Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Sama ketju, uudet hyväksikäyttäjät 
Blogit

30.10.2025 08:28

Sama ketju, uudet hyväksikäyttäjät 

Työperäinen hyväksikäyttö ei ole kadonnut mihinkään 14 vuodessa, kirjoittaa PAMin työehtojohtaja Sirpa Leppäkangas. Hän muistuttaa, että työntekijän suojan heikentäminen hyödyttää aina myös hyväksikäyttäjiä. Hyväksikäyttöä voidaan varmuudella kitkeä kunnollisella sääntelyllä ja sen tehokkaalla valvonnalla.

”398 työtuntia kuukaudessa. Ylitöitä ilman korvausta. Yhtäkkisiä irtisanomisia. Työluvilla hiostusta.”  

Tällaisella ingressillä alkoi PAM-lehden juttusarja ”Ketjun viimeiset lenkit” vuonna 2012. Siinä kerrottiin kahdesta siivousfirmasta, joita yhdisti kirjoittajien Sini Saaritsan ja Tuomas Lehdon mukaan kaksi asiaa: ”Ne ovat pohjalla yritysten kilpailuravintoketjussa, jonka huipulla on muun muassa julkisia tilaajia. Voimaansa ne imevät muualta tulleiden ihmisten unelmista ja tietämättömyydestä.” 

Moderni orjuus on hiipinyt muun muassa siivousalalle ja ravintoloihin.

Viime viikkoina meidät pysäytettiin jälleen saman asian äärelle. Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen kertoi, kuinka moderni orjuus on hiipinyt muun muassa siivousalalle ja ravintoloihin. STT kertoi, miten telakoiden alihankintaketjuissa poljetaan työehtoja.  

Uutiset eivät tulleet nytkään yllätyksenä. Pirullisinta on joutua toteamaan, että 14 vuoteen tilanne ei ole ainakaan parantunut. Vaikuttaa siltä, että hyvinäkin pitämiemme yritysten joukossa on edelleen niitä, jotka pyrkivät hyötymään heikommassa asemassa olevien kustannuksella.  

Vastuunsa on palveluita tuottavilla yrityksillä ja palveluita ostavilla tahoilla eli valtiolla, kunnilla, toisilla yrityksillä ja ihan jokaisella meistä yksittäisistä kuluttajista.  

Kenen tästä pitäisi ottaa onkeensa? Vastuunsa on palveluita tuottavilla yrityksillä ja palveluita ostavilla tahoilla eli valtiolla, kunnilla, toisilla yrityksillä ja ihan jokaisella meistä yksittäisistä kuluttajista.  

Kuluneet 14 vuotta osoittavat, että pelkkä toive hyvästä kuluttajuudesta ja yrityskansalaisuudesta ei riitä. Aina nimittäin tulee olemaan niitä, jotka käyttävät työntekijän heikkoa asemaa hyväksi vain siksi, että se on mahdollista – koska jotakin ei ole kielletty tai riski jäädä kiinni on olematon.  

Hyväksikäyttöä voidaan varmuudella kitkeä kunnollisella sääntelyllä ja sen tehokkaalla valvonnalla.

Hyväksikäyttöä voidaan varmuudella kitkeä kunnollisella sääntelyllä ja sen tehokkaalla valvonnalla. Valitettavasti 14 vuoden ajanjaksoon mahtuu hallituksia, jotka ovat halunneet purkaa molempia.  

Nykyinen hallitus moukaroi aukkoja työlainsäädäntöön niin, että työntekijöiden on entistä vaikeampi ajaa oikeuksiaan. Eräs aiemmista hallituksista ajoi taksialan kierteeseen, jossa kuljettaja ei enää tule työllään toimeen. Molemmat ovat halunneet karsia viranomaisten edellytyksiä valvoa yritysten tekemisiä. 

 Työntekijän suojan heikentäminen hyödyttää hyväksikäyttäjiä.

Sääntelyä purkavia päättäjiä haluan muistuttaa siitä, että työntekijän suojan heikentäminen sataa aina myös hyväksikäyttäjien laariin. Ja että lasku joustoista lankeaa useimmiten niille ihmisille, joilla jo ennestään on vähiten, mistä ottaa. 

Ysikään kelvollinen yritys ei ole kaatunut sääntelyyn, joka suojaa ihmisiä hyväksikäytöltä. Yrityksistä kepuleimmatkin pystyvät parempaan, jos niiden on pakko.  

Kirjoittaja Sirpa Leppäkangas on PAMin työehtojohtaja.

Avainsanat:

lainsäädäntö maahanmuutto työehtosopimus työperäinen hyväksikäyttö

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku