Lomapalkkojen laskentavirheistä satojen eurojen menetyksiä

Korona-aika on aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia monille palvelualojen työntekijöille. PAMin vuoden 2021 lopulla tehdystä jäsenkyselystä selviää, että 78 % ravintola-alalla työskentelevistä henkilöistä oli ollut työttömänä tai lomautettuna kuluneiden kahden vuoden aikana. Toimeentulo-ongelmista oli kärsinyt 66 %.

Vaikeuksille ei näy vieläkään loppua. Korona-ajan lomautusjaksot aiheuttavat huolta puutteellisesti laskettujen lomapalkkojen muodossa. Laskentavirheet koskevat erityisesti osa-aikaisissa työsuhteissa olleita henkilöitä.

Työntekijät ovat huomanneet virheet

Palvelualoilla lomautukset ovat suhteellisen uusi asia. Ennen korona-aikaa niitä ei ole juuri käytetty. Ehkä tästä johtuen tilanne on uusi sekä työnantajille että palkanlaskennalle.

PAMin verkkosivuille on kerätty tietoa lomautusten vaikutuksesta lomapäiviin ja lomapalkkoihin. Ohjeet on löydetty, sillä palvelualojen työntekijät ovat itse havahtuneet ongelmiin. Yhteydenottoja PAMin työsuhdeneuvontaan on tullut runsaasti. (Linkit ohjeisiin ja laskentamalleihin löytyvät jutun lopusta Lue lisää -osiosta.)

”Kevään 2020 lomautukset voivat vaikuttaa ennen huhtikuun 2022 loppua annettaviin talvilomiin. Useimmiten talvilomapäivien määrä on osattu laskea oikein, mutta sen sijaan lomapalkkaa ei”, kertoo PAMin neuvontapäällikkö Juha Ojala.

Väärin lasketusta lomapalkasta jopa satojen eurojen menetykset

Virheellisten laskelmien taustalta löytyvät laskentamallit, jotka määräytyvät vuosilomalaista.

Lomautusjaksoilta ei makseta palkkaa, mutta sen sijaan niiltä kertyy vuosilomaa, jos yhtäjaksoisen lomautusjakson pituus on enintään 30 päivää. Ja jos lomautusjaksolta kertyy vuosilomaa, kertyy siltä myös laskennallista palkkaa.

”Osa-aikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän lomapalkka lasketaan prosentuaalisena osuutena lomanmääräytymisvuoden ansioista. Ansioihin taas lasketaan normaalista työajasta maksettu palkka sekä laskennallinen palkka. Laskennallisella palkalla tarkoitetaan lomautusjaksolta saamatta jäänyttä palkkaa. Sen suuruus lasketaan tyypillisesti työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan palkan mukaan”, valottaa Ojala taustalla olevaa problematiikkaa.

Esimerkiksi kaupan alalla osa-aikaisten työntekijöiden vuosilomapalkan suuruus on 12,5 % tai 10 % lomanmääräytymisvuoden ansioista. Jos vuosilomapalkkaan ei lisätä laskennallista palkkaa lomautusjaksolta, voi menetys olla euroissa merkittävä.

Jos lomautusajalta ansaittu loma ja laskennallinen palkka jäävät huomioimatta, voi vaikutus olla suuri loma-ajan palkkaan. Menetys korostuu entisestään, kun huomioidaan lomaraha, jonka suuruus on 50 % lomapalkasta. Käytännössä virheellinen lomapalkan laskenta voi tarkoittaa satojen eurojen menetyksiä työntekijälle.

”Osa-aikaiset ja epätyypilliset työsuhteet ovat jo itsessään palvelualojen kasvava vitsaus. Lisäksi koronasta johtuvia huolia toimeentulosta on ollut suurella osalla työntekijäistä. Siksi tällainen havainto palkanlaskennan puutteissa on ollut erityisen ikävä ilmiö”, korostaa Ojala.

Työnantajien ja palkanlaskennan hyvä tiedostaa ongelma

Pitäisikö yksittäisen työntekijän hallita palkkalaskennan kiemurat, jotta tällaisilta ongelmilta vältyttäisiin? Ei tietenkään.

Työnantajan toimittamasta palkkalaskelmasta on käytävä ilmi palkan määrä ja määräytymisen perusteet. Työntekijän on oikeusturvansa vuoksi hyvä tietää perusasiat palkkansa määräytymisestä. Vastuu palkan maksamisesta sopimusten ja lainsäädännön mukaan on kuitenkin työnantajan. Näin myös siinä tapauksessa, että palkanlaskenta on ulkoistettu.

”Työnantajavastuuta ei voi ulkoistaa palveluntarjoajalle, joten työsopimuksen noudattaminen ja tulkinta jää aina työnantajan vastuulle”, vahvistaa johtava asiantuntija Eija Männistö Taloushallintoliitosta.

Suuri osa yritysten taloushallinnosta ja palkanlaskennasta on ulkoistettu tilitoimistoille. Alan edunvalvoja ja suurin kouluttaja on Taloushallintoliitto, johon kuuluu 600 yritystä yhteensä noin 4 000:sta tilitoimistosta. Taloushallintoliiton arvion mukaan palkanlaskennasta on ulkoistettu tilitoimistoille yli 50 %.

Taloushallintoliittoon ei ole kantautunut viestiä liittyen lomautusajan laskennallisiin palkkoihin, jotka on huomioitava lomapalkanlaskennassa. 

”Tämä on normaalia vuosilomalain mukaista palkanlaskentaa, joka huomioidaan liiton ja varmasti muidenkin alan kouluttajien järjestämissä koulutuksissa”, Männistö kertoo.

PAMiin tulleiden yhteydenottojen perusteella laskennallisen palkan puuttumista jopa tilitoimistojen laskemista vuosilomapalkoista on kuitenkin ilmennyt turhan paljon. Juha Ojala pitää asiaa huolestuttavana, koska samaista laskennallista palkkaa käytetään myös vanhempainvapaan ajalta. Virheet kertautuvat naisvaltaisilla palvelualoilla.

”Varmimmin neuvot ja ohjeet palkanlaskentaan saa työntekijä- ja työnantajaliitoista, jotka ovat alan työehtosopimuksen solmineet. Asiat voivat joskus olla kimurantteja, mutta on kaikkien osapuolten etu, että ne menevät kerralla oikein”, päättää Ojala.