Keskitetty sopiminen
Päivitetty: 17.12.2021
Keskitetty sopiminen työehdoista tarkoittaa sitä, että työmarkkinoiden keskusjärjestöt, eli palkansaajien SAK:n, STTK:n ja Akavan sekä työnantajien EK:n, Kuntatyönanajien, valtion ja kirkon työmarkkinalaitokset neuvottelevat työmarkkinaratkaisun. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on kuitenkin muuttanut sääntöjään siten, että vuoden 2016 kevään jälkeen se ei ole enää mukana keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen eli tupojen teossa. Niinpä keskitettyjä sopimuksia ei enää ole tehty.
Kesällä 2016 solmittiin kuitenkin nk. kilpailukykysopimus, joka oli eräänlainen keskitetty sopimus
Jos keskitetyssä sopimuksessa on mukana myös valtiovalta, puhutaan tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta. Osana sopimusta on ollut esimerkiksi verokevennyksiä, työttömyysturvaan tai sosiaalipolitiikkaan liittyviä uudistuksia.
Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät kuitenkaan ole tehneet keskitetyissä sopimuksissa varsinaisia työehtosopimuksia. Niiden tekeminen kuuluu ammattiliitoille ja työnantajaliitoille, jotka ovat näiden keskusjärjestöjen jäseniä. Jos ratkaisu on tehty keskitetysti, ammattiliitot ja työnantajaliitot siirtävät omiin työehtosopimuksiinsa keskitetysti sovitut asiat.
PAM on Suomen ammattiliitojen keskusjärjestön SAK:n jäsen. PAM neuvottelee työehtosopimuksista esimerkiksi Kaupan liiton, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan, Palvelualojen työnantajat Paltan ja Kiinteistötyönantajien kanssa. Ne taas ovat Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n jäseniä.