PAMin lausunto: Huomio työvoiman hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn maasta ulosheiton sijaan

PAM jätti tänään lausuntonsa ulkomaalaislain muuttamisesta.  

PAM muistuttaa, että työvoiman hyväksikäyttö on todellinen ongelma Suomessa. Sen osoittavat esimerkiksi marjanpoiminnassa ja ravintola-alalla julkitulleet tapaukset, joissa valvontamekanismit eivät ole olleet riittäviä estämään hyväksikäyttöä tai tuomaan sitä ajoissa ilmi. 

PAMIn mielestä hallituksen kaavailema työntekijän oleskeluluvan peruminen kolme kuukautta työttömäksi jäännin jälkeen tapahtuu liian pian. Rekrytoinnit kestävät ja maahanmuuttaneiden työpaikan löytämistä helpottavat sosiaaliset verkostot ovat heikot.  

Kolmen kuukauden sääntö on ongelmallinen työvoiman hyväksikäytön näkökulmasta. Työntekijät saattavat joutua hyväksymään huonompia työolosuhteita ja palkkoja pysyäkseen maassa. 

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus

Hallituksen mukaan työnantajalle säädettävä ilmoitusvelvollisuus työntekijän työttömäksi jäämisestä toimisi ennaltaehkäisevänä keinona työperäisten työntekijöiden hyväksikäytön ehkäisemisessä.  PAMIn käsityksen mukaan hallituksen kaavailema esitys saattaa pikemminkin vahvistaa työnantajan valta-asemaa tarjoamalla painostuskeinon. 

 Työnteko-oikeuden laajennus

Hallitus laajentaa työperusteisten työntekijöiden työnteko-oikeutta aloille, jotka on aidosti todettu työvoimapula-aloiksi. Tämä muutos olisi PAMin käsityksen mukaan erityisen tärkeä maassa jo oleskeleville, työttömiksi jääville työntekijöille, sillä se kohdentaisi työperusteista maahanmuuttoa paremmin työvoimapula-aloille.  

PAM on kuitenkin huolissaan siitä, miten hallitus aikoo määritellä työvoimapula-alat. Nykyisin ELY-keskusten työlupalinjausten perusteet jäävät usein epämääräisiksi eivätkä perustu objektiiviseen työvoiman tarpeeseen. (kts. esim. Labore-blogit Nieminen 8.8.2024 )

Tilanne voi heikentää työmarkkinoiden tasapainoa ja oikeudenmukaisuutta, sillä Laboren tutkimus (Nieminen, Kiviholma, Kanninen ja Karhunen 2024 )

  ) osoittaa, että saatavuusharkinnan poistaminen, eli työvoimapula-alaksi määrittely, voi johtaa työntekijöiden palkkojen laskuun erityisesti matalapalkkaisilla aloilla. 

PAMin mielestä olisikin tärkeää, että alueellisten ja valtakunnallisten työvoimapula-alojen määrittämisessä käytettäisiin yhtenäisiä ja objektiivisiin faktoihin ja tietoihin perustuvia kriteereitä.  

Uusia toimia

PAM esittää hallitukselle alipalkkauksen kriminalisointia, sillä se olisi tehokas keino estää työperäistä hyväksikäyttöä, verovuotoa ja epäreilua kilpailua. Lisäksi ammattiliitoille myönnettävä kanneoikeus mahdollistaisi liittojen aktiivisemman roolin työntekijöiden oikeuksien valvonnassa, jolla voitaisiin ennaltaehkäistä hyväksikäyttötapauksia. Tämä vähentäisi viranomaisten resurssikuormaa ja tukisi siten hallituksen säästötavoitteita.  

– Oikeudenmukainen  sääntely ja sen tarkoituksen toteutumista tehokkaasti tukevat ja valvovat viranomaiset ja muut järjestelyt olisivat kaikkien etu. Sen sijaan nämä lakimuutokset muiden viimeiaikaisten muutosten tavoin lisäävät epävarmuutta maahan muuttaneiden työntekijöiden keskuudessa ja heikentävät Suomen houkuttelevuutta työskentelymaana. Suomen pitäisi olla edelläkävijänä osaavan työvoiman houkuttelemisessa erityisesti ikärakenteemme haasteiden vuoksi, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo. 

Allekirjoita kansalaisaloite palkkavarkauden kriminalisoimisesta