Yleissitova työehtosopimus

Päivitetty: 20.10.2021

Kun työehtosopimus on yleissitova, kaikkien sopimusalalla olevien työnantajien on noudatettava sitä.  Alan työntekijöillä on silloin kaikilla samat työnteon vähimmäisehdot  kuten esimerkiksi taulukkopalkat. Ne voidaan ylittää, mutta ei alittaa. 

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustettavan pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä. Tällöin puhutaan yleissitovasta työehtosopimuksesta. Sen solmivat keskenään työnantaja- ja työntekijäliitto.

Työnantajaliittoon kuuluvat yritykset noudattavat sitä normaalisitovuuden perusteella, muut yritykset yleissitovuuden perusteella.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta. Yleissitovaksi vahvistetaan työehtosopimukset, jotka katsotaan edustaviksi. Edustavuutta arvioidaan muun muassa sillä perusteella,  kuinka iso osa alan työntekijöistä on töissä työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa sekä järjestäytyneiden eli työnantajaliittoon kuuluvien yritysten että ammattiliittoon kuuluvien eli järjestäytyneiden työntekijöiden määrä.
 

Yleissitovuuden merkitys

  • estää epäreilua kilpailua

Yleissitovuuden ansiosta saman toimialan yritykset ovat henkilöstökulujen osalta samalla viivalla markkinoilla. Ne eivät kykene kilpailemaan toisten yritysten kanssa heikentämällä työntekijöiden työehtoja. Sen sijaan ne voivat kilpailla toisten yritysten kanssa työvoimasta tarjoamalla parempia työehtoja kuin mitä työehtosopimuksen vähimmäisehdot ovat.

  • ehkäisee palkkasyrjintää

Yleissitovuus estää palkkadumppauksen, sillä se takaa vähimmäistyöehdot kaikille saman alan työntekijöille riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon vai ei. Se ehkäisee kahden kerroksen työmarkkinoiden syntymistä: ilman työehtosopimuksia heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien hyväksikäyttö työelämässä lisääntyisi (esim. nuoret ja maahanmuuttajat). Yleissitovuus siis ehkäisee palkkasyrjintää ja palkkaerojen kasvua.

  • tarjoaa lomarahan, äitiys- ja isyysvapaan palkka ...

Ammattiliittojen ja työantajaliittojen neuvottelujen tuloksena työehtosopimuksissa on sovittu muun muassa lomaraha, äitiys-ja isyysvapaa-ajan palkka, vuosivapaat/arkipyhävapaat ja sairausajan palkka 1+9 päivää pidemmältä ajalta. Jos yleissitovuutta ei olisi  määrittämässä vähimmäisehtoja, työnantajan ei tarvitse antaa niitä työntekijöilleen.  Silloin työnantajan on noudatettava vain lakia, jossa ei mainittuja asioita ole.

  • jouston mahdollisuuksia

Työehtosopimusta kutsutaan normaalisitovaksi, jos se ei ole yleissitova. Normaalisitovan työehtosopimuksen määräyksiä noudatettavat ne työnantajat, jotka ovat joko itse solmineet sopimuksen tai ovat sopimuksen solmineen työnantajaliiton jäseniä.

Työnantajaliittoon kuuluva työnantaja voi sopia myös paikallisesti poikkeuksista työehtosopimuksen määräämiin työehtoihin, jos sellainen mahdollisuus on mainittu työehtosopimuksessa.

  • turvallinen paikallinen sopiminen

Poikkeamisen mahdollisuutta ei ole niillä työnantajilla, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella. Ne eivät kuulu sopimusta solmineeseen työnantajaliittoon, jotka neuvovat jäseniään tekemiensä sopimusten soveltamisessa ja sovittelevat mahdollisia erimielisyyksiä ammattiliittojen kanssa. Liittoihin kuulumattomat yritykset voivat sopia kuitenkin joistain työaikoihin liittyvistä kysymyksistä ja tietenkin aina työehtosopimusta paremmista työsuhteen ehdoista.

Kiinnostaako aihe? Lue lisää

Jäsenedut

    Muutoksia