Muokattu: 09.05.2016 - 15:19

Avainsanat: Työelämä

Työhaastattelun pelisäännöt – saako työnantaja kysyä mitä vain?

Voiko työnantaja googlata työnhakijan? Entä voiko työhaastattelussa kysyä vaikkapa lasten lukumäärästä? Lue tästä, mitä laki sanoo työnantajan oikeuksista ja rajoitteista työnhakuprosessissa.

Mitä tietoja työnantaja voi työnhakijasta hankkia?

Pääsääntönä on, että työnantajan tulee saada työnhakuprosessissa käsiteltävät ja käytettävät henkilötiedot* työnhakijalta itseltään. Työnantaja voikin pyytää hakijaa toimittamaan erilaisia todistuksia. Ilman työnhakijan suostumusta työnantaja ei saa kerätä tietoja muilta kuin häneltä itseltään. Suostumus tarvitaan myös tietoverkosta eli esimerkiksi internetistä hakukoneen avulla ”googlaamalla” kerättyyn tietoon. Kielto koskee myös henkilötietojen kysymistä suosittelijoilta ja entisiltä työnantajilta. Jos työnhakija on antanut suostumuksensa tietojen hankkimiseen, tulisi hänelle kertoa, milloin tietoa hankitaan.

Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi. Tietoja voidaan hankkia ilman työntekijän suostumusta vain, kun työtehtävä tai työskentelypaikka antaa siihen aiheen ja perustelun. Tietojen hankkimisesta on ilmoitettava työntekijälle etukäteen. Luottotiedot työnantaja saa hankkia vain henkilöstä, joka on valittu työtehtävään.

Palvelualoilla tällaisia tiukemman kriteerin täyttäviä työtehtäviä, joiden osalta luottotiedot voidaan hankkia ilman hakijan suostumusta, ovat lähinnä arvokuljetukseen liittyvät tehtävät, vartijan tehtävät sekä ilman valvontaa yksityiskodeissa tapahtuvat siivous- ja kodinhoitotehtävät. Työskentelypaikkoja, joissa työskentely saattaa antaa aiheen vaatia poliisin laatimaa turvallisuusselvitystä, ovat palvelualoilla työskentelevien osalta lähinnä lentoasemat.

Saako työnantaja kysyä haastattelussa mitä vaan?

Haastattelussa työnhakijan kannattaa kuunnella kysymykset tarkasti ja miettiä vastauksia rauhassa. Kannattaa olla rehellinen mutta myös miettiä, miten kysymyksiin vastaa ja sitä, kannattaako jotain jättää kertomatta. On nimittäin tiettyjä asioita, joita työnantajalla ei ole pääsäännön mukaan lupaa työhaastattelussa kysyä. Tuolloin voi jättää vastaamatta kysymykseen tai vastata siihen puutteellisesti.

Tasa-arvovaltuutettu on lausunnossaan todennut, että vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvien seikkojen, kuten esimerkiksi perhesuhteiden tai siviilisäädyn, kysyminen työhönoton yhteydessä on tasa-arvolain vastaista.

Tasa-arvolain vastaisina kiellettyjä kysymyksiä työhaastattelutilanteessa ovatkin kysymykset raskaudesta, lastenhankkimissuunnitelmista, lasten lukumäärästä ja lastenhoidon järjestämisestä. Menettelyä ei voi oikeuttaa myöskään sillä, että kysymyksiin vastaaminen on vapaaehtoista. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta kertoa raskaudestaan.

Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä säädetään, että työnantaja saa käsitellä työhönotossa vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työnantajan oikeutta kerätä henkilötietoja esimerkiksi kysymällä niitä työhaastattelussa on tarkasteltava haettavan työtehtävän näkökulmasta. Tarpeellisia ovat silloin lähinnä tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään sekä terveydentilatiedot, joilla on välittömästi merkitystä työsuhteen hoitamisen kannalta. Lain mukaan tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes hakijan omalla suostumuksella.

Onko kaikkeen pakko vastata?

Hakija voi periaatteessa jättää vastaamatta sellaiseen kysymykseen, joka ei ole työsuhteen kannalta tarpeellinen. Tällaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi kysymykset asepalveluksen suorittamisesta tai suorittamatta jättämisestä sekä uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, alkoholin käyttöön tai poliittiseen vakaumukseen liittyvät kysymykset sekä perhettä tai yleisesti muita henkilöitä koskevat kysymykset. Tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan suhtautunut pidättyväisesti myös ”mitä odotat elämältä”- sekä ”kerro omasta taustasi, perheestäsi ja harrastuksistasi” -tyylisiin kysymyksiin. Kyseiset kysymykset ja niiden avulla saadut tiedot eivät yleensä ole perusteltuja ja tarpeellisia työhönoton yhteydessä tai työsuhteen kannalta.

Käytännössä tilanne on kuitenkin usein sellainen, että vastaamatta jättäminen voi vaarantaa mahdollisuuden työpaikan saamiseen. Hakija voi kuitenkin tarpeellisuusvaatimuksen turvin antaa puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen kysymykseen, joka ei liity välittömästi työsuhteeseen. Lain perusteluiden mukaan puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen antaminen ei saa johtaa hakijan kannalta kielteisiin seuraamuksiin.

Myöskään huumetestiin suostumista ei saa kysyä, eikä sinun ole pakko todistusta antaa. Työnantaja voi kuitenkin työhönottoharkinnassa jättää hakijan huomioimatta, jos hän ei toimita todistusta työnantajalle - etenkin, jos laissa säädetyt edellytykset huumetestin vaatimisesta täyttyvät.

*Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi (Henkilötietolaki (523/1999) 3 §)

Lähteet:


Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja sitä koskeva hallituksen esitys HE 75/2000.
Tasa-arvovaltuutetun lausunto: TAS/370/2010,
Tietosuojavaltuutetun ratkaisut 626/452/2006 ja 138/49/2006, WSOYpro:n oikeuden perusteokset 2011: Työoikeus
Neuvonen Riku 2014: Yksityisyyden suoja Suomessa

Aiheeseen liittyvät