Muokattu: 13.12.2017 - 16:10

Avainsanat: Edunvalvonta, Lainsäädäntö, Työehdot

Riidanratkaisu oikeudessa (Ratkaisukoulu 6)

PAMin jäsenellä on mahdollisuus saada liitolta oikeusapua työsuhteeseen tai työehtoihin liittyvään riita-asiaan. Suurin osa liiton hoidettavaksi tulevista riitaisuuksista ratkaistaan kuitenkin neuvottelemalla. Riidan ratkaiseminen tuomioistuimessa on vasta viimeinen vaihtoehto.

Tämä artikkeli on osa 6-osaisesta Ratkaisukoulusta. Muut osat löydät itsenäisistä wiki-artikkeleista oheisten linkkien takaa

OSA 1: Työpaikan erimielisyyksien ratkaisu.
Luottamusmiehen tehtävä ja rooli
OSA 2: Neuvottelujärjestys
Jos työpaikalla tai työsuhteessa syntyy ongelmia, niistä neuvotellaan. Mutta kuka neuvottelee ja kenen kanssa? Sitä varten on sovittu neuvottelujärjestys.
OSA 3: Erimielisyyksistä neuvottelu työpaikalla
Kun työpaikalla syntyy erimielisyys, siihen on pyrittävä löytämään ratkaisu työpaikalla. Miten kiista saadaan päätökseen työpaikalla? Siinä tarvitaan neuvottelutaitoja.
OSA 4: Työyhteisösovittelu
Ihmisten välisten riitojen ratkaisussa olisi hyvä päästä kiinni taustalla oleviin erimielisyyksiin. Miten se onnistuu? Työyhteisösovittelu voi tarjota avun.
OSA 5: Erimielisyysmuistio
Kun työpaikalla ei työehtosopimuksen tulkinnasta synny yhteisymmärrystä ja asia siirretään liittojen ratkaistavaksi, kirjataan erimielisyydet ylös muistioon. Miten se tehdään?
OSA 6: Ratkaisu oikeusteitse (tämä)
Suurin osa liiton hoidettavaksi tulevista riitaisuuksista ratkaistaan neuvottelemalla. Joskus riitaa on kuitenkin lähdettävä ratkoamaan oikeuteen. Mitä silloin tapahtuu?

Riidanratkaisu oikeudessa

Sisältö
Sovintomenettely on vaihtoehto

Pääkäsittelyssä tutkitaan todisteet

Henklöhahmot ja sanasto käräjäoikeudessa

PAMin jäsenellä on mahdollisuus saada liiton oikeusapua työsuhteeseen tai työehtoihin liittyvän riita-asian. Ennen asian etenemistä oikeuteen selvitetään, onko asiassa menestymisen mahdollisuuksia. Oikeuden päätöksen saaminen on voi joskus olla tärkeää myös merkitykseltään laajemman ennakkotapauksen ratkaisemiseksi ja lain tulkinnan selvittämiseksi. Monta vuotta kestävä oikeudenkäynti on henkilölle raskasta niin menettelynä kuin henkisesti, eikä ole jäsenen edun mukaista kuljettaa häntä läpi prosessin, ellei realistisia voiton mahdollisuuksia ole.

Ratkaisukoulun edellisissä osissa on käsitelty riidanratkaisua neuvottelujen ja sovittelun avulla. Suurin osa liiton hoidettavaksi tulevista riitaisuuksista ratkaistaan neuvottelemalla. Riidan ratkaiseminen tuomioistuimessa on vasta viimeinen vaihtoehto.

Oikeusavun saaneen PAMin jäsenen ei tarvitse olla huolissaan oikeudenkäynnin kustannuksista. Liitto osoittaa hänelle oikeudenkäyntiin avustajan, joka on liiton oma lakimies tai yhteistyötoimiston asianajaja. Liitto kantaa myös oikeudenkäyntiin liittyvän ns. kuluriskin. Tällä tarkoitetaan riskiä siitä, että häviää jutun ja joutuu omien asianajokulujensa lisäksi vastuuseen vastapuolen oikeudenkäyntikuluista. Tämä tarkoittaa vähintään tuhansien, joskus jopa kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia.

Alkuun

Sovintomenettely on vaihtoehto

Viime vuosina käräjäoikeudet ovat olleet aloitteellisia asian ohjaamiseksi tuomioistuinsovitteluun. Mikäli asianosaiset suostuvat, juttu ohjataan usein sovittelumenettelyyn oikeudenkäynnin sijaan.

Oikeudenkäynti on erittäin muodollinen prosessi. Asianosaisen on usein hiukan vaikeaa hahmottaa sen kulkua. Asianosaisen oma puhemahdollisuus on melko rajoitettua. Sovittelumenettelyssä puolestaan asianosaisella on mahdollisuus tuoda vapaamuotoisesti esiin oma näkemyksensä. Oikeudenkäyntiin lähtevän henkilön kannattaa myös pitää mielessä, että käräjäoikeuden käsittelyajat ovat pitkät, mikä yleensä aiheuttaa turhautumista asiansa ratkaisua odottavissa asianosaisissa.

Oikeudenkäynti lähtee liikkeelle haastehakemuksella. Se toimitetaan työnantajalle, joka puolestaan antaa siihen vastineensa. Yleensä työnantaja vastustaa vaatimuksia eli ns. kiistää kanteen. Työnantajan vastineen johdosta saatetaan vielä pyytää kantajalta lausuma. Kirjallista valmistelua seuraa yleensä puolesta vuodesta vuoteen kestävä kausi, jonka aikana ei tunnu tapahtuvan mitään.

Seuraava oikeudenkäynnin vaihe on valmisteluistunto. Se on nimensä mukaisesti pääkäsittelyä valmisteleva istunto. Siinä selvitetään asianosaisten vaatimukset ja perusteet sekä ilmoitetaan todistelu, jota pääkäsittelyssä aiotaan esittää. Samalla keskustellaan myös sovinnon mahdollisuudesta. Moni asia sovitaan tässä vaiheessa, kun molemmille osapuolille selkiytyy se, että asiassa on aina kaksi puolta eikä heidän oma kantansa ehkä olekaan täysin oikea.

Alkuun

Pääkäsittelyssä tutkitaan todisteet

Mikäli sovintoa ei synny, asia siirtyy pääkäsittelyyn. Tämä vaihe mielletään usein varsinaiseksi oikeudenkäynniksi. Pääkäsittelyssä tutkitaan kirjalliset todisteet, kuullaan henkilötodistajat ja viimeiseksi avustajan esittämä loppulausunto. Pääkäsittelyn jälkeen jäädään odottamaan tuomiota, jonka käräjäoikeus antaa kirjallisesti yleensä noin kahden viikon kuluttua pääkäsittelystä.

Hävinneellä osapuolella on mahdollisuus hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudesta. Ellei sitä myönnetä, käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

Hovioikeus voi ratkaista tutkittavakseen ottamansa asian kirjallisesti, mikäli kysymys on puhtaasti asian oikeudellisesta arvioinnista. Mikäli asian ratkaiseminen edellyttää esitetyn todistelun arvioimista uudelleen, hovioikeus järjestää pääkäsittelyn. Se on pitkälti samanlainen kuin käräjäoikeudessakin. Hovioikeuden antama tuomio on yleensä lopullinen.

Hovioikeuden tuomiosta voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Se ottaa vain hyvin harvoissa tapauksissa asian ratkaistavakseen. Tällaisella asialla tulee olla suurta merkitystä ennakkotapauksena.

Alkuun

HENKILÖHAHMOT JA SANASTO KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Kantaja = oikeudenkäynnin vireille panija, vaatimusten esittäjä
Vastaaja = se, jota vastaan vaatimukset esitetään
Päämies = lakimiesten käyttämä ilmaisu henkilöstä, jota avustetaan tai jonka puolesta toimitaan
Avustaja / asiamies = lakimies, joka avustaa päämiestään oikeudenkäynnissä ja toimii päämiehensä puolesta oikeudenkäyntiin liittyvissä kysymyksissä
Asianosainen = Henkilö, jota juttu koskee
Käräjätuomari = valmisteluistunnossa nähtävä käräjätuomari, joka ratkaisee asian
Käräjäsihteeri = valmisteluistunnossa nähtävä henkilö, joka pitää pöytäkirjaa eikä puhu mitään

Haastehakemus = asiakirja, jossa kantaja esittää vaatimuksia vastaajaa kohtaan. Juttu tulee käräjäoikeuteen vireille haastehakemuksella.
Haaste = käräjäoikeuden vastaajalle antama kehotus vastata haastehakemukseen määräajassa
Vastine = kirjelmä, jolla vastaaja yleensä vastustaa esitettyjä vaatimuksia
Kirjallinen lausuma = kirjelmä, jolla usein vastataan oikeuden pyytämiin lisäselvityksiin
Todistelu = esitetään asiakirja tai kuullaan henkilöä, jolla on vaikutusta riidan ratkaisemisen kannalta
Tyytymättömyyden ilmoitus = hävinneen osapuolen ilmoitus käräjäoikeudelle siitä, ettei hän hyväksy päätöstä

Alkuun

Arja Pohjola, juristi, Ratkaisupäällikkö

Uusimmat

Suosituimmat