Yt-neuvottelut

Yhteistoimintaneuvotteluiksi kutsutaan työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden välillä käytäviä neuvotteluja, joista on säädetty yhteistoimintalaissa (yt-laki). Tarkoitus on, että työnantajan on neuvoteltava sellaisista asioita, joilla on iso vaikutus henkilöstöön.

Alempana vastataan seuraaviin kysymyksiin. Pääset klikkaamalla haluamaasi kohtaan.

Milloin pitää käydä yhteistoimintaneuvottelut? 
Ketkä yt-neuvotteluihin osallistuvat? 
Miten yt-neuvottelut etenevät? 
Mitä määräaikoja yt-neuvotteluihin liittyy? 
 
Milloin pitää käydä yhteistoimintaneuvottelut? 
Jos yrityksessä on vähintään 20 työntekijää, yrityksessä pitää noudattaa yt-lakia ja käydä yt-neuvotteluja. 
Neuvottelut on käytävä esimerkiksi silloin, kun työnantaja harkitsee irtisanovansa tai lomauttavansa työntekijöitä ja perustelee sitä taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä. Esimerkiksi kysynnän väheneminen koronaepidemiasta johtuen voi olla tällainen syy. Laissa on määritelty, mistä asioista ainakin neuvoteltava.

Tätä pienemmissäkin yrityksissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin.
  
Ketkä yt-neuvotteluihin osallistuvat?
Neuvotteluihin osallistuvat työantajan edustaja ja henkilöstön edustaja siitä henkilöstöryhmästä, jota neuvottelut koskevat. Henkilöstön edustaja on tavallisesti luottamusmies.
Jos työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä itselleen, he voivat valitan itselleen edustajan yt-neuvotteluihin.  

Miten yt-neuvottelut etenevät? 
Kun kysymys on työvoiman vähentämisestä, työantajan on annettava työntekijöille nk. neuvotteluesitys. Sen antamiselle on määräaika.
Neuvotteluesityksessä pitää kertoa, milloin neuvottelut alkavat ja vähintään neuvottelujen pääkohdat.
Jos työnantaja suunnittelee yli 10 työntekijän irtisanomista, osa-aikaistamista tai lomauttamista yli 90 päiväksi, työnantajan on kerrottava esityksessä suunniteltujen toimenpiteiden perusteet, arvio vähennettävän työvoiman määrästä ja siitä, keitä neuvottelu koskee.

Itse neuvotteluissa käydään läpi työnantajan suunnitelman perusteluja, kuten taloudellista tilannetta. Henkilöstön edustaja voi tehdä esityksiä siitä, millaisia toimenpiteitä henkilöstö pitäisi hyvänä.
Henkilöstön edustajan pitää informoida neuvotteluista muuta henkilöstöä. 

Neuvotteluille on määritelty vähimmäiskesto. (kts. alempaa). Työnantajan on käytävä neuvottelut loppuun, ennen kuin se voi tehdä päätöksensä toimista.

Neuvottelujen ei tarvitse päättyä yksimielisyyteen, vaan työnantaja voi tehdä päätöksensä itsenäisesti. Pyrkimyksenä pitää kuitenkin olla yksimielisyys. 

Kun neuvottelut päättyneet, työnantaja antaa irtisanottaville, lomautettaville tai osa-aikaistettaville työntekijöille siitä kirjallisen ilmoituksen.  Lomautuksesta ja siihen liittyvistä määräajoista enemmän täällä. Eri alojen irtisanomisajat taas löydät  työehtosopimuksista. 
  
Mitä määräaikoja yt-neuvotteluihin liittyy? 
Yt-laissa on määritelty, kuinka paljon ennen neuvottelujen aloittamista on annettava neuvotteluesitys. Lisäksi on määritelty, miten pitkään on neuvoteltava.

Työnantajan neuvotteluesitys  on annettava 5 päivää ennen. 
 

Vähimmäisneuvotteluaika on

14 päivää  

  • jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle 10 työntekijään tai
  • jos enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään 10  työntekijään

6 viikkoa

  • jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, 90 päivää pidemmät lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat vähintään 10 työntekijään
  • Neuvotteluajanjakso on kuitenkin 14 päivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30.

Lisää tietoa yhteistoimintaneuvotteluista PAMin wikistä:

Yt-neuvotteluihin valmistautuminen

Yhteistoiminta