Artikkeli - 08.11.2014 klo 15.44

Sinä saat puhua - töissäkin

Kuvitus: Hanna Sakara

Kuvitus: Hanna Sakara

Sananvapaus taataan perustuslaissa – ja se koskee myös työelämää. Monet yritykset yrittävät hämärtää tilannetta ohjeistuksillaan. Kysyimme kolmeen esimerkkitapaukseen asiantuntijan kannan.

Tapaus 1. Monissa yrityksissä johto haluaa pitää oikeuden kaikkiin lausuntoihin julkisuuteen itsellään. Esimerkiksi Sodexolla työntekijöille oli vuosi sitten annettu ohje, että he eivät saa esittää tiedotusvälineille mielipiteitä työpaikastaan. Esimiehet saivat kertoa toimipaikkojensa toiminnasta, mutta silloinkin juttu piti tarkistuttaa pääkonttorilla viestinnässä.

Pirkko Pesonen: ”Jokainen saa kertoa mielipiteitään työpaikastaan, kun työpaikka on yleisen huomion kohteena. Kärkevä ja loukkaava työnantajan arvostelu ei tällöinkään ole sallittua, jollei poikkeustilanne anna siihen oikeutta. Liikesalaisuuksia ei saa paljastaa. Jos media haluaa kysyä työntekijän näkökulmaa työhön, työoloihin tai -aikoihin, työntekijä voi vastata kysymyksiin ilman esimiehen lupaa. Tällöin työntekijä ei tietenkään anna lausuntoa yrityksen puolesta, vaan työntekijänä.”

Sodexon viestintä- ja markkinointipäällikkö Pipsa Lotta Marjamäki: ”Kyseessä on ohjeistus, jota on sittemmin päivitetty. Asiasta pitää varmasti kertoa selvemmin, jotta meillä on sama käsitys linjasta eri puolilla isoa taloa. Sodexon työntekijät saavat kertoa omasta työstään ja tuoda esille mielipiteitään. Toimipaikkojen ei tarvitse hyväksyttää juttuja viestinnässä. Lojaliteettivelvoite koskee tietysti meitä kaikkia ja asiakassuhteisiin liittyvien luottamuksellisten asioiden pysyminen luottamuksellisina on ensiarvoisen tärkeää.”

Tapaus 2. Usein luottamusmiehiäkin kielletään kommentoimasta ja kertomasta työpaikan asioita julkisuuteen. L-Fashion Group/Aleksi 13:ssa luovuttiin tänä vuonna nollatyösopimuksista yhteisesti neuvotellen. Vaikka kyse oli hyvästä uutisesta, yrityksen johto kehotti luottamusmiestä olemaan kommentoimatta työntekijöiden työsuhteisiin liittyviä asioita ulkopuolisille.

Pirkko Pesonen: ”Liike- ja ammattisalaisuuksia ei saa paljastaa. Jos yritys on itse julkistanut tiedon, saa luottamusmieskin sitä kommentoida. Henkilöstöpolitiikka ja tietynlainen työvoiman käyttö saattavat monella palvelualalla kuulua liikesalaisuuksiin ja kilpailuvaltteihin. Tällöin tiedon paljastuminen ulkopuolisille saattaa haitata yritystä suhteessa kilpailijoihin. Jos tulos on saatu aikaan työntekijöiden aktiivisuuden ja neuvottelujen tuloksena, tuntuisi kohtuuttomalta, etteivät työntekijät saisi esittää saavutuksestaan mielipiteitä julkisuudessa. Kaikki yritykset käyttävät työvoimaa ja solmivat työsopimuksia, joten siinä sinällään ei ole kyse liikesalaisuudesta.”

L-Fashion Groupin viestintä- ja markkinointijohtaja Tarja Malinen: ”Emme yrityksenä halua ottaa julkisuudessa roolia henkilöstön työsuhteisiin liittyvissä asioissa, emmekä yrityksenä halua olla kommentoimassa niihin liittyviä kysymyksiä. Luottamusmiehillä on luonnollisesti oikeus halutessaan henkilökohtaisesti ottaa kantaa aiheeseen, eikä meillä ole mitään syytä rajoittaa heidän sananvapauttaan.”

Tapaus 3. Muun muassa kiinteistöpalvelualalla on yleistä, että työntekijöitä ohjeistetaan olemaan kertomatta työstään, jottei asiakasyrityksen asioita paljastuisi. Alkusyksystä Microsoft oli sulkemassa tehdastaan Oulussa. Tämän vuoksi yt-neuvottelut käynnistyivät myös ISS Palveluilla, joka tuottaa tehtaalle kiinteistö- ja ravintolapalveluja. ISS ei sallinut luottamusmiehensä kertoa toimittajalle edes kohteessa työskentelevien työntekijöiden määristä, saati yt-neuvottelujen etenemisestä, koska näiden tietojen väitettiin liittyvän myös asiakkaan – siis Microsoftin – toimintaan.

Pirkko Pesonen: ”Yt-laki velvoittaa pitämään salassa tietyt tiedot, joita yt-neuvotteluissa käsitellään. Näitä ovat muun muassa liike- ja ammattisalaisuudet, taloustiedot ja turvallisuusasiat. Työnantajan on osoitettava neuvotteluissa, mitkä tiedot ovat salassa pidettäviä. Muille työntekijöille niistä voi silti kertoa välttämättömän. Liikesalaisuus on myös palveluksessa saatu toisen yrityksen liikesalaisuus. Jollei tieto ole julkisesti saatavilla, se on liikesalaisuus. Käsittääkseni sen vuoksi tässä on rajoitettu sananvapautta, mikä on normaalia.”

ISS Palvelujen viestintä- ja markkinointijohtaja Miia Eloranta: ”Noudatamme henkilöstön edustajien kanssa yhteisesti läpikäytyjä viestinnän pelisääntöjä. Emme kommentoi julkisuudessa asiakkaidemme asioita. Jos ISS:n käynnistämät yt-neuvottelut liittyvät tiettyyn asiakkaaseen, emme kommentoi neuvotteluja, koska yt-peruste liittyy läheisesti asiakkaamme sisäisiin asioihin.”

Mitä tehdä, jos sananvapautta rajoitetaan ilman laillista perustetta?

Pirkko Pesonen: ”Kannattaa pyytää rajoittajalta tarkat perustelut. Jos perustelut ovat kestämättömät, on hyvä käydä asiasta keskustelua ensin työtovereiden ja esimiesten kanssa ja ehkä yrityksen tiedottamisesta vastaavan henkilön kanssa: mitä työpaikassa on sellaista, mitä ei haluta julkisuuteen.

Usein yritysjohto pelkää, että työntekijät voidaan houkutella puhumaan mediassa yrityksen asioista sivu suunsa tai yrityksen edun vastaisesti, ja siksi kaikki lausunnot kielletään. Usein työntekijät osaavat puhua konkreettisemmin ja selvemmin kuin johtajat. Tavalliset kasvot luovat luottamusta, ja siihen kannattaisi yritysjohdonkin uskoa.”

Arvostele oikein

1. Työnantajaa saa arvostella. Joskus se on paras tapa kehittää yrityksen toimintaa. Kritiikille on kuitenkin oltava perusteet, sillä toisen kunniaa ei saa loukata sananvapauden varjollakaan. Myös työntekijän lojaliteettivelvoitteen vuoksi kannattaa pysyä kohtuudessa.

2. Yrityksen kunniaa ei lain mukaan ole mahdollista loukata. Jos perusteettomasti lyttää yrityksen toiminnan, saattaa kuitenkin loukata kyseistä asiaa yrityksessä hoitavan kunniaa.

3. Arvostellessa ei kannata sortua toisten halventamiseen tai haukkumiseen – silloinkin kyseessä saattaa olla kunnianloukkaus, ja asiaan keskittyminen edistää puutteiden korjaamista tehokkaammin.

4. Omasta työstään saa puhua, eikä kaikkien työntekijöiden tiedossa oleva tai muuten jo julkistettu asia ole liikesalaisuus. Tyypillisesti liikesalaisuus on sellaista yritykselle tärkeää teknistä tai taloudellista tietoa, johon rivityöntekijöillä ei edes ole pääsyä.

Lähteet: Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari (PamPLUS-lehti 2/14), Finlex, Lakitoimisto Fondia

Kuka: Pirkko Pesonen

  • Ammatti: Asianajaja, Asianajotoimisto Pirkko Pesonen.
  • Koulutus: Varatuomari ja oikeustieteen lisensiaatti, erikoisalueet työ- ja viestintäoikeus.
  • Muut työt: Opettanut useissa yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa, kirjoittanut oppikirjoja työ- ja viestintäoikeudesta, työskennellyt toimittajana.

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat