodin ja työpaikan välisillä matkoilla käyttämäsi maskit. Vähennysoikeus koskee Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen 13.8.2020 antaman suosituksen jälkeen ostettuja/käytettyjä maskeja.

Työmatkoilla käytetyistä maskeista kustannukset vähennetään asunnon ja työpaikan välisinä matkakuluina ja vähennyksen määrä on kaavamainen 2 euroa jokaiselta päivältä, jona teet vähennykseen oikeuttavan matkan.

Lisää tietoa työssä käytettyjen maskien verovähennyksestä tämän linkin takaa.

Lisää tietoa työmatkalla käytettyjen maskien verovähennyksestä tämän linkin takaa.

Onko työnantajalla velvollisuus ilmoittaa työyhteisössä mahdollisesta korona-altistumisesta?

Työnantajalla on velvollisuus suojata kaikkien työntekijöidensä terveysturvallisuutta ja näin ollen sen tulee ilmoittaa mahdollisesta korona-altistumisesta ja huolehtia suojaustoimenpiteistä. Suojaustoimenpiteitä suunnitellaan usein yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Työnantajan tulee suojata sairastuneen työntekijänsä yksityisyyttä ja se ei saa kertoa, kuka sairastunut työntekijä on. Pienessä työyhteisössä saattaa olla pääteltävissä kuka on kyseessä, vaikka nimeä ei ilmoitettaisikaan. Työnantaja ei kuitenkaan saa tämän takia jättää suojelematta muita työntekijöitä. Sairastunut työntekijä voi halutessaan itse kertoa sairastumisestaan työtovereilleen. Työpaikalla työntekijöiden terveystietoja saa käsitellä vain erikseen siihen nimetyt henkilöt, jotka työskentelevät yleensä yrityksen henkilöstöhallinnossa.

Korona on yleisvaarallinen tartuntatauti ja siihen liittyvistä velvollisuuksista säädetään tartuntatautilaissa. Tartuntatautilaki lähtee siitä, että kontaktit selvitetään ja mahdollisiin altistuneisiin otetaan yhteyttä, halusipa sairastunut henkilö sitä tai ei. Nämä yhteydenotot tulevat terveysviranomaisilta. Sellaisella työpaikalla, jossa jollakin työntekijällä on todettu korona ja perustellusti epäillään muiden työntekijöiden altistumista, tartuntatautilääkäri asettaa työtoverit tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Asia tulee siis työyhteisössä joka tapauksessa esille.

Miten työvuorosuunnittelussa ja muissa työn järjestelyissä voi ravintola-alalla ottaa huomioon tartunnalta suojautumisen?

Työtilat olisi järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että työpisteet ovat mahdollisimman etäällä toisistaan (fyysinen etäisyys toteutuu).

Jos fyysistä etäisyyttä ei pystytä järjestämään, pyritään ajalliseen eriyttämiseen (eli työskentelemään eri aikoina) tai annetaan henkilökunnalle ohje käyttää ravintolan liikeidean mukaan ja viranomaisten mahdolliset määräykset ja suositukset huomioon ottaen henkilösuojaimia (esimerkiksi hengityssuojain tai kasvovisiiri).

Jos työpaikalla on työtehtäviä, jotka normaalioloissa tehdään yhdessä, on hyvä miettiä, voiko työn kulkua muuttaa niin, että yksi työntekijä pystyisi tekemään työn

Henkilöstön liikkumista yrityksen eri toimipaikkojen välillä rajoitetaan. Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan työntekijöiden välisten kontaktien minimointi jo työvuorosuunnittelussa esim. niin, että samat työntekijät ovat aina samoissa vuoroissa.

Henkilöstövuokrauksessa pyritään käyttämään samoja henkilöitä työvuoroissa.

Työhön saapuminen ja työstä poistuminen sekä tauot porrastetaan, jotta useamman ihmisen oleskelu samaan aikaan pukuhuoneissa ja taukotiloissa voidaan välttää .

PAMin ja MaRan yhteiset ohjeet

Miten toimitaan ravintola-alalla sairausepäilyissä?

Työnantajan on kehotettava työntekijöitä seuraamaan omaa terveydentilaansa ja mahdollisia koronaoireita sekä olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä työterveyshuoltoon ja sairastamaan kotona.

Jos työntekijän oireet viittaavat koronatartuntaan tai työntekijä on altistunut lähikontaktissa virusta kantavaan henkilöön, työntekijä ohjataan ottamaan puhelimitse tai chatin kautta yhteyttä työterveyshuoltoon.

Jos epäily tartunnasta oireiden perusteella ilmenee kesken työpäivän, on huolehdittava, ettei muille työntekijöille aiheudu vaaraa. Työntekijä voidaan ohjata esimerkiksi erilliseen tilaan, josta hän voi pitää puhelimitse yhteyttä työnantajan edustajaan ja työterveyshuoltoon. Työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyssä on huomioitava tietosuoja (lisätietoja tietosuojavaltuutetun sivuilta tietosuoja.fi/koronavirus)

Työntekijöitä, jotka tunnistavat kuuluvansa riskiryhmään, ohjataan ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon. Tämän jälkeen arvioidaan mahdollisesti tarvittavat muutokset työjärjestelyihin.