Työ ja muun elämän yhteensovittaminen

Vaihtelevaa työaikaa tekevät kertoivat myös työaikojen vaikutuksesta palautumiseen ja uneen. Merkittävimpänä asiana tähän vaikutti vapaapäivien sijoittelu. Säännöllistä arkityötä tekevillä on kaksi peräkkäistä vapaapäivää joka viikonloppu, kun taas vaihtelevaa työaikaa tekevillä vapaat eivät välttämättä sijoittuneet peräkkäisille päiville. Monelle jo pelkkä rytmin
vaihtaminen vuorosta toiseen aiheutti haasteita nukahtamisen kanssa ja myös työvuorojen sijoittelulla oli vaikutusta unen riittävyyteen, moni mainitsi esimerkiksi peräkkäisten ilta- ja aamuvuoron olevan tällainen yhdistelmä.

Haastattelujen perusteella vaikutti siltä, että monessa työpaikassa, jossa tehtiin epäsäännöllistä työaikaa, ei ollut mahdollista laatia työvuorolistoja siten, että ne mahdollistaisivat riittävän palautumisen työstä sekä riittävää
unensaantia. Moni kertoi, että työpaikoilla oli pyydetty tilapäisesti poikkeamaan lepoajasta tai esimerkiksi pyydetty työntekijältä suostumus lepoajan lyhentämiseen.

Työajalla koettiin olevan merkittävä vaikutus myös perhe-elämään. Suurin osa
haastateltavista, jotka tekivät vaihtelevaa työaikaa, kertoivat toiveistaan hakeutua tekemään säännöllistä päivätyötä. Työn ja perheen yhteensovittaminen koettiin helpoimmaksi silloin, kun lapsi oli päiväkoti-ikäinen tai jo selvästi vanhempi. Yhteiskunnan palvelut koettiin riittämättömiksi silloin, kun lapsi oli alakoulun ensimmäisillä luokilla, mikä johtui lyhyistä koulupäivistä, riittämättömästä kerhotoiminnasta sekä pitkistä loma-ajoista.

Vaihtelevalla työajalla oli vaikutusta myös lapsen elämään. Osa harmitteli sitä, että lapselle ei muodostunut säännöllistä rytmiä, eivätkä työajat sallineet lapselle säännöllistä harrastusta.
Erityisesti harrastustoiminta asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Moni katsoikin puolisolla olevan keskeinen rooli työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollistajana, erityisesti silloin, jos puoliso oli päivätyössä.

Fokusryhmäkeskusteluiden perusteella moni haastateltava oli kiinnostunut oman osaamisensa kehittämisestä, ja osa oli opiskellut työn ohella. Suunnitelmista vaihtaa työtehtäviä tai alaa kertoivat eniten ne, jotka tekivät epäsäännöllistä työaikaa tai säännöllistä vuorotyötä.

Työajat olivatkin yksi keskeisimmistä perusteista vaihtaa työtehtäviä. Ne, jotka suunnittelivat alanvaihtoa, perustelivat sitä työajoilla sekä paremmalla palkalla. Vaikka opiskelu ja alan vaihto kiinnostivat, moni koki, etteivät ne olleet mahdollisia esimerkiksi omistusasunnon, taloudellisen tilanteen tai perheen vuoksi.

Kyselyn perusteella vuokratyötä tekevät ja tarvittaessa töihin kutsuttavat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan työvuoroihinsa ja -aikoihinsa muita paremmin. Vuokratyön onnistumiseen vaikutti selvästi se, minkä henkilöstövuokrausyrityksen kautta työskentelee, ja missä
organisaatiossa.

Parhaimmillaan vuokratyö oli kuitenkin sellaista, että pystyi valitsemaan
itselle sopivat ajankohdat työskennellä, sai vaihtelua toimipisteistä ja työtehtävistä sekä esimerkiksi viettämään enemmän aikaa vapaa-ajan aktiviteettien, kuten mökkeilyn parissa.

Moni haastateltava kertoikin, että kaupan alan vakituisesta työsuhteesta on siirrytty työskentelemään henkilöstövuokrausyritykseen vuokratyöntekijäksi juuri työaikoihin liittyvien vaikutusmahdollisuuksien vuoksi.

Erityisesti epäsäännöllistä työaikaa tekevät haastateltavat esittivät monia yhteiskunnallisia kehitysehdotuksia, joiden he kokisivat tukevan paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Moni koki, että vaikka yhteiskunnassa palvelut ovat muuttuneet
24/7-muotoisiksi, niin se osa ihmisistä, joka näitä palveluita tuottaa, jää eriarvoiseen asemaan verrattuna esimerkiksi toimistoaikoina työskentelevään väestönosaan. Sama koskee myös näiden työntekijöiden lapsia.

Haastatteluiden perusteella työntekijöiden asemaan olisi mahdollista vaikuttaa pienilläkin teoilla. Yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi
siirtyminen autonomiseen työvuorosuunnitteluun. Tällä tavoin työntekijälle tulisi kokemus siitä, että voi vaikuttaa omiin työaikoihin ja työtä olisi siten helpompi yhteensovittaa muuhun elämään.

Moni kaipasi työajoilta enemmän ennustettavuutta sekä säännöllisyyttä, mikä olisi mahdollistettavissa siten, että työvuorolistat toimitetaan etukäteen pidemmälle ajalle kuin nykyisin tai työvuorojen kierrosta tehtäisiin säännöllisempi.

Haastateltavat esittivät myös ammattiliiton toimintaan liittyviä kehityskohteita. Ammattiliitolta toivottiin erityisesti vahvempaa edunvalvontaa sekä tukea. PAMin olisi mahdollista viestiä epäkohdista enemmän ja vahvemmin, mikä osoittaisi jäsenille liiton olevan heidän asiallaan.