Digiloikkia ja oppimisvajeita palvelualojen opinnoissa

Keväällä 2020 alkanut koronapandemia on hallinnut yhden opiskelijapolven elämää. Nyt on aika hahmottaa kokonaiskuvaa kriisin vaikutuksista palvelualan koulutukseen ja opintoihin.

Onnistunut digiloikka

Ensin hyvät uutiset. Siirtymä korona-ajan etäopetukseen onnistui Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvin.

Vuosina 2020 ja 2021 toteutettujen selvitysten mukaan noin 80 prosenttia ammattiin opiskelevista siirtyi etäopetukseen ongelmitta. Etäopiskelu synnytti myös hyviä käytänteitä: digitaalisia oppimisympäristöjä opittiin hyödyntämään ja verkkopedagogiikka ja -materiaalit kehittyivät.

Näyttää siltä, että poikkeusjärjestelyjen myötä opetusta ja arviointia on monipuolistettu ja sekä opiskelijoiden että opettajien digitaidot ovat kehittyneet. Etenkin hybridiopetus näyttää tulleen jäädäkseen ammatilliseen koulutukseen.

Digiloikka auttoi ainakin osaa opiskelijoista myös oppimaan paremmin. Etäopetusaika siis onnistui vaikeasta kriisitilanteesta huolimatta, ja siitä ammatillisen koulutuksen oppilaitokset ja opettajat ansaitsevat kehuja.

Oppimisvajeita ja aukkoja ammattitaidossa

Sitten huonot uutiset. Korona-aika näyttää aiheuttaneen oppimisvajetta − ja ongelma koskee erityisesti palvelualojen opiskelijoita. Pahimmillaan oppimisvaje muuttuu osaamisvajeeksi, puutteiksi ammattitaidossa ja -osaamisessa.

Koronakriisi vaikeutti erityisesti työharjoittelujen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen järjestämistä. Samoin näyttöjen järjestäminen oli hankalaa.

Kokonaisia työelämäjaksoja saatettiin siirtää oppilaitoksen tiloihin ja näyttöjä jouduttiin toteuttamaan oppilaitoksissa tai pahimmillaan etänä. Oppisopimusopiskelijoilla muutoksiin vaikuttivat myös lomautukset − kun ei ollut työtä, ei ollut myöskään paikkaa työssäoppimiselle.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, mukaan poikkeusoloilla on ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työssäoppimiseen erityisesti palvelualoilla sekä kaupan ja hallinnon aloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan tutkintojen toteuttaminen työelämässä hankaloitui erityisesti palvelualoilla.

Opiskelijat joutuivat keskeyttämään työssäoppimisjaksojaan ja monilla koulutuksen järjestäjillä koulutus- ja oppisopimusten määrä vähentyi huomattavasti.

Selvitysten mukaan opiskelijat ovat myös itse hyvin tietoisia siitä, että korona-ajan opiskelu on saattanut vaikuttaa kielteisesti tuleviin työllisyysnäkymiin.

Vuodenvaihteessa 2021 yli 40 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki, että heidän osaamisensa jäi pandemian vuoksi heikommaksi. Vastaavasti 37 prosenttia koki työllistymismahdollisuuksiensa heikentyneen.

Osaamisen kehittäminen koronan jälkeen

Korona-aika muutti ammatillista koulutusta pysyvästi ja osin myös parempaan. Kuitenkin moni opiskelija joutui sijaiskärsijäksi, kun pakon edessä tehty digiloikka ja koronarajoitusten myötä säppiin suljettu työelämä tekivät käytännön taitojen oppimisen lähes mahdottomaksi.

On selvää, että korona-ajan aiheuttamaa osaamisvajetta on paikattava. Sekä yhteiskunnan että työnantajien tasolla olisi varmistettava, että lisäkoulutusta on riittävästi saatavilla. Työntekijöiden kannattaa koulutusta myös itse vaatia.

Tätä vasten on huolestuttavaa, että mahdollisuus kouluttautua työajalla vaikuttaa olevan ennätysalhaalla.

PAMin kyselyn mukaan vielä vuonna 2016 jäsenistä 41 prosenttia osallistui koulutuksiin palkallisella työajalla. Koronavuonna 2021 vastaava luku oli vain 24 prosenttia. Toivottavasti tilanne korjaantuu nyt, sillä työntekijöiden kouluttautuminen on ehdottomasti myös työnantajan etu.

Elinikäisen oppimisen sukupolvi

Osaamisen ennakointifoorumi selvitti loppuvuodesta 2021 pandemian vaikutuksia eri alojen koulutus- ja osaamistarpeisiin.

Erityisen suuri tarve nähtiin digiosaamiselle. Näin arvelivat kaikki kaupan alan asiantuntijat ja matkailu- ja ravitsemisalojen vastaajistakin digiosaamisen roolin merkittävään kasvuun uskoi 70 prosenttia vastaajista. Myös ammatti- ja tehtävärakenteen uskottiin muuttuvan molemmilla toimialoilla.

Arvioiden mukaan jopa joka neljäs työtehtävä muuttuu automatisaation ja digitalisaation seurauksena seuraavien 10–20 vuoden aikana. Palvelualat on yksi niistä sektoreista, joita muutos koskee voimakkaasti.

Pandemian aikana opitut digitaidot siis tuskin menevät hukkaan.

Korona-ajan opiskelijoista saattaa tulla myös ensimmäinen varsinainen elinikäisen oppimisen sukupolvi. Poikkeuksellisena opiskeluaikana ymmärrettiin tarve jatkuvalle kouluttautumiselle − ja tämä mentaliteetti kantaa pitkälle.