Ennätystulosta tahkovan Keskon palkitsemisperiaatteet syrjivät myyjiä
Kassatyöntekijä käyttää suojakäsineitä koronakevään aikana Citymarketissa. Kuva: Lehtikuva/Emmi Korhonen
Yhtiössä käytössä olevan tulospalkkiojärjestelmän piirissä ovat kaikki muut henkilöstöryhmät paitsi myyjät. Heille jaettiin kesäkassi, vaikka muille henkilöstöryhmille on mahdollisesti tulossa selvää rahaa.
Yle uutisoi, kuinka Citymarkettien myyjät jäävät myös koronakeväänä ilman tulospalkkiota.
Yhtiössä käytössä olevan tulospalkkiojärjestelmän piirissä ovat kaikki muut henkilöstöryhmät paitsi myyjät. PAMilaiset pääluottamusmiehet pitävät tilannetta epäreiluna – jos tulospalkkio evätään, on ilman rahallista tulospalkkiota jäämässä tälläkin kertaa lähes 4000 myyjää. Heistä valtaosa on naisia, jotka työskentelevät Citymarketeissa.
Epäkohta järjestelmässä on ollut olemassa vuosikymmeniä. Keskon pääluottamusmiehet Jaana Kokkola ja Petri Järvinen kertovat, että luottamusmiehet ovat vuodesta toiseen nostaneet työntekijöiden ja työnantajien yhteisessä neuvottelupöydässä esille vaatimuksen yrityksen myyjien pääsemisestä mukaan tulospalkkiojärjestelmän piiriin.
”Tulospalkkiojärjestelmän vakavin epäkohta on se, ettei se ulotu kaikkiin. Esimerkiksi kaikki Citymarketeissa myyjä -työnimikkeellä työskentelevät jäävät ilman tulospalkkiota”, toteaa pääluottamusmies Jaana Kokkola.
Vaatimus tulospalkkion maksamisesta koskettaa luottamusmiesten mukaan kaikkia Keskon palkkalistoilla olevia myyjiä.
Luottamusmiehet peräänkuuluttavat työntekijäryhmien tasavertaista kohtelua. Heidän mielestään tilanne, jossa tulospalkkion piirissä eivät ole kaikki, rikkoo yhdenvertaisuutta.
”Olemme esittäneet yrityksen pääjohtajalle useasti, että tulospalkkio tulisi ulottaa koskettamaan kaikkia. Vaatimuksemme ei ole edennyt päätöksenteossa, saati muuttunut konkretiaksi”, kertoo Järvinen.
Tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluu koko henkilöstö lukuun ottamatta myyjätehtäviä.
”Neuvotteluteitse emme ole yrityksessä saaneet tilannetta korjattua. Päätöksen tulospalkkion laajentamisesta tekee yhtiön hallitus”, Järvinen jatkaa.
Myyjille ei tulospalkkio kuulu
Keskon tulospalkkiojärjestelmä kattaa noin 8 000 työntekijää, mukaan lukien pääjohtajan ja konsernijohtoryhmän. Sen piirissä ovat muut kaikki henkilöstöryhmät paitsi myyjät. Vuonna 2019 Keskossa maksettiin tulospalkkiojärjestelmiin perustuvia tulospalkkioita Suomessa 18,9 miljoonaa euroa.
Jaana Kokkolan edustamat Citymarket-myyjät työskentelevät PAMin kaupan alan työehtosopimuksen alaisissa töissä. Samaa kaupan alan työehtosopimusta noudatetaan myös Keskon varastolla. Siellä Petri Järvisen edustamat varastotyöntekijät puolestaan saavat tulospalkkiota.
”Esimerkiksi meillä logistiikassa tulospalkkion määrä voi olla 0-10 prosenttia vuositulosta. Määrä vaihtelee vuosittain. Työnantajalla on myös mahdollisuus olla sitä maksamatta. Omalla 34 vuotta kestäneellä keskolaisurallani tulospalkkio jäänyt minulla kaksi kertaa saamatta”, Järvinen kertoo.
Aurinkorasvaa leivän päälle
Koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta Keskon tulosennusteet kuluvan vuoden ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen osalta ovat olleet ennätyshyviä. Positiivisen tulosvaroituksen antaneen kauppajätin tilanteen taustalta löytyy hyvin menestynyt päivittäis- ja ruokakauppa. Yritys kertoi pelkästään ruuan vähittäismyynnin kasvaneen huhti-kesäkuussa 12,3 prosenttia.
Pääluottamusmiesten mielestä jokainen Keskon työntekijä on ollut omalla panoksellaan mukana mahdollistamassa yrityksen onnistuneen tuloksen syntymistä. He ovat käyneet töissä, pyörittäneet varastoja, myyneet ja opastaneet. Erityisesti asiakasrajapinnassa työskentelevien tiedossa on ollut, että virus voi tarttua, mutta siitäkin huolimatta työt on hoidettu tekemättä asiasta suurempaa numeroa.
”Koronan aikana on julkisesti kiitelty myyjiä ja asiakaspalvelijoita, ja jopa presidentti on kertonut arvostuksestaan. Täällä teemme töitä niska limassa yrityksen tuloksen eteen, mutta kiitos ei silti näy kuin juhlapuheissa. Ei hymyilytä.”, Kokkola puuskahtaa.
Keskon henkilöstöstä tulospalkkiota kaupan alalta saavat muun muassa myymälöissä työskentelevät osastopäälliköt, tavaratalojohtajat ja toimihenkilöt, mutta myyjät eivät. Tulospalkkion sijaan Kesko muisti myyjiä kesäkassilla, joka sisälsi keksipaketin, aurinkorasvaa ja juomapullon.
”Tilanne on täysin kohtuuton. Ne, jotka raatavat lattiapinnassa, eivät saa osaansa tuloksesta”, Kokkola sanoo.
Jaana Kokkolalla on itsellään reilun 20 vuoden työura ketjussa. Hän on ollut Citymarkettien pääluottamusmies kahdeksan vuotta. Markettien myyjistä valtaosa on naisia, näin ollen tulospalkkiokysymys on myös tasa-arvokysymys.
”Se, että kiitoksena tehdystä työstä on keksipaketti ja aurinkorasvaa, on saanut porukan vihaiseksi. Henkilökunta on venynyt kuin kuminauha, tämäkö on myyjien arvostuksen taso hyvin menestyvässä yrityksessä?”, Kokkola ihmettelee.
Keskon menettelytavoista puuttuu logiikka
PAMin kaupan alan sopimusasiantuntija Jyrki Sinkkonen pitää kohtuuttomana tilannetta, jossa yksi yrityksen työntekijäryhmä jätetään tuloskohtaisen palkkiojärjestelmän ulkopuolelle.
”Vaikuttaa siltä, ettei Keskon toiminnassa ole asian suhteen mitään logiikkaa. Onko kyse siitä, ettei Kesko pidä myyjän työtä yhtä arvokkaana kuin muiden yhteisen tuloksen eteen tekemää työtä?” hän kysyy.
Tilanteessa, jossa kaikki yrityksen työntekijät ovat kollektiivisesti olleet osana yrityksen hyvään tulokseen, tulisi siihen perustuvan tulospalkkion PAMin mukaan kohdentua kaikkiin.
”Jos hyvästä tuloksesta on tapana palkita, palkitsemisen on kosketettava kaikkia”, Sinkkonen toteaa.
Pelisääntöjen on oltava kaikille osapuolille läpinäkyvät ja tasavertaiset.
Yrityskohtaiset tulospalkkiojärjestelmät ovat yrityksen sisäisiä sopimuksia. Niistä ei sovita ammattiliiton ja työnantajaliiton välisissä työehtosopimuksissa eikä niistä neuvotella työehtosopimusneuvotteluissa. Tulospalkkiojärjestelmä on peruspalkkaa täydentävä, joustava henkilöstön palkitsemiskeino.
PAMin mukaan lähtökohdan näissä yrityksissä käytössä olevissa sopimuksissa on oltava, että järjestelmän pelisäännöt ovat kaikille osapuolille läpinäkyvät ja tasavertaiset.
”Näissä järjestelmissä on aina otettava huomioon palkitsemisen oikeudenmukaisuus sen kohdistumisessa työntekijöihin. Kollektiivisessa palkitsemisessa peruslähtökohdan on oltava yhdenvertaisuus”, Sinkkonen kiteyttää ja tähdentää, että tulospalkitsemiseen liittyvien perusteiden on oltava läpinäkyvät.
Tulospalkkioista yrityksissä sovittaessa henkilöstö on otettava aidosti mukaan neuvottelemaan ja sopimaan tulospalkkioista ja niiden maksuperusteista. Sinkkonen toteaa, että tulokseen perustuvat palkanosat voivat olla hyväkin lisäelementti palkitsemisen keinovalikoimaan työpaikoilla. Niiden on kuitenkin toteuduttava niin, että ne tavoittavat kaikki henkilöstöryhmät.
”Jos näitä sopimuksia yrityksissä tehdään, on luottamusmiesten vähintään pystyttävä arvioimaan ja varmistamaan järjestelmien oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus”, hän toteaa.
”Oikein toteutuessaan tulospalkkiojärjestelmä toimii joustavana elementtinä. Jos yrityksellä menee huonosti, palkkioita ei tule. Kun menisi hyvin, työntekijätkin saisivat osansa. Oikein käytettynä järjestelmä voi kannustaa ja sitouttaa henkilöstöä sekä parantaa ihmisten toimeentuloa”, Sinkkonen päättää.
