Työlainsäädäntö - 08.10.2021 klo 09.15

Työn mokat – milloin työntekijän pitää korvata vahinko ja milloin ei?

Sillä on väliä, johtuuko työssä tapahtunut vahinko lievästä huolimattomuudesta vai täydellisestä piittaamattomuudesta.

Tekevälle sattuu. Ja sattuu sitä enemmän, jos on kiire ja vasta opettelee työtään koeajalla.

Saattaa käydä niin, että pakasteen ovi jää auki. Ei ammolleen, mutta raolleen niin, että pakasteita sulaa.

Saattaa käydä niin, ettei kassa täsmää kahtena päivänä.

Automaattinen vartijakutsukin voi laueta, jos ei ole muistanut poistaa hälyjä.

Tämä kaikki sattui viime kesänä nuorelle kioskimyyjälle, jota kutsutaan jutussa nimellä Aino.

Työnantaja vaati häntä korvaaman aiheuttamansa vahingot näin: alkuun 373 euroa, sitten 150 euroa pakasteista. 30 euroa kassavajeista. Ja 38 euroa hälytyksistä.

”Olisin varmaan kiltisti maksanut ne, ellen olisi saanut vinkkiä ottaa liittoon yhteyttä”, Aino kertoo.

Hänen mielessään olivat hälytyskellot  jo aiemmin soineet  työpaikan sellaisen käytännön vuoksi, mikä tuntui väärältä.  

Työntekijöiden oletettiin omasta pussistaan maksavan osan niistä toimipaikassa avatuista Veikkauksen porukkapelien osuuksista, jotka olivat jääneet myymättä.  Myymättömille osuuksille käy kuin maidolle jääkaapissa. Ne happanevat käsiin kioskin tappioiksi, ellei kukaan osta niitä ajoissa pois.

”Olin äimistynyt”, Aino ihmetteli käytäntöä. Hän ei suostunut maksamaan kontolleen tullutta 3 euron summaa.

PAMin toimistossa oltiin samaa mieltä: peliosuuksien maksu ei todellakaan kuulu työntekijälle. Piste. Työpaikka kuuluu ketjuyritykseen franschising-sopimuksen kautta. Ketjusta kommentoidaan, että porukkapelien käsittelyyn on ohjeet, ja että on itsestään selvää, ettei työntekijöitä saa laittaa maksamaan myymättömiä peliosuuksia.

 

Onko tahallisuutta?

Entäpä ne 218 euroa kassavajeista, pakasteista ja hälytyksistä?

Liiton toimitsija Isto Yrjönen perehtyi Ainon tapaukseen. Hän kirjoitti perusteluja, miksi vahinkoja ei voi veloittaa työntekijältä.

Ytimenä perusteluissa oli, että tekoihin ei ole osoitettu tahallisuutta tai ”lievää törkeämpää tuottamusta”.

Olosuhteet on huomioitava. Parhaat päivänsä nähneen kylmälaitteen ripa oli rikkinäinen eikä laitteen ominaisuuksiin kuulunut vaikkapa äänimerkillä ilmoittaa, että ovi on jäänyt rakosilleen.

Kassavajeista hän totesi muun muassa, ettei tapahtumia ole yksilöity eikä ohjeiden vastaisuutta ja tahallisuutta ole havaittavissa.

Vartiointihälytyksissä työntekijä Aino oli toiminut ohjeiden mukaisesti. Hän oli ilmoittanut kummallakin kerralla aiheettomasta hälytyksestä vartiointiliikkeeseen, kuten kuuluikin tehdä.

Lievä huolimattomuus ei tuo korvauksia työntekijälle

Kaikille meille sattuu inhimillisiä mokia työssä. Missä menee työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuden raja, PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola?

Sama oikeudellinen perusta pätee Pohjolan mukaan niin kassavajeisiin kuin erilaisiin tekevälle sattuu -tilanteisiin. Työsopimuslaki ja vahingonkorvauslaki vilahtavat Pohjolan puheessa.

Vahingonkorvauslaki (4.luku, 1§): Vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema ja olosuhteet otetaan huomioon, kun määritellään vahinkoa tehneen työntekijän korvauksen suuruutta. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta tuomita.

Jos työntekijän virhe on aiheutunut lievästä huolimattomuudesta, ei työntekijän pidä korvata vahingosta mitään.

”Jos tarjoilijalta tipahtaa kiireessä korillinen juomalaseja lattialle, ei siitä ole syytä periä korvauksia”, Pohjola sanoo.

Jos työntekijän tuottamus on sen sijaan lievää törkeämpää, työntekijä voi joutua maksamaan korvauksia, kuitenkin vain kohtuullisen määrän.

”Työntekijä on esimerkiksi tehnyt virheensä tahallaan. Tai hän on toiminut täysin ohjeista piittaamatta, mahdollisesti vielä toistuvasti.” 

Liitto on edustanut työntenkijöitä monissa vahingonkorvausneuvotteluissa. Siksikö Pohjolakin neuvoo varovaisuuteen. Hän muistuttaa, että työntekijän pitää tietää, milloin on oltava erityisen huolellinen. Ei esimerkiksi kannata lähteä perjantaina kapakkakierrokselle ja hukata humalassa työpaikan avaimia. Työntekijä kun ei lopulta voi “kiemurrella pois vastuustaan”.

” Eräässä avaimen kadottamistapauksessa ensimmäinen kerta annettiin anteeksi, toisella kerrasta työntekijä joutui korvaamaan sarjoituksesta jotain”, Pohjola kertoo.

Joskus pieni unohdus voi johtaa työpaikalla isoon taloudelliseen menetykseen: koruliikkeen vitriini jää epähuomiossa lukitsematta ja varas näkee tilaisuutensa tulleen.

Pohjolaa kuunnellessa tulee olo, että on veteen piirretty viiva, milloin työntekijän pitää korvata mokansa ja milloin ei. Minkä vinkin annat työntekijöille korvausasioista?

”Annan sen vinkin, että ole huolellinen työssäsi, koska työssä tehdyn vahingon voi joutua korvaamaan, ainakin osittain”, Pohjola sanoo.

”Jos tilanne tuntuu itseltä kohtuuttomalta ja jos vahinko on tapahtunut anteeksi annettavissa olosuhteissa, niin ei kannata maksaa mitä tahansa. Kannattaa ottaa liittoon yhteyttä.”

Vahingon periminen työntekijältä kun ei ole mikään automaatio. 

 

Olen helpottunut

Kioskista muihin töihin siirtynyt Aino on tyytyväinen tapauksensa saamaan lopputulokseen. 

Työnantaja luopui vaateistaan, kun oli viestitellyt asiasta toimitsija Yrjösen kanssa.

”Olen helpottunut”, Aino sanoo.

 

Peritäänkö teidän kaupassa korvauksia kassavajeista?

”Kassavajeitä tulee enää harvemmin selvitykseen, kun käteistä käsitellään niin paljon vähemmän kuin aiemmin. Meillä linjana on se, että jos vaje on yli 50 euroa, niin työntekijän pitää tehdä kirjallinen selvitys, mitä on tapahtunut. Tämä on minusta hyvä käytäntö.”

Jaana Kokkola, K-Citymarkettien valtakunnallinen pääluottamusmies

Ketjun kioskeissa työntekijä tekee omin sanoin selvityksen, mistä kassavaje johtuu. Ei niitä kassaheittoja kuitenkaan peritä, ellei kyse ole rikosasiasta. Joskus harvoin on tapauksia, joissa toistuvien vajeiden jälkeen on päästy todistetusti jäljille siitä, että rahaa lähtee omaan taskuun. Korvauksista olen joutunut neuvottelemaan vain, kun ihminen on hävittänyt työpaikan avaimet. Vapaa-ajallaan kadottamistaan avaimista ja siitä seuranneesta kuluista työntekijä korvaa tapauskohtaisesti kolmasosan.

Tiina Nieminen, R-Kioski Oy:n pääluottamusmies

Työnantaja nostattaa välillä esiin korvausvelvollisuutta kassatyöstä. Mutta meillä voi päivän aikana lyödä 3–5 työntekijää samaan kassaan, kun yhteispohjat ovat laajalti käytössä. Siinä on työnantajan todella haasteellista yksilöidä, kuka heistä sen kassaeron on aiheuttanut. Lakihan ei tunne mitään yhteisöllistä kassavastuuta. Muutama vuosi sitten meillä neuvoteltiin useammastakin kassaerotapauksesta, mutta kenenkään ei lopulta tarvinnut korvata mitään.

Jani Pölönen, HOK-Elannon kaupan puolen pääluottamusmies

Teksti: Marja Ikkala

Uusinta uutta