Korona näytti työntekijöiden valtavan muutoskyvyn

Blogit

17.03.2022 09:58

Korona näytti työntekijöiden valtavan muutoskyvyn

Kun vain muutos on pysyvää ja epävarmuutta seuraa uusi epävarmuus, osaaminen auttaa selviämään, erityisasiantuntija Jarno Turunen kirjoittaa.

On varmaan vähintäänkin klisee aloittaa blogiteksti lauseella ”Maailma on alati kiihtyvän muutoksen kourissa”, ja seuraavien sanojen mukana kuljettaa tekstiä siihen suuntaan, että ”viimevuosina muutos on vain kiihtynyt”.

Sitten voisi vielä kiteyttää jotain siitä, että ”muutos koskettaa myös palvelualoja monin eri tavoin. Esimerkkeinä digitalisaatio, ilmastonmuutos, ylipäätään toimintaympäristön ja kulutustottumuksien muutos”.

Ikään kuin alleviivatakseen kaikkea tuttua jo kuulemaamme, kirjoittaisi tähän loppuun, että ”Muutos ei ole tullut tiensä päähän, vaan se jatkuu vähintään entistä tahtia. Sen vaikutuksia on vaikea ennustaa”.

Juuri niin tässä nyt kuitenkin lukee. Esimerkkinä tästä käsittelen koronapandemiaa. Kuinka koronapandemia vaikutti työtapoihin, osaamiseen, osaamistarpeisiin, johtamiseen, päätöksentekoon ja lopulta työhön?

Tarjoan muutamia työntekijänäkökulmasta nousevia näkemyksiä, joita on kerätty toukokuussa 2021 PAMin jäsenille toteuttamassamme kyselytutkimuksessa.

Lähityö on lähityötä poikkeusaikanakin

Koronapandemia toi mukanaan valtavan määrän varovaisuutta, sääntöjä, rajoituksia ja muutoksia ihmisten väliseen kanssakäymiseen vuoden 2020 alkupuolella.

Ne näkyivät välittömästi myös tavoissa kuluttaa tuotteita ja palveluita. Palvelualan työntekijöille ne toivat monenkirjavia haasteita: oma turvallisuus, asiakkaiden turvallisuus, uudet työtavat, uudet työvälineet, uusi työ, entinen työ…

Kohdatuissa haasteessa on aina myös mahdollisuus. Turvattomuus voi muuttua turvallisuudeksi, uudet työtavat aiempaa paremmiksi ja uudet työvälineet aiempaa paremmiksi ja mahdollinen uusi työ aiempaa mielenkiintoiseksi.

95 prosenttia palvelualojen työntekijöistä jatkoi töitään samoissa fyysisissä tiloissa kuin ennenkin.

Siinä missä monet meistä konttorirotista siirtyivät vähän vastentahtoisestikin etätöihin, 95 prosenttia palvelualojen työntekijöistä jatkoi töitään samoissa fyysisissä tiloissa kuin ennenkin. Lähityö on lähityötä poikkeusaikanakin. Lähityötä, jossa hieman yli kolmasosa oli pelännyt terveytensä puolesta.

Vastaajista 5 prosentilla työ oli muuttunut osa-aikaiseksi, hieman yli 34 prosentilla työ oli vaihtunut ainakin hetkellisesti lomautukseen. Noin 5 prosenttia oli siirtynyt uusiin tehtäviin omalle alalle ja 2 prosenttia toiselle alalle.

Muutos ravistelee arkista työtä

Valtaosa palvelualojen työntekijöistä jatkoi siis vanhassa tutussa työssään. Vai jatkoiko?

Työ oli ainakin muuttunut. Aiempaa parempia, uusia työtapoja oli oppinut 37 prosenttia vastaajista. 41 prosenttia teki aiempaa itsenäisemmin päätöksiä työssään.

Tämä voi tarkoittaa sitä, että palvelualoilla on tehty haastavien aikojen myötä aiempaa tuottavampaa työtä. Päätöksenteko on tullut lähemmäksi ruohonjuuritasoa eli sen tehtäväkohtaisen asiantuntijan tasolle. Ja tiedetäänpä koronapandemian kanssa elämiseen sopeutumisen tuoneen myös paikallisen sopimisen tarpeen työpaikoille.

Kaikki tämä on edellyttänyt uusia taitoja ja uutta osaamista jopa viidennekseltä vastaajista.

Aiempaa parempia, uusia työtapoja oli oppinut 37 prosenttia vastaajista. 41 prosenttia teki aiempaa itsenäisemmin päätöksiä työssään

Palvelualat ovat olemassa huomennakin. Ja jatkossakin joku tekee elintärkeää lähityötä meidän muiden hyvinvoinnin eteen.

On edelleen varhaista arvioida luotettavasti lukuisia koronapandemian mukanaan tuomia vaikutuksia palvelualojen työhön. Yllä on kuitenkin jotain osviittaa siitä, että palvelualojen työntekijöillä ja heidän edustamillaan työpaikoilla on valtavasti muutoskyvykkyyttä. Suuri osa läsnätyötä on uudistunut kohti parempaa, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia niin palvelualojen tulevaisuudelle kuin meidän kaikkien hyvinvoinnille.

Koronapandemia vauhditti muutosta, joka oli jo olemassa. Tulevaisuus tuo mukanaan uusia haasteita. Työpaikoilla näihin haasteisiin vastataan parhaiten työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöllä. Ja huolehtimalla osaamisesta, joka tuo turvaa myös huomisen haasteisiin.

Kirjoituksen tiedot perustuvat toukokuussa 2021 PAMin jäsenille tehdyn Osaaminen ja työhyvinvointi palvelualoilla -kyselyn vastauksiin. Mukana analyyseissa ovat työssäkäyvien jäsenten (N=2847) vastaukset. Tutkimuksen toteutti Työterveyslaitos, ja sen päärahoittaja on Työsuojelurahasto. Lisätietoa: Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla

Kysymme uudestaan PAMin jäsenten kokemuksia tulevana keväänä. Jokainen vastaus on arvokas lisä työhön, jolla pyritään tukemaan ja turvaamaan palvelualojen työtä nyt ja tulevaisuudessa!

Avainsanat:

koronapandemia

Jäsenyys

Työelämäopas

Työehtosopimukset

Työpaikalla