Palkka - 28.11.2022 klo 15.54

Kaupan alalla on varaa korottaa työntekijöiden palkkoja

Pääekonomisti Olli Toivanen. Kuva: Eeva Anundi

Neuvottelut kaupan alan palkankorotuksista törmäsivät työnantajien haluttomuuteen tehdä ratkaisuja ennen teollisuuden neuvottelujen päätöstä. Kymmenien tuhansien vähittäiskaupan myyjien, varastotyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten palkoilla ei kuitenkaan ole mitään tosiasiallista vaikutusta viennin kilpailukykyyn. PAMin pääekonomisti Olli Toivanen analysoi tilannetta.

Puheissa toistuvat jälleen vientivetoisuus ja kilpailukyky, joiden varjolla palvelualojen palkkaratkaisuja halutaan painaa alle teollisuuden tason. Kotimaiset palvelualat esitetään osana viennin välituoteketjua, jolloin niiden kustannustaso määrittäisi osaltaan vientituotteiden kilpailukyvyn. 

Kaupan alan yritysten liikevoitot hipovat ennätyksiä 

Viime vuosien niukat palkankorotukset kaupan alalla eivät tilastojen valossa ole kuitenkaan tukeneet viennin kilpailukykyä matalampien hintojen muodossa. Sen sijaan alan yritysten voitot rikkovat ennätyksiä kerta toisensa jälkeen.

Tukku- ja vähittäiskaupan alan yritysten liikevoitto on vuodesta 2012 vuoteen 2021 kasvanut peräti 64,1 prosenttia.  

Jos kaupan alan yritysten omistajat olisivat vuonna 2021 tyytyneet samaan liikevoittoprosenttiin kuin vuonna 2012, olisi palkkoja ja muita henkilöstökuluja voitu - hintoja korottamatta - maksaa 16,4 prosenttia enemmän kuin todellisuudessa maksettiin.

Näin siis viime vuoteen mennessä – kuluvana vuonnahan muun muassa kaupan jättiläinen Kesko on takonut jälleen ennätystuloksia. 

”Työntekijöiden ostovoima on ennätyksellisen heikko”  

Samaan aikaan työntekijöiden ostovoima on heikentynyt valtavasti kuluttajahintojen nousun seurauksena. Tukku- ja vähittäiskaupan työntekijöiden keskimääräinen ostovoima on viimeksi ollut näin heikko syksyllä 2014.

Kaupan alan palkoilla ei ole todellista vaikutusta viennin kilpailukykyyn 

Kymmenien tuhansien vähittäiskaupan myyjien, varastotyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten palkoilla, joista piti jouluun mennessä sopia, ei ole mitään tosiasiallista vaikutusta viennin kilpailukykyyn.

Todellisuudessa kaupan palveluiden osuus teollisuuden kotimaisesta välituotekäytöstä on muutama prosentti. Vähittäiskaupan osuus tästä pienehköstä kuluerästä on häviävän pieni.

Siltä pieneltä osin kuin kaupan palkat viennin kilpailukykyyn vaikuttavat, rahoittaa työn tuottavuuden kasvu tämän kustannuksen moninkertaisesti.

Vuodesta 2012 vuoteen 2021 työn tuottavuuden kasvu tukkukaupassa on ylittänyt teollisuustyön tuottavuuden kasvun 10,9 prosenttiyksiköllä. Vähittäiskaupassa tämä luku on 26,5 prosenttiyksikköä.  

Entistä kummallisempia kilpailukykypuheista tekee se tosiasia, että kilpailukyky on kaikesta päätellen hyvällä mallilla ja teollisuuden uudet tilaukset jatkavat kasvuaan.

Kilpailijamaiden palkkaratkaisujen perusteella korotusvaraa vaikuttaisi olevan vientisektorillakin runsaasti.  

Kaupan alan osalta piilottelu teollisuuden palkkaratkaisujen takana on vastuun pakoilua ja osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää työntekijöiden heikentyvää tilannetta. 

Kaupan alan hyvän tuloksen täytyy näkyä työntekijöiden tilipusseissa, ei pelkästään omistajien taskuissa.