PAM auttoi rikostutkinnassa

Tapahtumat lähtivät liikkeelle huhtikuussa 2022, kun Tampereen aluepäällikkö Elisa Pendersin puhelin soi. Soittaja oli keskusrikospoliisin tutkija, joka pyysi virka-apua laajassa kiskonta- ja ihmiskauppaepäilyssä.

Käynnistyi tiivis yhteistyö rikostutkinnan ja Tampereen aluetoimiston välillä. ”Päällikkö ilmoitti, että nyt on tulossa isompi juttu, tyhjennä kalenteri muista töistä”, muistelee PAMin ratkaisutoimitsija Tom Blomqvist kevään tapahtumia.

”Siitä lähti useamman viikon laskeminen ja Excelin naputtelu, joka johti sitten syyteiden nostamiseen.”

Syyttäjän mukaan syytetyt ravintoloitsijat alistivat pakkotyöhön kuusi nepalilaista, jotka joutuivat tekemään noin 9–13 tunnin työpäiviä kuutena päivänä viikossa. Palkat olivat huomattavasti alle sen, mitä työstä olisi kuulunut maksaa.

”Kun sain laskettua joitain palkkoja, rikostutkija kävi niitä läpi ja laittoi minulle tarkentavia kysymyksiä. Matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksesta osoitin tutkijalle perustelut laskelmilleni. Tutkittavia tapauksia tipahteli lisää. Poliisi halusi tapauksen nopeasti eteenpäin. Lopulta laskin seitsemän rikoksen uhriksi joutuneen ravintolatyöntekijän palkat eli sen, mitä heille olisi pitänyt työstä maksaa”, Blomqvist kertaa tapahtumia.

Tom Blomqvistin laskelmien mukaan työntekijöille olisi pitänyt maksaa palkkoja kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta työntekijät saivat palkkoina kuitenkin vain murto-osan.

Pirkanmaan käräjäoikeuden päätöksellä aviopari tuomittiin ehdottomiin vankeus­rangaistuksiin ihmiskaupasta ravintola-alalla. Oikeus määräsi heidät yhtiöineen maksamaan uhreille yhteensä satojentuhansien eurojen palkkasaatavat sekä kärsimys- ja muita korvauksia. 

Lisäksi pariskunnan yhtiöt M & N Ravintolat ja Reshunga tuomittiin kumpikin 15 000 euron yhteisösakkoon. Tuomio ei ole  lainvoimainen.

Tärkeä osa toimintaa

PAMin sopimuspäällikkö Juha Ojala pitää tapausta hyvänä esimerkkinä liiton ratkaisuorganisaation toiminnasta.

”Rikoksen uhrit eivät tässä tapauksessa ole meidän jäseniämme, mutta haluamme auttaa vaikeassa tilanteessa olevia työntekijöitä ja tietysti myös viranomaisia rikoksen selvittämisessä.”

Viranomaisyhteistyö rikosten selvittelyssä on melko harvinaista, sen sijaan tyypillistä on työpaikkojen erimielisyyksien sovittelu ja neuvontatyö. Tämä muodostaa ison osan PAMin toiminnasta.

PAMin ratkaisuorganisaatio ottaa vuosittain vastaan noin 40000 yhteydenottoa. Soittajien kysymykset liittyvät työsuhdeasioihin, kuten palkkoihin, työaikaan ja vuosilomaan. Yhteydenotoista ratkaistavaksi jää vajaat tuhat erimielisyyttä, joista noin 80 tapausta päätyy oikeuteen tuomioistuinten käsittelyyn.

Suurin osa riitatapauksista selvitetään työpaikoilla tai PAMin aluetoimistoissa.

”Työpaikoilla käydään ensin työntekijän ja esimiehen väliset neuvottelut. Jos asia ei selviä, luottamusmies neuvottelee esimiehen kanssa ja jos asia ei vieläkään ratkea, niin sitten asia siirtyy PAMin ratkaisuporukan hoidettavaksi”, Ojala kuvaa prosessia.

Riitatapaukset, jotka eivät ratkea tämän prosessin kautta, menevät oikeuteen ja ylittävät joskus median uutiskynnyksen.

”Tämä ratkaisutoiminta on yhteiskunnan kannalta merkittävää, kun tiedämme miten ruuhkautuneita tuomioistuimet ovat ja kuitenkin suuri osa riidoista saadaan selvitettyä työpaikoilla. Ei olla rasittamassa oikeuslaitosta.”

Juha Ojala pitää myös puhelimitse ja sähköpostin välityksellä annettavaa neuvontaa tärkeänä.

”Uskon, että pelkän neuvonnan ansiosta moni riita jää työpaikalla syntymättä.”

Edunvalvontaa ja yhteiskuntavastuuta

Ratkaisutoiminta on tuonut euroja liiton jäsenille. Vuosittain saadaan neuvoteltua ja sovittua aluetoimistossa ilman oikeudenkäyntiä yli miljoona euroa palkkasaatavia ja vahingonkorvauksia.

Juha Ojala arvioi, että ratkaisutoiminta on vahvasti jäsenten edunvalvontaa, mutta myös merkittävää työelämän valvontaa.

"Tampereen kiskonta- ja ihmiskauppatapauksen kaltaiset vakavat työelämän rikkomukset aiheuttaisivat yleistyessään suurta epävakautta yhteiskunnassa."

”Jos tällainen toiminta jää selvittämättä, yhtenä vaarana on, että syntyy kahden kerroksen työmarkkinat, joka ei tietenkään ole kenenkään etu. On selvää, että Suomessa tehtyyn työhön noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.”

”Nokian tapauksessa tilanne oli jatkunut vuosia. Näin voi käydä, jos esimerkiksi Suomeen maahan muuttaneet eivät tunne työmarkkinoiden pelisääntöjä ja joutuvat sen vuoksi huonompaan asemaan. Vaarana on, että ilman tehokasta valvontaa Nokian kaltaisia tapauksia ujuttautuu salakavalasti työelämäämme”, Ojala sanoo.

Ratkaisutoiminta ehkäisee myös harmaata taloutta. Ilman palkkasaatavien valvontaa ja perimistä valtiolta jäisi paljon verovaroja saamatta.

”Tähän voisi vielä lisätä, että esimerkiksi työnantajan perusteettomista työsuhteen päättämisistä maksettavat korvaussummat ovat veronalaista tuloa, jolloin ratkaisutoiminnan ansiosta niistäkin valtio saa osansa.

Ratkaisutoiminta on myös yrittäjien etu

Työpaikkojen valvonta liiton toimesta palvelee työntekijää, yhteiskuntaa, mutta myös työnantajaa. Yritysten näkökulmasta yhteiset pelinsäännöt edistävät tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja reilua kilpailuasetelmaa koko yrityssektorille.

Juha Ojala sanoo, että ay-liikkeen merkitys jää monesti tässä kokonaisuudessa huomaamatta.

”Ulospäin meidän toiminta näkyy vain silloin, kun valmistaudumme neuvottelupöytään tai lakkoon, mutta meillä tehdään paljon työtä paremman työelämän puolesta julkisuudelta piilossa."

Hän korostaa, että riidanratkaisijoiden ohella PAMissa on laaja asiantuntijoiden joukko, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipolitiikan osaajia, jotka seuraavat yhteiskunnan kehitystä ja pyrkivät työllään edistämään vakautta ja yhteistä hyvää.

”Nyt Pirkanmaan käräjäoikeudessa oleva tapaus on hyvä esimerkki ammattiliittojen roolista yhteiskunnassa. Olemme osaltamme varmistamassa kaikille työntekijöille oikeudenmukaista ja turvallista elämää.”