Työelämä - 21.06.2021 klo 09.09

Tuhansia euroja liian vähän palkkaa–työntekijä ei tyytynyt alipalkkaukseen

Alipalkkaukselle työnantaja pitää itsellään rahaa, joka kuuluisi työntekijälle. Piirros: Anja Reponen

Ulkomailta Suomeen muuttanut kahvilatyöntekijä sai liian vähän palkkaa. Rohkea työntekijä ei tyytynyt siihen, vaan haki saataviaan liiton ja lopulta oikeuden kautta.

Hän on nuori. Hän on muuttanut Suomeen ulkomailta. Hän ei tunne maan tapoja, mutta tarvitsee työpaikan.

Nämä tekijät liitetään usein tilanteisiin, joissa henkilöä hyväksikäytetään työelämässä siten, että hänelle maksetaan liian pientä palkkaa.  

Poikkeuksellinen tämä nimimerkki Alinan tapaus on siksi, että hän vei alipalkkauksensa liiton kautta oikeuteen asti.

Alina puhuu melko hyvin suomea. Hän hoitaa pientä lastaan äitiyslomalla kotonaan ja kertoo kahvikupin äärellä uudesta ”ihanasta työpaikastaan”.  Hän naurahtaa, että nykyään hän tietää hyvin, mikä on työehtosopimus. Näin ei ollut aluksi hänen muutettuaan Venäjältä Suomeen.

Hän irtisanoutui kahvilastatyöstä hiukan yli vuoden työskentelyn jälkeen, koska halusi vaihtaa vilkkaampaan työpaikkaan. Työnantaja ilmoitti, että lopputiliä hänen ei tarvitse maksaa ja että työtä ei tarvitse enää tehdä. PAMin jäsenenä Alina otti liittoon yhteyttä. Hän arveli, että viimeinen palkka lomakorvauksineen voisi hyvinkin tuoda alle 2000 euroa.

 

Vahvat ja selkeät perusteet

Tapaus päätyi Helsinki-Uusimaan alutoimiston toimitsijan Toni Åmanin työpöydälle erimielisyysasiana. Åman yritti saada aikaan sopua, mutta työnantaja ei vastannut yhteydenottoihin.

Alina yllättyi Åmanin laskemien palkkasaatavien määrästä:

"Siitähän tulikin paljon isompi summa! Hänen laskujensa mukaan melkein 7000 euroa. Se oli yllätys", Alina kertoo.

Eniten eli noin 35 prosenttia liitossa hoidetuista erimielisyystapauksista on juuri matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alalta. Alalla on paljon työnantajaliittoihin kuulumattomia pieniä työnantajia.

Esimerkiksi viime vuonna liitossa hoidettiin kaikkiaan yli 800 erimielisyystapausta. Lisäksi tuomioistuinprosessiin tai jatkosovintoneuvotteluille eteni liiton oikeusavulla 79 tapausta.

Tapaus meni lopulta oikeuteen, mutta Alinaa se ei stressannut. Oikeusapuhakemukseen toimitsija Åman kirjoittaa, että työnantaja on selkeästi maksanut työehtosopimuksen alittavaa palkkaa ja jättänyt lopputilin sekä siihen liittyvät työehtosopimuksen mukaiset saatavat maksamatta.

”Työntekijän saataville on vahvat ja selkeät perusteet”, hakemuksessa lukee.

Piirros: Anja Reponen

Palkanosat tulee yksilöidä

Alinan tuntipalkka oli koko ajan 8 euroa, kun oikea tuntipalkka olisi  työehtosopimuksen mukaan ollut tuolloin pari vuotta sitten 8,03 euron ja 10,14 euron välillä. Hänelle oli ikään kuin maksettu koko ajan harjoittelijapalkkaa.

Työnantaja ilmoitti vastineessaan oikeudelle, että 8 euron tuntipalkka ei ollut harjoittelupalkkaa, vaan työnantaja oli ehdottanut tätä palkkaa työntekijälle.

”Työntekijä on suostunut työnantajan ehdotukseen”, vastineessa lukee.

Palkan sopiminen ei ole Suomessa kahden osapuolen kauppa. Työnantaja ei voi maksaa työntekijälle vähemmän kuin mitä työehtosopimus sanoo.

”Noudatettava työehtosopimus on osa pakottavaa lainsäädäntöä sekä työntekijälle että työnantajalle. Alle sen ei voi maksaa, vaikka osapuolet olisivat sopineet niin työsopimuksessa”, Åman sanoo.

Työehtosopimus onkin iso suoja työntekijälle, joka on heikompi osapuoli työsopimusta tehdessä.  

”Noudatettava työehtosopimus on osa pakottavaa lainsäädäntöä sekä työntekijälle että työnantajalle. Alle sen ei voi maksaa, vaikka osapuolet olisivat sopineet niin työsopimuksessa”

 

Alina, miksi suostuit pieneen palkkaan?

"Tämä oli toinen työpaikkani Suomessa sen jälkeen, kun olin muuttanut Venäjältä tänne. Tässä maksettiin sentään enemmän kuin ensimmäisessä työpaikassani, joka oli tarjoilutyötä. Minun piti säilyttää lupani olla täällä, niin töitä piti olla eikä palkka ollut silloin se tärkein asia. Olin nuori enkä tuntenut Suomen järjestelmiä."

"Venäjällä pomolla on iso valta, eikä työntekijä voi sanoa vastaan. Suomessa pomo ja työntekijä eivät näköjään olekaan niin kaukana toisiaan. Täällä on valtiolla ja lainsäädännöllä sanomista. Suomen järjestelmä on kyllä paljon parempi.”

Alinan palkkasaatavat:
Korvaus alipalkasta eli tuntipalkan korjaus    3071 e
Lomakorvaus   1999 e
Irtisanomisajan palkka  787 e
JP-vuosivapaapäivät  613 e
Odotusajan palkka lopputilin viivästymisestä   450 e
Kaikki saatavat  6921 e

 

Palkka puheeksi


Toimitsija Toni Åman pohtii, että joskus työntekijät joutuvat roikkumaan alipalkkaisessa työsuhteessa vasten tahtoaan.

”Voi kuvitella, että työntekijä tietää saavansa alipalkkaa, mutta puree hammasta ajatellen, että hän tarvitsee työpaikan", Åman pohtii.

Hän kannustaa kuitenkin palvelualojen työntekijöitä ottamaan palkat puheeksi jo työsopimusta tehdessä tai työsuhteen aikana:
 "Asiat voisi koettaa tarkastaa hyvän sään aikana eikä vasta työsuhteen päätyttyä, jolloin niiden selvittäminen on vaikeampaa”, Åman toteaa.

”Työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia puuttuvia eriä työsuhteen päätyttyäkin, ja työnantajan on ne maksettava.”

Kahvilatyöntekijän tapaus päätyi toimitsija Toni Åmanin pöydälle yhtenä monista tapauksista. Kuva: Emilia Anundi

Oikea palkka on työnantajan vastuulla


PAMin juristi Julia Rintamo vei Alinan tapauksen käräjäoikeuteen vuonna 2019. Lopputulos on, että oikeus määräsi  työnantajan maksamaan jäsenelle kaikki puuttuvat saatavat ja liitolle oikeudenkäyntikulut.

”Onneksi työntekijällä oli rohkeutta tuoda asiansa liiton selvitettäväksi. Hän sai kaikki puuttuvat palkat viivästyskorkoineen, vaikkakin jälkikäteen työsuhteen jälkeen”, Rintamo sanoo.

Myös Rintamo pohtii, että työntekijät ovat usein heikommassa neuvotteluasemassa erityisesti työnhaussa ja edelleen koeaikana. Tarjottu työ on otettava vastaan taloudellisten realiteettien takia ja karenssin välttämiseksi.

”Vaikka työntekijällä on intressi saada oikeaa palkkaa, kyse on loppujen lopuksi työnantajan vastuusta.”
 

Tätä on alipalkkaus

• Alipalkkauksessa työnantaja maksaa työntekijälle alan työehtosopimuksen tason alittavaa palkkaa. Työnantajaliittoon järjestäytymättömien yritystenkin on kuitenkin noudatettava useimmilla aloilla työehtosopimuksia ns. yleissitovuuden perusteella. Näin myös palvelualoilla.

 • Alipalkkaus ei ole työnantajalle rangaistava teko. Tämä houkuttaa joitakin työnantajia pienentämään työvoimakustannuksiaan tarjoamalla työehtosopimuksen alittavia palkkoja.
   • Työnantajan on maksettava työntekijälle puuttuvat palkkasaatavat viitekorkoineen, mikäli työntekijä vaatii saada itselleen kuuluvat palkat.

• Alipalkkaus koskee sekä suomalaisia että ulkomaisia työntekijöitä. Alipalkkaus on ongelma erityisesti majoitus- ja ravintola-alalla ja pitkissä alihankintaketjuissa.

• Suomen hallitus on hallitusohjelmansa mukaisesti sitoutunut estämään alipalkkausta.  

• SAK:n ja PAMin kannan mukaan alipalkkauksen estäminen vaatii lakimuutoksia. Hallituksen on niiden mukaan syytä selvittää alipalkkauksen kriminalisointi eli säätäminen rikokseksi sekä erilaiset muut tehokkaat keinot.

• Työsuojeluviranomaisille tulisi järjestöjen mukaan taata keinoja puuttua työntekijöiden hyväksikäyttöön. Lisäksi on mietittävä hyväksikäytön uhreille lisättäviä mahdollisuuksia saada asiassa oikeutta.

 

Suvi Vilches
Juristi
PAM

Teksti: Marja Ikkala

Uusinta uutta