Hyppää sisältöön
Tiedotteet

06.02.2024 14:14

PAM päätti kolmen vuorokauden poliittisista lakoista kaupan logistiikkakeskuksissa – ”Hallitus muuttamassa pelisääntöjä pysyvästi työnantajia suosiviksi”

Palvelualojen ammattiliitto PAM päätti kolmen vuorokauden kestävästä poliittisesta lakosta kaupan logistiikkakeskuksissa 14.-16.2.2024. Lakko koskee noin 10 000:ta työntekijää. Hallitus on muuttamassa työlainsäädäntöä ja työehtoja pysyvästi työnantajia suosiviksi, sanoo PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

PAMin hallitus päätti uusista poliittisista lakoista, koska Orpon-Purran hallitus ei ole kuullut työntekijöiden hätähuutoa.

Orpon-Purran hallitus on jo heikentänyt pienipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden ja työttömien ansioturvaa ja on vielä aikeissa muuttaa suomalaista työelämää rajusti helpottamalla irtisanomista, rajoittamalla lakko-oikeutta sekä muuttamalla ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomaksi.

Lisäksi hallitus haluaa muuttaa suomalaista työmarkkinamallia entistä enemmän työnantajia suosivaksi laajentamalla paikallista sopimista yrityksiin, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon.

—Kuten hallituksen sosiaaliturvan leikkauksissa, myös paikallisessa sopimisessa hallituksen esitysten vaikutukset osuvat pahiten jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin työntekijöihin, sanoo PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.

Palvelualoilla työskentelee paljon nuoria ja maahanmuuttajia, yksintyöskentely on tavallista ja vaihtuvuus suurta.

—Herää väistämättä kysymys, kuka siellä sopisi asioista muiden puolesta ja kuinka tasapuolisista sopiminen olisi, kun heikommin sopiminen nyt laajenisi kokonaan liittojen tuen ja valvonnan ulkopuolella oleviin yrityksiin. Onkin perin erikoinen ajatus, että hallitus tietää työmarkkinaosapuolia paremmin, minkälainen paikallinen sopiminen sopii millekin toimialalle. On ilmeinen riski, että  ehdotetut muutokset syventäisivät työmarkkinoiden kahtiajakoa, toteaa Rönni-Sällinen.

Hallituksen suunnitelmilla ei myöskään ole kansalaisten tukea. Verianin (ent. TNS-Kantarin) PAMille tekemän kyselytutkimuksen mukaan 65 prosenttia työikäisistä katsoo, että työnantajilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lopputuloksen sisältöön silloin, kun työehdoista sovitaan paikallisesti.

Hallitus perustelee toimia niiden talous- ja työllisyysvaikutuksilla, mutta paikallisen sopimisen työllisyysvaikutuksista ei ole mitään tieteellistä tai muuta uskottavaa näyttöä.

—Sopimisen tasapainoa voitaisiin parantaa ja pahimpia ylilyöntejä hillitä, jos paikallisten sopimusten tulkintaetuoikeus siirrettäisiin työntekijöille. Mentäisiin siis aidosti ruotsalaiseen malliin, ehdottaa Rönni-Sällinen.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työpaikkatasolla tapahtuvaa sopimista työsuhteen ehdoista tai niiden muuttamisesta. Lakia tai työehtosopimusta paremmista ehdoista voidaan sopia aina, mutta heikennyksistä niihin voidaan sopia paikallisesti vain, jos laki ja työehtosopimus antavat siihen mahdollisuuden. Hallitus haluaa mahdollistaa heikennyksistä sopimisen myös työnantajaliittoon kuulumattomille yrityksille ja ilman että työntekijöitä edustaa tehtävään koulutettu luottamusmies, vaikka työehtosopimus sitä edellyttäisi.

Ehdotetuissa muutoksissa on useita merkittäviä riskejä: Ensinnäkin työntekijöitään muutoinkin kehnosti kohteleville työnantajille annettaisiin lisää mahdollisuuksia kurjistaa työntekijöiden asemaa. Toisekseen kilpailluilla kotimarkka-aloilla heikommin sopimisen laajeneminen on omiaan lisäämään epäreilua kilpailua yritysten välillä, minkä tulos on lopulta kaikkien kannalta huonompi. Lisäksi yritysten kannusteet järjestäytyä heikkenevät, mikä murentaa yleissitoviin työehtosopimuksiin nojaavan mallin perusteita. Kaikkiaan paikallinen sopiminen voi vähentyä, jos työehtosopimusten heikommin sopimisen mahdollisuuksia on vähennettävä hallitsemattoman kehityksen estämiseksi.

Haku