Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Luottamuksen rakentaminen monikulttuurisilla työpaikoilla – pääluottamusmiehen näkökulma
Blogit työpaikalta

11.03.2026 09:23

Luottamuksen rakentaminen monikulttuurisilla työpaikoilla – pääluottamusmiehen näkökulma

Useimmat työpaikan ongelmat eivät ala suurina konflikteina. Ne alkavat yleensä pienistä väärinymmärryksistä, kirjoittaa Tharindu Lankathilaka blogissa. Pääluottamusmiehenä hän näkee miten työpaikan kulttuuri muotoutuu joka päivä.

Pääluottamusmies Tharindu Lankathilaka mustavalkoisessa puolivartalokuvassa. Hän katsoo suoraan kameraan, ilme rauhallinen ja asiallinen.

Palvelualoilla tahti on nopea. Ravintoloissa ja vähittäiskaupassa jokainen työvuoro tuo mukanaan uusia haasteita. Asiakasvirta vaihtelee, henkilöstö vaihtuu ja paine kasvaa nopeasti. Tällaisessa ympäristössä luottamus ei ole vain kaunis sana. Se on käytännön asia. Ilman luottamusta pienet ongelmat kasvavat hyvin nopeasti isoiksi.

Pääluottamusmiehenä ravintola-alalla näen, miten työpaikan kulttuuri muotoutuu joka päivä. Ei ainoastaan paperilla olevien sopimusten kautta, vaan myös sen kautta, miten ihmiset puhuvat toisilleen, kuinka selkeästi odotukset selitetään ja kuinka oikeudenmukaisesti tilanteita käsitellään.

Luottamusta ei rakenneta konfliktin aikana. Luottamus rakennetaan ennen kuin konflikti syntyy.

Useimmat työpaikan ongelmat eivät ala suurina konflikteina. Ne alkavat yleensä pienistä väärinymmärryksistä. Työvuorolista, jota ei selitetty selkeästi. Kysymys ylityöstä, johon ei vastattu. Vastuu, joka oletettiin mutta josta ei koskaan keskusteltu. Kun näihin asioihin puututaan varhain, rauhallisesti ja kunnioittavasti, ne harvoin muuttuvat vakaviksi kiistoiksi. Kun ne sivuutetaan, ne aiheuttavat turhautumista.

Ajan myötä olen oppinut yhden yksinkertaisen asian: Luottamusta ei rakenneta konfliktin aikana. Luottamus rakennetaan ennen kuin konflikti syntyy.

Se tarkoittaa sitä, että on tavoitettavissa. Se tarkoittaa kuuntelemista keskeyttämättä. Se tarkoittaa työehtosopimuksen selittämistä tavalla, jonka ihmiset ymmärtävät. Se tarkoittaa myös rakentavaa keskustelua työnantajan kanssa, vaikka aihe olisi vaikea.

Monikulttuurisuus on vahvuus. Mutta se edellyttää myös selkeää viestintää.

Palvelualat ovat Suomessa on yhä monikulttuurisemmat. Monissa tiimeissä työskentelee ihmisiä eri maista, eri kielillä ja erilaisista taustoista. Tämä monimuotoisuus on vahvuus. Se tuo uusia näkökulmia ja vahvaa työmoraalia. Mutta se edellyttää myös selkeää viestintää.

Kaikki eivät tunne suomalaista työlainsäädäntöä tai ammattiliittojen toimintaa. Jotkut työntekijät epäröivät esittää kysymyksiä. Kaikki eivät välttämättä täysin ymmärrä, millaisia oikeuksia heillä on. Tällaisissa tilanteissa selkeys on erittäin tärkeää. Kun ihmiset ymmärtävät oikeutensa ja vastuunsa, he tuntevat olonsa turvallisemmaksi. Ja kun ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi, he työskentelevät paremmin.

Tasa-arvo ei toteudu itsestään. Siihen pitää kiinnittää huomiota päivittäin.

Minulle edustaminen ei tarkoita vastakkainasettelua. Se tarkoittaa tasapainoa. Työehtosopimukset ovat olemassa oikeudenmukaisuuden ja ennakoitavuuden luomiseksi. Kun sekä työntekijät että työnantajat ymmärtävät tämän rakenteen, yhteistyö helpottuu.

Vahva johtajuus ei tarkoita äänen korottamista. Se tarkoittaa rauhallisena pysymistä, vaikka muut olisivat turhautuneita. Se tarkoittaa tunteiden erottamista faktoista. Se tarkoittaa ratkaisuihin keskittymistä syyllisten etsimisen sijaan.

Turvallisuuskulttuuri ei voi olla olemassa vain asiakirjoissa.

Työturvallisuus on toinen alue, jossa luottamuksella on suuri merkitys. Ravintolatyössä fyysinen kuormitus, kuumuus, terävät välineet ja jatkuva liikkuminen ovat normaali osa työtä. Turvallisuuskulttuuri ei voi olla olemassa vain asiakirjoissa. Ihmisten täytyy tuntea, että he voivat puhua, jos jokin tuntuu vaaralliselta.

Kun työntekijät luottavat siihen, että heidän huolensa otetaan vakavasti, he kertovat herkemmin riskeistä. Ja kun riskeihin puututaan ajoissa, kaikki hyötyvät.

Turvallinen työpaikka ei tarkoita vain tapaturmien välttämistä. Se tarkoittaa ympäristön luomista, jossa ihmiset tuntevat olevansa kunnioitettuja ja suojeltuja.

Olen myös nähnyt, miten koulutus vähentää turhaa jännitystä. Monet huolenaiheet eivät liity rikkomuksiin, vaan epävarmuuteen. Kun käytämme aikaa työehtosopimuksen selittämiseen, monet väärinymmärrykset katoavat. Tieto luo varmuutta. Ja varmuus vähentää pelkoa.

Koulutus vähentää turhaa jännitystä.

Ammattiliiton toiminnassa johtaminen vaatii sekä rohkeutta että nöyryyttä. On hetkiä, jolloin periaatteita on puolustettava selkeästi. Mutta on myös hetkiä, jolloin täytyy pysähtyä ja kuunnella tarkasti. Hyvät ratkaisut syntyvät usein avoimesta keskustelusta, eivät nopeista reaktioista.

Kestävät työpaikat rakentuvat hitaasti. Ne rakentuvat oikeudenmukaisista työvuoroista, rehellisistä keskusteluista ja johdonmukaisesta toiminnasta. Ne rakentuvat silloin, kun työntekijät tietävät voivansa tuoda esiin huolensa ilman pelkoa. Ne rakentuvat silloin, kun johto tietää keskustelujen pysyvän kunnioittavina.

Johtajuudessa ei ole kyse asemasta, vaan vastuusta.

Palvelualat tulevat jatkossakin muuttumaan. Tiimit monimuotoistuvat entisestään. Taloudelliset paineet jatkuvat. Tällaisessa ympäristössä vahva ja vastuullinen edunvalvonta on edelleen tärkeää. Työntekijät tarvitsevat selkeyttä. Työnantajat tarvitsevat jäsenneltyä vuoropuhelua. Molemmat osapuolet tarvitsevat luottamusta.

Luottamus rakentuu pienistä teoista, jotka toistuvat joka päivä.

Kirjoittaja Tharindu Lankathilaka on pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ravintola-alalla.

Avainsanat:

luottamushenkilö työturvallisuus

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku