Tutkimus kertoo: Monen vatsa kurnii palvelualojen tuloilla

”Olimme aika yllättyneitä, että saimme tällaiset tulokset työssäkäyvien joukossa”, tutkimushankkeesta vastaava ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta kertoo.

Hänen mukaansa tulos tarkoitti, että kolmannes vastanneista kärsi vakavasta ruokaturvattomuudesta. Kun tutkijat puhuvat ruokaturvattomuudesta se tarkoittaa arkikielellä kutakuinkin sitä, että rahat eivät riitä riittävään ja terveelliseen ruokaan.
Vakavaa turvattomuus on silloin, jos vastaaja joutuu taloudellisista syistä pienentämään aterioimaan, jättämään niitä väliin tai menemään nälkäisensä nukkumaan.

Huhti-toukokuussa 2019 PAMin jäsenille osoitettuun kyselyyn vastanneista reilu kolmannes (36%) kärsi siis vakavasta turvattomuudesta, vajaa kolmannes (29%) lievästä tai kohtalaisesta turvattomuudesta ja reilu kolmannes (35%) eli ruokaturvallista elämää. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 6453 jäsentä PAMin kaikilta aloilta.

Nuoruus on riski

Ruokaturvattomuutta on tutkimuksen mukaan palvelualoilla työtä tekevillä paljon enemmän kuin koko väestössä.

Vastanneiden keskuudessa ruokaturvattomuus taas oli moninkertaisesti muita todennäköisempää nuorilla työntekijöillä ja niillä, jotka ilmoittivat suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kotitalouden tuloilla.

Voiko kyse olla siitä, että kun menoja ei pysty kattamaan, joku vapaaehtoisesti valitsee säästämisen nimenomaan ruuasta?

”Toki. Mutta kyllähän jokaisella pitäisi olla sellaiset tulot, ettei tuollaista valintaa joudu tekemään”, Erkkola toteaa.

Ravitsemustieteen tutkija Hanna Walshin mukaan vakavan ruokaturvattomuuden riski oli korkeampi myös naimattomilla, vähän koulutetuilla, matkailu- ja ravintola-alalla työskentelevillä, miehillä sekä vuokralla asuvilla.

Tulokset ovat olleet samankaltaisia muuallakin maailmassa. Samalla ne vahvistavat aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan ruokaturvattomuuden perussyy ovat liian pienet tulot ja niiden epävarmuus.

Elämiseen riittävät työtunnit

Suomi on allekirjoittanut YK:n Oikeus ruokaan -sopimuksen, jonka mukaan kaikilla on oikeus vähimmäispalkkaan ja sosiaaliturvaan, jotka kattavat ravitsevan ruoan ja muut perustarpeet.

Vastanneet PAMin jäsenet olivat pääasiassa työssäkäyviä ja niinpä tutkijat hakisivatkin ensisijaisesti ratkaisuja ravitsevan ruuan ja muut perustarpeet kattavien tulojen saavuttamiseen pikemmin työelämästä – ei sosiaaliturvasta.

”Kyllä töissä oleville pitäisi maksaa sellaista palkkaa, että heillä säilyy oman talouden hallinta. Sosiaaliturvan kuuluisi tulla mukaan kuvaan vasta, kun elämässä on muita ongelmia”, sanoo Erkkola.

Walsh huomauttaa, että Suomessa työssäkäyvien köyhyys on ollut melko vähäistä.

”Vähäiset työtunnit, määräaikaiset työsuhteet ja muut pätkätyön muodot ovat yleisiä palvelualoilla ja työssäkäyvien köyhyys on lisääntynyt juuri osa-aikatyötä tekevien joukossa”, Walsh toteaa. 

Erkkola sanookin, että korona-aikana on tullut näkyväksi, miten keskeisiä toimialoja palvelualat ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta ja miten tärkeää alan työntekijöiden jaksaminen on.

”Palvelualojen työntekijät altistuvat työssään ja mahdollistavat sen, että muut voivat tehdä etätöitä”, Erkkola sanoo.

PAM neuvottelee parasta aikaa työehtosopimusta muun muassa kaupan alalle. Kevään kuluessa se neuvottelee työnantajaliittojen kanssa uudet työehdot käytännössä kaikille yksityisille palvelualoille.

”Kaikilla aloilla meidän tärkeä tavoitteemme on palkkojen nostaminen ja osa-aikatyöntekijöiden työtuntien kasvattaminen. Työnantajaliittojenkin on syytä ymmärtää tämän olevan välttämätöntä”, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

Tutkimus on osa PAMEL-tutkimushanketta.  Siinä tutkitaan Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäseninä olevien yksityisten palvelualojen työntekijöiden työoloja, elämänpolkuja ja hyvinvointia. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja PAM. Hanke saa tukea Työsuojelurahastolta.

Tutkimuksesta on julkaistu artikkeli Food insecurity among Finnish private service sector workers: validity, prevalence, and determinants kansainvälisessä arvostetussa  Public Health Nutrition -tiedelehdessä. Tekijät: Hanna Walsh, Jaakko Nevalainen, Tiina Saari, Liisa Uusitalo, Turkka Näppilä, Ossi Rahkonen, Maijaliisa Erkkola

31.1.2022 Tarkennettu Walshin viimeistä sitaattia pätkätöiden merkityksestä palkkatyököyhyydessä.