Miksi #Palkkaliitto?
Useat SAK:laiset ammattiliitot ovat päättäneet varmistaa yhdessä, että heidän jäsenilleen saadaan oikeudenmukaiset palkankorotukset tällä neuvottelukierroksella.
Tarve yhteiseen järjestölliseen tekemiseen syntyi, kun työnantajien neuvottelujärjestöt kieltäytyivät neuvottelemasta tai viivyttivät neuvotteluiden etenemistä odottaessaan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen syntymistä.
Liitot ovat yhdessä taistelemassa oikeudenmukaisen toimeentulon ja hyvinvoinnin puolesta. Olemme yhdistäneet voimamme ja pidämme huolen siitä, että palkansaajat kokevat ammattiyhdistysliikkeen tuen omassa arjessaan. Teemme yhdessä kaikkien kanssa kaikkien hyvinvointia parantavia toimenpiteitä kaikissa avoinna olevissa neuvottelupöydässä (yksityinen, valtio, kirkko).
Mikä on tavoite?
Ammattiliitot haluavat minimissään Saksassa teollisuudessa saavutettuun neuvottelutulokseen vertautuvan palkankorotuksen jäsenilleen. Kattoa ei neuvotteluissa aseteta, mutta minimitason tulee olla korkea jo inflaation takia, sillä ostovoiman heikentyminen on syönyt palkansaajien palkkapussin kokoa. Keskeiset kilpailijamaat ovat taloutensa puolesta pitkälti samassa tilanteessa kuin Suomi, mutta saman kokoluokan ostovoimapudotuksia on koettu meillä viimeksi 1970-luvulla.
Mihin palkankorotusvara perustuu?
Kyse ei ole mahdottomasta vaateesta, vaan reagoinnista taloudelliseen tilanteeseen, jossa kuluttajahinnat ja elinkustannukset ovat karanneet käsistä.
Inflaatio ja elinkustannusten voimakas nousu on kurittanut palkansaajien ostovoimaa rajulla kädellä. On koko yhteiskunnan etu, että tällä kierroksella palkansaajien korotukset voivat tukea kulutuksen kautta yrityksiä ja palveluja. Ostovoima on turvattava kaikkien sektoreiden palkansaajille palkankorotuksilla.
Energia- ja ruokavetoinen inflaatio kurittaa pieni- ja keskituloisia työntekijöitä pahemmin, koska heillä suhteellisesti suurempi osa kulutuksesta kohdistuu välttämättömyyshyödykkeisiin.
Palkankorotuksilla tuetaan myös kotimaista kysyntää. Se on tärkeää koko kansantalouden kannalta nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa. Yksityinen kulutus oli kutistunut vuodentakaisesta.
Kiky-maksujen palautus normaaliin tilanteeseen hillitsisi korotuspaineita
Palkankorotusten ohella olemme esittäneet niin sanottujen kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille. Kyse on kaikilta yrityksiltä ja palkansaajilta perittävien työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen taakanjaosta, joka on ollut voimassa Sipilän hallituksen vuonna 2015 neuvottelemasta kilpailukykysopimuksesta lähtien.
Maksujen siirto on vuodesta 2016 alkaen kasvattanut työntekijöiden maksamaa pottia noin kahdella miljardilla eurolla. Saman verran siirto on vähentänyt työnantajien kuluja.
Valtiovalta voisi helpottaa neuvottelutilannetta ja antaa tukea lisämenoista kärsiville palkansaajille palauttamalla maksusta osan takaisin työnantajien hoidettavaksi.
Miksi lakko?
Lakko on aina viimeinen keino, johon turvaudutaan, jos neuvottelut eivät etene. Lakon tarkoituksena on saada työnantajan neuvotteluhalukkuutta nostettua, sillä lakko merkitsee rahanmenetystä yritykselle ja julkiselle työnantajalle. Liiton jäsenet voivat hakea korvauksen liitolta lakon aikana menetetyistä ansioista.
Miksi tukilakko?
Ay-liikkeessä ei ole ollut tapana jättää kaveria pulaan. Yhteisellä järjestöllisellä koordinaatiolla SAK:laisten liittojen jäsenet tukevat toisiaan, jotta kaikille saadaan turvattua kunnolliset työehdot. Tukilakot ovat laillisia, jos työtaistelu, jota tuetaan, on laillinen.