Hyvä Kimmo Sasi.
Työttömyysturvan pikauudistus heikentäisi tasa-arvoa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu muutoksia työttömyysturvalainsäädäntöön. Ensi vuoden alusta astuisi voimaan määräaikainen laki, jonka mukaan lomautetuille maksettaisiin työttömyyspäivärahaa ns. työaikamallin mukaan, eikä soviteltuna työttömyysturvana kuten nyt.
Soviteltu päiväraha on oleellinen tulonlisä nimenomaan pienipalkkaisille, palvelutyötä tekeville naisille. Nykyisistä sovitellun saajista kaksi kolmesta työskentelee yksityisillä tai julkisilla palvelualoilla.
Uuden, ainoastaan lomautettuja koskevan järjestelmän luominen sovitellun päivärahan rinnalle laskee etuuden saajan tuloja pahimmillaan sadalla eurolla kuukaudessa. Lähes kaikki – varsinkin pienituloisimmat – yli päiväksi viikossa lomautetut menettävät rahaa verrattuna nykytilanteeseen. Esimerkiksi henkilö, joka on ansainnut noin 1 600 euroa kuukaudessa ja joka lomautettaisiin kahdeksi viikoksi, kärsisi noin 57 euroa kuukaudessa. Tämä ei voi olla kenenkään tavoite.
Teollisuudessa on paljon lomautuksia, ja nykysäännöillä yhdeksi päiväksi viikossa lomautetut eivät saa työttömyyskorvausta lainkaan. Ymmärrän hyvin sen tarpeen, joka heidän asemansa korjaamiseen liittyy. Ongelma on siinä, että nykylaissa työajan ja palkan aleneman pitää olla vähintään 25 prosenttia, jotta ansioturvan piiriin pääsee. Nelipäiväiselle viikolle lomautetuilla alenemaksi on laissa kaavailtu 20 prosenttia.
Jos tämä muutos tehdään ilman muita samanaikaisia muutoksia, se tuo epätasa-arvoa. Jos työaikaa vähennetään esimerkiksi osa-aikaistamalla työpäivää lyhentäen, pitää työajan ja palkan edelleen vähentyä 25 prosenttia, kun kokonaiseksi päiväksi lomautetulle riittäisi 20 prosentin alenema. Tällainen vääristymä laissa ei voi olla mahdollinen.
Nelipäiväiselle viikolle lomautettujen ongelma ratkeaisikin kätevimmin nykysovittelua kehittämällä siten, että työaikaraja korotettaisiin 75 prosentista 80:een ja työtuloraja 90:stä 95:een. Se olisi myös solidaarinen, koska erityisesti kaikkein pienimmillä ansiotuloilla etuuden taso nousisi. Näin määräaikaisten rinnakkaisjärjestelmien rakentaminen olisi turhaa. Jos kuitenkin päädytään nk. työaikamalliin, on nykyistä soviteltua työttömyysturvaa korjattava samanaikaisesti. Vähennetyistä työtunneista ja työkatkoista johtuvia ansionmenetyksiä on korvattava yhdenvertaisesti lomautusten kanssa. Muuten muutoksesta kärsivät sekä suhteellisesti että absoluuttisesti naisvaltaiset alat, joilla tehdään paljon jatkuvaa osa-aikatyötä tai pätkätöitä.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi, onko mielestänne kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta mahdollista säätää laki, joka asettaa ihmiset saman lain sisällä näin eriarvoiseen asemaan?