Kaikilla on tunteet – myös töissä

Tunnetaidot on ollut päivän sana jo jonkin aikaa. Päiväkodeissa lapset harjoittelevat tunnistamaan tunteita satujen ja leikin avulla. Monissa kouluissa on viikoittain erillisiä tunne- ja vuorovaikutustunteja. Viime aikoina on alettu kiinnittää huomiota myös työelämän tunnetaitoihin.

– Aikuisetkin voivat aivan hyvin harjoitella ja kehittää omia taitojaan. Aika moni meistä aikuisista ei ole tottunut puhumaan tunteistaan tai edes pysähtynyt miettimään niitä, työelämän tunnetaitoihin paneutunut psykologi Jarkko Rantanen sanoo.

Rantasen mukaan hyvät tunnetaidot ovat hyödyksi aivan kaikenlaisissa työyhteisöissä ja työtehtävissä – toimistoissa, tehtaissa, asiakaspalvelusta puhumattakaan.

– Siellä, missä kaksi ihmistä kohtaa, on aina tunteet pelissä tavalla tai toisella. Ja työssä, jos missä, on paljon monenlaisia tunteita herättäviä asioita: työ ja työn tekemisen tavat voivat innostaa ja ilahduttaa, joskus turhauttaa tai jopa vihastuttaa, hän huomauttaa.

Kannattaako nyt murjaista vitsi?

Palautteen antaminen, hyvän fiiliksen luominen, kuunteleminen, mielensä pahoittaneen asiakkaan kohtaaminen – siinä liuta esimerkkejä työelämän konkreettisista tilanteista, joissa tunnetaitoja tarvitaan.

Kaiken pohjalla on Rantasen mukaan aina omien tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen. Kun tunnistaa omat tunteensa, voi ymmärtää, että kaikki muutkin kokevat ihan samanlaisia tunteita. Myös muiden ihmisten tunnetilojen tulkinta on tällöin helpompaa.

Pelkkä tunnistaminen ei kuitenkaan riitä, vaan on hyvä ymmärtää myös, miten erilaiset tunteet meihin vaikuttavat.

– Kaikille on varmaan tuttu ilmiö, että jos joku asia painaa mieltä, ei työkään oikein tahdo sujua. Tai toisaalta, kun on hyvällä tuulella, työkin soljuu mukavasti. Tunteet vaikuttavat siihen, haluammeko tehdä muiden kanssa yhteistyötä, kulkeeko ajatus nopeaan vai vitkaan, onko päätöksenteko helppoa vai vaikeaa tai miten luovia ratkaisuja keksimme.

Tunnetaidot ovat Rantasen mukaan ennen muuta kykyä huomioida tunteita ja mukautua erilaisiin tilanteisiin. Hyvä asiakaspalvelija osaa lukea asiakkaasta, kaipaako hän juttelua vai haluaako hän vain saada asian nopeasti hoidettua. Tai kannattaako työpaikan kahvihuoneessa murjaista vitsi juuri nyt? Myös tunteista puhuminen on taito.

Rantanen tähdentää, että tunnepuhe ei ole välttämättä viiltävää avautumista omista tuntemuksistaan, vaan arkista puhetta esimerkiksi siitä, minkälaisia tunteita ja ajatuksia työpaikalla aloitettu uusi käytäntö herättää. Turhauttaako, innostaako tai huolettaako joku asia uudessa työtavassa?

Win win

Työyhteisön hyvät tunnetaidot hyödyttävät kaikkia. Hyvä tunneosaaminen heijastuu työpaikan ilmapiiriin ja työviihtyvyyteen.

Työkaverit eivät jatkuvasti vaihdu, ja tarpeen tullen työnantajan on helpompi löytää uusia työkavereita vanhoille tekijöille. Sana kivasta työpaikasta kiirii. Tulokkaiden on myös helppo solahtaa osaksi työyhteisöä.

Kun henki on hyvä, myös työ sujuu. Tutkimusten mukaan hyvät tunnetaidot lisäävät työn tuottavuutta.

Rantanen tähdentää, että työssä koetut negatiiviset tunteet ovat nekin arvokkaita. Vihastuminen, turhautuminen tai ahdistus voivat olla tärkeitä viestintuojia. Harmitus voi auttaa huomaamaan jonkin työpaikan epäkohdan ja puuttumaan siihen. Vääränlainen työväline saattaa ärsyttää ja aidosti hidastaa ja vaikeuttaa työntekoa.

“Asiakeskeisyys voi jyrätä tunteiden huomioimisen.”

Vaisuus huono merkki

Suomalaisten työyhteisöjen tunnetaidot vaihtelevat. Rantasen mukaan joillakin työpaikoilla tunnetaitoja pohditaan ja kehitetään aktiivisesti, toisaalla niitä ei ole tultu edes ajatelleeksi.

– Suomalaisessa työelämässä on paljon asioita, jotka tukevat hyvän ilmapiirin rakentumista. Meidän työpaikoillamme on yleensä hyvin matala hierarkia verrattuna moniin muihin maihin. Toisaalta joskus liiallinen asiakeskeisyys voi jyrätä tunteiden huomioimisen.

Työpaikan kehnot tunnetaidot näkyvät psykologin mukaan usein vaisuutena ja ilottomuutena. Työntekijät vetäytyvät eivätkä uskalla tai halua kommentoida työpaikan asioita, pahimmillaan ne lakkaavat kiinnostamasta kokonaan. Lopulta ihminen käy vain töissä – paino sanalla vain.

– Kun tällainen henki ottaa vallan työpaikalla, on tilanne jo paha, Rantanen toteaa.

Miten omia taitojaan voi kehittää?

Ihan jokainen voi kehittää omia tunnetaitojaan varsin yksinkertaisilla konsteilla.

Työ pitää aloittaa aina itsestä. Omat tunteensa voi kaivaa esiin pysähtymällä välillä kysymään itseltään, miltä minusta nyt tuntuu. Miltä tuntuu aamulla, kun herää? Miltä tuntuu mennä töihin?

– Ne omat tunteet kannattaa myös nimetä mahdollisimman tarkkaan. Hyvä fiilis kuvaa niin innostuneisuutta kuin tyytyväisyyttäkin, mutta kyse on kuitenkin kovin erilaisista tunteista. Netistä löytyy erilaisia tunnesanalistoja, jotka helpottavat tunteiden nimeämistä, Rantanen vinkkaa.

Toinen helppo konsti on tarkkailu. Työpaikan tunneilmaisuja seuraamalla oppii tulkitsemaan muita ihmisiä ja erilaisia tilanteita. Tarkkaavainen tunnetaitojen opiskelija panee merkille työpaikan hymyt, kurtistuvat otsat, kiihkeän puheen, rauhallisen jutustelun ja remakat naurut.

Myös yhteinen tuntemusten jakaminen saattaa kohentaa työpaikan henkeä ja tunneosaamista.

– Kun vedän työpaikoilla tunnetaitoharjoituksia, jaan usein porukan pieniin ryhmiin keskustelemaan heidän työssään kokemistaan tunteista ja siitä, millaisiin asioihin ne liittyvät. Monille tämä harjoitus on vapauttava. Yhdessä jakaessa huomaa, miten usein ne ihan samat asiat huolettavat, ilahduttavat ja motivoivat muitakin.

Teksti: Anu Vallinkoski
Kuvat: Getty Images ja Nina Kaverinen