Paikallinen sopiminen yksityisillä palvelualoilla

2021. Tutkimus. Lindström S,. Turunen J., Alasoini T. Paikallisen sopimisen yleisyys ja alakohtaiset erityispiirteet. Luottamusmiesten kyselyaineisto ja haastattelut. PAM ja TTL.

Paikallinen sopiminen yleistä. Työnantaja tekee useimmiten aloitteen. Osaamisessa puutteita. Kokemuksissa ja tiedonsaannissa paljon eroja.

Tiivistelmä

Palvelualojen ammattiliiton PAMin tilaamassa Työterveyslaitoksella toteutetussa Paikallinen sopiminen yksityisillä palvelualoilla -tutkimuksessa kartoitettiin paikallisen sopimisen yleisyyttä ja etsittiin sen ominaispiirteitä kaupan alalla, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelu-alalla, kiinteistöpalvelualalla ja vartioinnissa. Palvelualoilla sovitaan paljon paikallisesti.

Lisää toivotaan

Vastanneiden luottamusmiesten työpaikoista yli 60 prosentissa on tehty tai yritetty tehdä paikallisia sopimuksia viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisintä se oli marava-alalla, vähäisintä kaupan alalla.

Aloitteen paikallisesta sopimisesta tekee selvästi useimmin työnantaja (59 %). Työntekijät ovat aloitteen tekijöitä vain noin joka kymmenennessä tapauksessa (11 %) ja molemmat osapuolet yhdessä noin joka viidennessä tapauksessa (18 %). Työnantajan valmius sopia työntekijöiden ehdottamista asioista koettiin heikoimmaksi kiinteistöpalvelualan luottamusmiesten joukossa.

Silti lähes puolet vastaajista kaikilla aloilla toivoi lisää paikallista sopimista työpaikalleen. Sen lisäämiseen suhtautui kielteisesti vain alle viidesosa luottamusmiehistä. Loput eivät ottaneet kantaa selvästi puolesta tai vastaan paikallisen sopimisen lisäämiseen.

Osaamisessa puutteita

”Meitä yllätti työpaikoilla melko yleinen epävarmuus siitä, mitä paikallinen sopiminen on ja mistä voidaan sopia.  Epätietoisuutta kokivat niin työntekijät, luottamusmiehet kuin työnantajan edustajatkin”, tutkimuksen toteuttaneet erikoistutkija Sara Lindström, erityisasiantuntija Jarno Turunen ja tutkimusprofessori Tuomo Alasoini kertovat.

Luottamusmiesten arviot omasta osaamisestaan poikkesivat toisistaan eri sopimusaloilla: Kaupan alan luottamusmiehet arvioivat oman osaamisensa matalimmaksi ja vartiointialan korkeimmaksi.

”Paikallisessa sopimisessa vaaditut taidot ovat monipuolisia ja vaativia. Olisi tulevaisuuttakin ajatellen hyvä, jos työntekijä- ja työnantajaliitot tukisivat ja lisäisivät osaamista paikallisella tasolla nykyistä enemmän”, Turunen sanoo.

Ei pääsyä tiedon lähteille

Tiivis ja luottamuksellinen yhteistyö on ensisijaisen tärkeää tasapuoliselle ja neuvottelevalle sopimiskulttuurille. Kuitenkin ainoastaan vajaa puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä koki yhteistyön nykyisin avoimena, kunnioittavana ja luottamuksellisena. Yhteistyösuhde koettiin parhaimpana marava-alalla ja heikoimpana kiinteistöpalvelualalla.

”Haastatteluaineistossa esiin tuli yllättävän suuret erot luottamusmiesten kokemuksissa. Kokemukset voivat vaihdella kuin yö ja päivä: osa kokee paikallisen sopimisen kirosanana, joka sisältää sanelua ja uhkailua, kun taas osalla on hedelmällistä ja aidosti neuvottelevaa sopimiskulttuuria työnantajan edustajien kanssa”, Lindström kuvaa.

Hyvin toimivaa yhteistyösuhdetta rakentavat säännölliset tapaamiset, mahdollisimman avoin tiedon jakaminen ja kunnioittava toisen kuuntelu. Selvä este sopimiselle on, että vain kolmasosa (34%) kaikkien sopimusalojen luottamusmiehistä koki, että heillä on pääsy paikallisen sopimisen kannalta olennaiseen yrityskohtaiseen tietoon.

Yrityskoko vaikuttaa

Yrityskoolla ja organisaatiorakenteella on tutkimuksen mukaan väliä paikallisessa sopimisessa. Paikallista sopimista tehdään enemmän suurissa kuin pienissä yrityksissä.

Suurissa yrityksissä luottamusmiesorganisaatiot ovat suurempia, ja siten niissä luottamushenkilöistä on tukea toisilleen sopimisprosesseissa. Lisäksi viestinnän ratkaisut olivat yleensä edistyksellisempiä suuremmissa yrityksissä.

Toisaalta haastatteluissa nousi esiin, että suurissa valtakunnallisissa ketjuissa toimipaikkakohtaista sopimista voidaan kuitenkin myös rajoittaa ketjutason määräyksillä. Tavoitteena on estää paikallisesti hyväksi todettujen käytäntöjen hallitsematon leviäminen.

Korona lisäsi tarvetta

Korona on osaltaan vaikuttanut paikalliseen sopimiseen. Se lisäsi sopimisen tarvetta erityisesti marava-alalla, nopeutti sopimusprosesseja, mutta myös esti uusiin avauksiin keskittymisen pitkäksi aikaa.

Vaikutukset ovat olleet kahtalaisia. Toisaalta haastatteluissa kerrottiin pandemian parantaneen ilmapiiriä työpaikalla, kun työnantajan puolelta on osoitettu huolenpitoa työntekijöille. Toisaalta vaikutukset myös vaikeuttivat luottamusmiesten työtä: kentän mielipiteen kuuleminen, osaamista edistäviin koulutuksiin osallistuminen, verkostoituminen ja kanssakäyminen työnantajaosapuolen kanssa vaikeutuivat monin paikoin.

Tutkimus toteutettiin hyödyntäen kysely- ja haastatteluaineistoa. Kyselyyn vastasi 394 yksityisten palvelualojen luottamusmiestä. Aiheita syvennettiin 26 luottamusmiehen ja 5 työnantajan haastattelulla. Kyselyaineisto kerättiin marras- ja joulukuussa 2020 ja haastattelut toteutettiin tammi- ja helmikuussa 2021.

Kyselyyn vastanneista marava-alan luottamusmiehistä 83 %, kiinteistöpalvelualan 73 %, vartiointialan 64 %, kaupan alan 53% ja muiden alojen 58% oli työpaikoilla, jossa oli viimeisen kahden vuoden aikana tehty tai yritetty tehdä paikallisia sopimuksia.

Yleisimpiä sopimisen kohteita olivat työajan tasoittumisjärjestelmät, palkkausjärjestelmät, sairauspäivien ilmoittaminen, lomien pituuteen ja lomarahoihin liittyvät järjestelyt mutta myös toimet irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi erityisesti marava-alalla. Sopimusalat erosivat toisistaan: työajan tasoittumisesta sovittiin erityisesti marava- ja kaupan aloilla; palkkausjärjestelmistä  taas sovittiin kiinteistöpalveluissa, vartioinnissa ja muilla aloilla.

Tutustu koko tutkimukseen ja lataa se!