10.11.2022 klo 15.50

Kaupan alan yritysten voitot vievät pohjan kilpailukykypuheilta

Kaupan liitto perui tiistaina kaikki ennalta sovitut neuvotteluajat palkkaratkaisun löytämiseksi kaupan alan työehtosopimuksen jälkimmäiselle puoliskolle.

Taustalla on työnantajien halu odotella teollisuuden palkkaratkaisuja kaupan neuvottelujen pohjalle. Näin kuulemma huolehditaan vientiteollisuuden kilpailukyvystä.

Kokemustahan tästä toki jo on. Kiky-aikana tyydyttiin kilpailukyvyn nimissä pakkolakien uhalla nollakorotuksiin, ja viime vuosinakin palkkaratkaisuja on tehty ”vienti edellä”. Toisin sanoen palvelualojen palkankorotuksia on työnantajaliittojen tarkalla koordinaatiolla ja valtakunnansovittelijan valvovan silmän alla painettu teollisuuden asettamaan tasoon tai sen alle. Ei tarvita sen kummempia laskelmia osoittamaan, että samoilla prosenttikorotuksilla euromääräinen ero matala- ja korkeapalkkaisten toimialojen palkoissa vain kasvaa ja kasvaa.

Kaupan alan voitot kasvaneet ripeään tahtiin

Onko viime vuosien palkkamaltti kaupan alalla sitten tukenut kotimaista vientiä matalampien hintojen muodossa?

Selvitetään asiaa tukku- ja vähittäiskaupan tilinpäätöstiedoista. Aivan viimeisimpiin neljännesvuositietoihin ei Tilastokeskuksen toimialaluvuilla pääse kiinni, mutta tarjolla olisi aikasarja vuodesta 2012 vuoteen 2021. Kuluvana vuonnahan muun muassa kaupan jättiläinen Kesko on takonut jälleen ennätystuloksia.

                Tukku- ja vähittäiskauppatoimialan liikevoitto kasvoi 64 % vuosina 2012–2021.

Aikavälillä 2012–2021 tukku- ja vähittäiskaupan toimialojen yhdistetyt henkilöstökulut ovat kasvaneet 8,9 prosenttia. Maltillinen lisäys, joka sisältää sekä muutokset palkkatasoon että henkilöstön määrään. Suurin hyppy nähtiin vuodelle 2021, kun vähittäiskauppa veti kysyntää ja työvoimaa matkailu- ja ravintola-alan sulkutoimista kärsivistä yrityksistä.

Liikevoitto on samalla aikavälillä eli vuodesta 2012 vuoteen 2021 kasvanut 64,1 prosenttia. Heikosta tulosvuodesta 2015 vuoteen 2021 liikevoitto on kasvanut peräti 87,3 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto

Pyöritellään numeroita edelleen ja ajatellaan, että kaupan alan yritysten omistajat olisivat vuonna 2021 tyytyneet samaan liikevoittoprosenttiin kuin vuonna 2012. Tällöin palkkoja sekä muita henkilöstökuluja olisi voitu maksaa 16,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 todellisuudessa maksettiin - hintoja korottamatta, jo ennen kuluvan vuoden ennätystuloksia.

Kaupan alan osalta piilottelu ”vientivetoisten” ratkaisujen takana ei sittenkään auta vientiä. Se ei ainakaan auta kaupan alan työntekijöitä. Se auttaa kaupan alan yritysten omistajia.

Piilottelu ”vientivetoisten” ratkaisujen takana ei auta vientiä, ainoastaan kaupan alan yritysten omistajia.

Työn tuottavuuden kasvu on ollut kaupan alalla nopeampaa kuin teollisuudessa

Todellisuudessa kaupan palveluiden osuus teollisuuden kotimaisesta välituotekäytöstä on muutama prosentti. Vähittäiskaupan osuus tästä itsessään pienehköstä kuluerästä on puolestaan pyöristysvirheen luokkaa.

Kymmenien tuhansien vähittäiskaupan myyjien, varastotyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten palkoilla, joista piti jouluun mennessä sopia, ei ole mitään tosiasiallista vaikutusta viennin kilpailukykyyn. Silti vastuu vientimenestyksestä haluttaisiin asettaa näiden matalapalkkaisten työntekijöiden harteille.

Siltä pieneltä osin kuin kaupan palkat viennin kilpailukykyyn vaikuttavat, on työn tuottavuuden kasvu kaupan alalla auttanut kantamaan korret kekoon ja vähän päällekin. Vuodesta 2012 vuoteen 2021 työn tuottavuuden kasvu tukkukaupassa on ylittänyt teollisuuden tuottavuuden kasvun 10,9 prosenttiyksiköllä. Vähittäiskaupassa tämä luku on 26,5 prosenttiyksikköä.

Lähde: Tilastokeskus, tuottavuustutkimukset, * = ennakkotieto

Entistä kummallisempia kilpailukykypuheista tekee se tosiasia, että viennin kilpailukyky on kaikesta päätellen hyvällä tolalla. Teollisuuden uudet tilaukset jatkavat vahvaa kasvuaan. Kun parantamisen tarvetta jälleen on, pidetään mielessä, että on olemassa keino tehdä vientivetoisia palkkaratkaisuja, joissa huomioidaan myös sukupuolten välinen palkkatasa-arvo sekä pienituloisten riittävä ansiokehitys erilaisten tasauserien avulla. Niitä kutsutaan keskitetyiksi työmarkkinaratkaisuiksi. Elinkeinoelämän keskusliitto luopui niiden tekemisestä vuonna 2016.

Olli Toivanen

PAMin pääekonomisti. Tilastojen, talouden ja talouspolitiikan asiantuntija.

Samalta kirjoittajalta

Tilaa PAMin blogit

Tilaamalla PAMin blogit saat sähköpostiisi kunkin blogikirjoituksen aina tuoreeltaan!