Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Digiriippuvuus ja oikeus irrottautua
Blogit

11.07.2025 09:20

Digiriippuvuus ja oikeus irrottautua

Mobiililaitteet ja sosiaalinen media tarjoavat yhteydenpitoa, uutisia, viihdettä ja työvälineitä. Yhä useammalle niiden käyttö on jatkuvaa ja hallitsematonta. Puhutaan toiminnallisesta riippuvuudesta. Työpaikkojen roolia osana digiriippuvuutta pohtii Erika Kähärä. 

Mikä on toiminnallinen riippuvuus? 

Toiminnallinen riippuvuus tarkoittaa käyttäytymismallia, jossa tietty toiminto – kuten pelaaminen, ostaminen tai somen selaaminen – tuottaa mielihyvää, mutta myös haittaa arjen sujumiselle. Riippuvuudelle tyypillistä on hallinnan menettäminen, käytön jatkaminen haitoista huolimatta ja vieroitusoireet, kuten levottomuus, kun toimintoa ei pääse harjoittamaan.

Työpaikalla digilaitteiden aiheuttama koukutus voi aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja johtaa huonoon työtulokseen ja jopa työtapaturmiin, kun tarkkaavaisuus siihen mitä ympärillä tapahtuu, herpaantuu. Poliisi myös jatkuvasti varoittaa lisääntyvästä mobiililaitteen käytöstä autolla ajamisen aikana. Monella työpaikalla omien puhelinten käyttö työajalla onkin, ihan syystä, kiellettyä.

Käytönaikaisten välittömien negatiivisten vaikutusten lisäksi syntyy jatkuvasti myös uutta tietoa siitä, mitä digi- ja someriippuvuus aiheuttaa aivoillemme. Moni tarkistaa laitettaan kymmeniä – tai satoja – kertoja päivässä, usein tiedostamatta. Push-ilmoitukset ja jatkuva ärsyketulva pitävät mielen ylivirittyneenä ja vaikeuttavat keskittymistä syvälliseen ajatteluun tai rauhoittumiseen.

Aivot tarvitsevat lepoa siinä missä lihaksetkin. Hyvä aivoergonomia tarkoittaa aivojen käyttötavan vaihtelua ja riittävät tauot. Vaihtelua tuo esimerkiksi tehtävän vaihtaminen kovan keskittymisen vaativasta kevyempään.

Viestisovellusten käyttö työn osana 

Työelämään ovat saapuneet sukupolvet, joille taskuun mahtuva digilaite on yhtä luonteva päivittäistarvike kuin jalassa olevat kengät. Ilman puhelinta ei lähdetä ulos. Jos se on unohtunut kotiin, on palattava hakemaan, vaikka kuinka kaukaa. Jos joutuu viettämään päivän puhelimitta, on outo, orpo, alaston olo.

Monella työpaikalla on valjastettu digipohjaiset viestisovellukset työntekijöiden keskinäiseen sekä esihenkilöiden kanssa kommunikointiin. Whatsapp- ja vastaavilla sovelluksilla hoidetaan jopa arkijohtaminen. Perehdytetään, annetaan työvuoroja ja työtehtäviä ja seurataan suorittamista.

Työnantajan tulee ilman varsinaista tarkoitustakaan lisättyä työntekijöiden digikuormitusta, joka valuu vapaa-ajalle, koska esimerkiksi asiakaspalvelussa työnaikainen puhelimenkäyttö haittaa työn suorittamista.

Kun työn ja vapaa-ajan rajat näin hämärtyvät, mobiililaitteiden käyttö voi aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta. Koska monella mobiililaitteen seuraaminen on myös vapaalla korostunut tapa pitää yhteyttä ja seurata tapahtumia, livahtaa sekaan myös työviestejä, joihin reagoidaan ja vastataan.

Huomaamattaan työntekijä käyttää vapaa-aikaansa työasioiden pohtimiseen, vaikka pitäisi nimenomaan pyrkiä irrottautumaan niistä ja antamaan aivoille palautumismahdollisuuksia. Työntekijät eivät aina osaa tästä edes reklamoida, koska riippuvuus digimaailman seuraamiseen on jo niin olennaista, että työviestit menevät siinä kaiken muun ohessa.

Esihenkilöiden ja työterveyden rooli 

Työnantajan vastuulla on työntekijöiden kokonaisvaltainen työterveydestä huolehtiminen. Esihenkilöillä ja työterveyshuollolla on tärkeä rooli digitaalisen kuormituksen tunnistamisessa. Työpaikoilla tulisi aktiivisesti edistää digihygieniaa – esimerkiksi yhteisillä pelisäännöillä ja kulttuurilla, joka sallii ja kannustaa irrottautumiseen työviestinnästä työajan ulkopuolella.

Ei riitä, että sanotaan, ettei ”ei tarvitse vapaalla vastata”.

Työpaikalla voidaan yhteistoiminnassa tarkastella käytäntöjä, jotka lisäävät ruutuaikaa, ja etsiä niille vaihtoehtoja. Voidaan esimerkiksi sallia työvuoron alussa aika, jolloin hoidetaan työhön liittyvä kommunikointi, tai järjestää lisätyön tarjonta siten, ettei vaadita jatkuvaa digilaitteen seurantaa.  

Työterveys voi tukea yksilöä esimerkiksi unihäiriöiden, ahdistuksen tai keskittymisvaikeuksien taustojen selvittämisessä. Ne voivat liittyä juuri liialliseen ruutu- ja somenkäyttöön. Lisäksi työterveys voi osallistua työn riskien kartoittamiseen arvioimalla digikuormituksen merkitystä työntekijöiden terveydelle.  

Blogin kirjoittaja on PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä.

Mitä haittoja mobiiliriippuvuudella on?

  • Keskittymisen hajautuminen:  jatkuva pirstaleinen huomio vaikuttaa työtehoon, muistiin ja oppimiseen.  
  • Läsnäolon katoaminen:  ihmissuhteet kärsivät, kun huomio on jatkuvasti laitteessa. 
  • Univaikeudet:  sinivalo ja stimulaatio vaikeuttavat nukahtamista ja heikentävät unen laatua.
  • Ahdistus ja ärtyneisyys:  jatkuva informaatiotulva ja vertailu voivat horjuttaa mielenterveyttä.

Avainsanat:

työhyvinvointi

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku