Eduskuntavaalit tulossa − entä sitten?

Eduskuntavaaleihin on aikaa tasan kaksi kuukautta. Vaalipäivä koittaa 2. huhtikuuta ja jo sitä ennen on äänestetty ennakkoon.

Äänestämällä voit vaikuttaa

Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa on Suomessa kohtuullisen hyvällä tasolla. Vuoden 2019 vaaleissa 72 % suomalaisista käytti äänioikeuttaan.

Äänestysinto ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Erot ovat 2000-luvulla jopa kasvaneet, varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä. Koulutustaustan ohella äänestysintoon vaikuttaa voimakkaasti perheen perinne. Jos lapsuudenkodissa on äänestetty, äänestetään usein myös itse aikuisina.

Viime vaaleissa lähes 90 % johtajista ja erityisasiantuntijoista äänesti, mutta palvelu- ja myyntityöntekijöistä alle 70 %. Uurnilla käyvät ne, keiden asema yhteiskunnassa on jo valmiiksi vahva. Jos useampi palvelualojen työntekijä äänestäisi työelämää tuntevia ehdokkaita, jäsentemme arkea ymmärtäviä kansanedustajia olisi eduskunnassa enemmän.

Kansanedustaja-, pää­ministeri- ja hallitus­vaalit

Eduskuntavaaleissa kisataan siitä, kuinka monta edustajaa puolueet saavat kussakin vaalipiirissä ja mikä on puolueiden suuruusjärjestys koko eduskunnassa. Vaalit ovat käytännössä paitsi kansanedustajavaalit, myös pääministeri- ja hallitusvaalit.

Kansanedustajapaikkojen määrällä mitattuna suurimman puolueen puheenjohtaja saa vaalien jälkeen aloittaa hallitustunnustelut. Todennäköisesti hänestä tulee seuraavan hallituksen pääministeri. Suurin puolue voi myös pitkälti määritellä aiheet, joiden ympärille tuleva hallitusohjelma rakentuu.

Hallitusneuvotteluissa muodostetaan hallitus, joka muodostuu kahdesta tai useammasta puolueesta useimmiten siten, että hallitukseen kuuluvilla puolueilla on äänienemmistö eduskunnassa. Enemmistön turvin hallituksen esitykset tulevat yleensä hyväksytyiksi eduskunnan käsittelyssä.

Monista työelämän kysymyksistä päätetään eduskunnassa

Monet työelämää koskevat päätökset nuijitaan eduskunnassa, kuten myös sosiaaliturvaa ja verotusta koskevat päätökset. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja lakimuutokset sekä päättää valtion talousarviosta eli siitä, miten muun muassa verorahamme käytetään.

Muun muassa osa-aikaisen työn teettämisen säännöistä päätetään eduskunnassa. PAMin kanta on, että osa-aikatyön teettämiselle tulisi olla laissa määritellyt, perustellut syyt. Nykyisin määräaikaisen työsuhteen solmimiseen pitää olla lain­mukaiset perusteet. Samankaltaista sääntelyä tarvitaan, jotta osa-aikaisten työntekijöiden aseman paranisi.

Uusi eduskunta joutunee päättämään monista kiperistä kysymyksistä, jotka liittyvät muun muassa verotukseen, työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin. Tästä pitävät huolen kiihtyvä inflaatio ja ostovoiman heikkeneminen, Ukrainan sota seurannaisvaikutuksineen, ikääntyvä väestö sekä ilmastonmuutokseen ja vihreään siirtymään liittyvät kysymykset. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, jotka voi ja pitää ratkaista oikeudenmukaisesti siten, etteivät pienituloiset jää vain maksumiehiksi ja -naisiksi.